Vt 8 Turku-Pori
Valtatie 8 Turku-Pori -välillä (135 km) on tärkeä väylä Turun, Rauman ja Porin seutujen liikennejärjestelmässä ja päätieverkon keskeisimpiä kehitettäviä osia. Tieosuus on Lounais-Suomen merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja tien varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa. Tieosuudet Turku–Mynämäki ja Pori–Rauma ovat työssäkäyntialueidensa runkoyhteyksiä. Turku-Pori -yhteysväliä on viime vuosina parannettu runsaalla 100 M eurolla, mutta useita merkittäviä turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä on edelleen toteuttamatta.
Yhteysvälin hankkeista Söörmarkun eritasoliittymän ja Söörmarkun kylän eritasoliittymän rakentaminen aloitettiin vuonna 2018 ja hanke valmistui vuoden 2019 loppussa. Lisäksi erillisrahoituksella on rakennettu Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistat. Työt ajoittuivat vuosille 2017-2019.
Tietoa toteutetuista hankkeista (vayla.fi)
Valtatien 8 parantamisesta Laitilan keskustan kohdalla on laadittu aluevaraussuunnitelma, jossa on sovitettu kaavoitusta ja tiesuunnittelua yhteen. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnissä. Lisäksi valtatien 8 parantamisesta Eurajoen kohdalla on laadittu tiesuunnitelma, joka on hyväksymiskäsittelyssä. Laitilan ja Eurajoen kohtien hankkeet ovat toteutusvalmiudessa arviolta v. 2021-2022, mutta hankkeiden rahoitus on vielä avoinna.
Vuonna 2019 myönnettiin rahoitus kolmen ohituskaistaparin rakentamiseen. Ohituskaistat ovat Mynämäen ohituskaistojen parantaminen, Nästin ohituskaistojen parantaminen sekä Kämppä-Peränkylä -ohituskaistojen rakentaminen. Työt käynnistyivät kohteissa keväällä 2020 ja kestävät vuoden 2021 loppuun saakka. Väylävirasto vastaa hankkeiden toteutuksesta.
Ohituskaistaparien rakentamisvaiheen hankesivut (vayla.fi)
Taustaa vt 8 Turku-Pori -yhteysvälin parantamisesta
Yhteysvälihankkeen suunnittelun lähtökohtana 2000-luvulla ovat olleet välttämättömät liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristöä parantavat toimenpiteet. Näistä lähtökohdista suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli 210 M€. Suunnitellut toimet olivat kuitenkin vain osa Turun ja Porin yhteysvälin kehittämisen tarpeista. Edellisen hallituksen liikennepoliittisen selonteon 2012 kehyspäätös sisälsi 100 M€ rahoituksen hankkeen toteuttamiseen. Silloin tehtiin uuden liikennepolitiikan mukainen uudelleenarviointi, jossa tutkittiin hankkeen keventämismahdollisuuksia. Uudelleenarvioinnin tulosten perusteella muodostettiin ensimmäinen vaihe toteutettavasta hankkeesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Raisio-Nousiainen moottoritie, Isomäen risteyssilta Porissa, Niittymaan, Kämpän ja Mynämäen liittymäjärjestelyt sekä Hangassuon ohituskaistat ja tievalaistusta. Lisäksi toteutettiin Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla ÄRM eli äkillisen rakennemuutoksen rahoituksella yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Suunnitelluista toimenpiteistä jäivät kuitenkin vielä toteutumatta useita merkittäviä turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimenpiteitä.
Vuodenvaihteessa 2014–2015 Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) järjesti yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa esisuunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää uusia ratkaisuja yhteysvälin jatkokehittämiselle ja testata palvelutasolähtöistä suunnittelun hankintaa. Neljä kilpailijaa jätti nimettöminä kilpailutyönsä, jotka tuomaristo arvioi. Kilpailun lähtökohtina toimivat etukäteen muodostetut palvelutasotavoitteet, joihin kaivattiin monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäviä ratkaisuja. Ramboll Finland Oy sai voitokkaalla HOT-POT-kilpailutyöllään jatkaa Turku-Pori –käytävän esisuunnittelua. Kehittämisselvityksessä on määritetty valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmarkun välillä seuraavan kymmenen vuoden aikana edistettävät toimenpiteet. Mukana ovat niin infrastruktuurin parantamiseen kuin joukkoliikenteeseen, liikkuminen palveluna -kokonaisuuteen kuin älyliikenteeseenkin liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet ottavat huomioon maankäytön ja elinkeinoelämän tulevat tarpeet. Kehittämisselvitys päivitettin vuonna 2019.
Sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan tavoitteistossa tien jatkokehittämiselle korostuvat sujuvat kuljetukset, kilpailukykyiset satamat sekä elinkeinoelämän tarpeiden tukeminen. Henkilöliikenteessä tavoitellaan nopeita, alle tunnin työssäkäyntiyhteyksiä maakunnan sisällä sekä kilpailukykyisempiä joukkoliikenneyhteyksiä maakuntien välillä. Maankäytön kannalta tavoitellaan uutta maankäyttöä alueille, joilla arjen toiminnot ovat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä saavutettavissa.