Usein kysyttyä

Mitä Vt 3 Hämeenkyrönväylän hankkeessa tehdään?

Hankkeessa rakennetaan kapea keskikaiteellinen nelikaistainen ohikulkutie noin 10 kilometrin matkalle. Uusi tie tulee osaksi valtatie 3:a ja on nimeltään Hämeenkyrönväylä. Uudelle väylälle tulee kolme eritasoliittymää sekä 11 uutta siltaa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan maantietä, yksityisteitä sekä pyöräilyn ja jalankulun väyliä.

Hanke toteutetaan suunnittele ja toteuta -periaatteella. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Hanke toteutetaan Suunnittele ja toteuta -urakkana, mikä tarkoittaa, että urakoitsija sekä tilaaja laativat rakennussuunnitelman toteutuksen aikana.
               

Mikä on hankkeen kehitysvaihe ja mitä silloin tehdään?

Kun Destia valittiin vt3 Hämeenkyrönväylän urakoitsijaksi, alkoi hankkeen kehitysvaihe, jonka aikana Väylä, Destia sekä Destian suunnitteluresurssi kehittävät vanhan tiesuunnitelman pohjalta nykyohjeiden mukaisen rakennussuunnitelman. Kehitysvaiheessa kiinnitetään erityisesti huomiota teknis-taloudellisiin ratkaisuihin, rakenteiden elinkaareen sekä urakan riskeihin. Klikkaa tästä lukeaksesi lisää kehitysvaiheesta.

Miksi kehitysvaihe tarvitaan?
Hämeenkyrönväylän nykyinen tiesuunnitelma on tehty vuonna 2009 eikä enää ole nykyohjeiden mukainen. Kehitysvaiheessa tehdään mm. liittymien mitoituksia HCT-rekoille sopiviksi sekä nostetaan alkuperäisen suunnitelman alikulkukorkeuksia. 
Kuka vastaa hankkeesta?
Hankkeen toteuttaa Väylä. Avoimessa kilpailutuksessa hankkeen urakoitsijaksi valittiin Destia Oy.
Mikä on rakentamisen aikataulu?
Alkuvuodesta 2020 hankkeella tehdään valmistelevia töitä kuten puuston poistoa, lisäpohjatutkimuksia sekä johto- ja laitesiirtoja. Kun hankkeen kehitysvaihe on saatu päätökseen, alkavat rakennustyöt heinäkuussa 2020. Kesällä työt aloitetaan pintamaiden poistoilla, siltapaikkojen kulkuyhteyksien rakentamisella sekä siltatöiden käynnistyksellä.

Vuonna 2021 työt ovat käynnissä koko hankealueella. Samana vuonna valmistuvat hankkeen kriittisimmät sillat, jolloin työmaaliikenne voi siirtyä uudelle valtatielinjalle.

Uudelle linjaukselle valtatie 3 siirtyy loppuvuodesta 2022, minkä jälkeen vuonna 2023 tehdään vielä viimeistelytöitä koko hankealueella.
Mikä merkitys uudella väylällä on liikenteeseen?
Tällä hetkellä valtatien liikenteen sujuvuus Hämeenkyrön kohdalla ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Uusi väylä sujuvoittaa ja parantaa liikenteen turvallisuutta. Uuden osuuden nelikaistaisuuden ja korkeamman nopeusrajoituksen myötä matka-aika lyhenee huomattavasti. Liikenteen siirtyminen uudelle linjaukselle avaa Hämeenkyrölle uusia maankäytön mahdollisuuksia vanhan ja uuden valtatien ympäristössä.
Miten rakennusvaihe vaikuttaa käytössä olevan valtatien liikenteeseen?

Koska Hämeenkyrönväylä rakennetaan pääosin metsä- ja peltomaisemaan, ei rakennusvaihe vaikuta merkittävästi muuhun liikenteeseen. Kaikki mahdolliset kiertotiet maanteille ja valtateille tullaan toteuttamaan päällystettyinä. 

Tehdäänkö hankkeessa räjäytyksiä? Mitkä ovat työmaan melu- ja tärinävaikutukset?

Niissä kohdissa missä on kalliota, tullaan tekemään louhintatöitä. Melua aiheuttavat työt tehdään kuitenkin pääosin päiväsaikaan. Ennen louhintatöitä työmaan vaikutusalueella olevat kiinteistöt katselmoidaan ja tarpeenmukaiset kiinteistöt varustetaan tärinämittarein.

Miten mahdolliset ympäristövaikutukset ovat huomioitu hankkeessa?

Ympäristö huomioidaan hankkeessa monipuolisesti. Esimerkiksi ennen kuin hulevedet johdetaan suojeltuun Turkimusohjaan, erotetaan vedestä tiesuola hulevesien käsittelyaltailla. Hanke-alueella on myös muinaismuistoja, joita tullaan inventoimaan Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa hankkeen aikana.

Lisäksi Väylävirasto ja Hämeenkyrön kunta tutkivat uusiomateriaalien hyödyntämisen mahdollisuuksia hankkeessa sekä jalankulku- ja pyöräilyväylälle sijoittuvan Pappilajoen sillan toteuttamista puusiltana.

Tuleeko uuden väylän varrelle kevyen liikenteen väyliä?
Hankkeessa rakennetaan pyöräilyn ja jalankulun väyliä noin 4,5 kilometriä.

 

Miten hanke on rahoitettu ja mitkä ovat sen kokonaiskustannukset?
Tiesuunnitelman kustannusarvio on 65,4 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on 64 miljoonaa euroa ja Hämeenkyrön kunnan 1,4 miljoonaa euroa.
reaktionapit
Sivu päivitetty 18.03.2020