Vt 5 Mikkeli–Juva

Käynnissä

Valtatie 5 Mikkelin ja Juvan välillä rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina. Mikkeli–Nuutilanmäki -osuudella tie rakennetaan pääosin uuteen maastokäytävään ja nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Nuutilanmäki–Juva osuus rakennetaan nykyisen valtatie 5:n kohdalle 2 + 2 kaistaisena, eli koko tieosuus Vt 5 Mikkeli–Juva on laatutasoltaan sama. Vt 5 Mikkeli-Juva otetaan liikenteelle vaiheittain vuosina 2020–2021 ja lopullisesti tie on valmis kesällä 2022.

 

Yhteystiedot

Väylä

Projektipäällikkö

Harri Liikanen

  • 029 534 3007
  • etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väylä

Projekti-insinööri

Marianne Vuorenmaa

  • 029 534 3889
  • etunimi.sukunimi@vayla.fi

Destia Oy

Työmaapäällikkö

Aki Loikkanen

  • 0400 246 944
  • etunimi.sukunimi@destia.fi

Destia Oy

Projektijohtaja

Harri Korhonen

  • 0400 943 596
  • etunimi.sukunimi@destia.fi

Destia Oy

Vt 5 Liikennejärjestelyt

Vt 5 Mikkeli–Nuutilanmäki, päivystys

  • 040 637 5622
  • etunimi.sukunimi@vayla.fi

Kreate Oy

Projektipäällikkö

Timo Tiainen

  • 0400 152 116
  • etunimi.sukunimi@kreate.fi

Kreate Oy

Vastaava työnjohtaja

Arttu Härkönen

  • 0400 274 420
  • etunimi.sukunimi@kreate.fi

Kreate Oy

Vt 5 Liikennejärjestelyt

Vt 5 Nuutilanmäki–Juva, päivystys

  • 050 518 7493
  • etunimi.sukunimi@vayla.fi

Mikkelin kaupunki

Yhdyskuntatekniikan insinööri

Pekka Kammonen

  • 044 794 3222
  • etunimi.sukunimi@mikkeli.fi

Juvan kunta

Vs. tekninen johtaja

Vesa Kankkunen

  • 0400 136 209
  • etunimi.sukunimi@juva.fi

Viestintätoimisto Selander & Co.Oy

Viestintäkonsultti

Marko Sykkö

  • 0500 721155
  • etunimi.sukunimi@viestintaselander.fi

Vt 5 Mikkeli–Juva

Kumisia räjäytysmattoja edustalla, taustalla laaja tielinja ja punaisia dumpperikuorma-autoja Vt  5 Mikkeli-Juva työmaalla lokakuussa 2019.

Hankkeen taustat

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta.  Yhteensä 37 kilometrin pituinen väylä on Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan yhteysvälillä vilkasliikenteinen, ja sitä pitkin kulkee päivittäin noin 7800–13 300 ajoneuvoa. Tieosuuden liikennemäärän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä vuonna 2040 sen arvioidaan olevan noin 10 600–17 900 ajoneuvoa vuorokautta kohden.

Tieosuuden ensisijainen ongelma on liikenteen sujuvuus, turvattomuus sekä haitat tien varren asutukselle ja maankäytön kehittämiselle. Yhteysvälillä tapahtuu vuosittain keskimäärin kahdeksan henkilöonnettomuutta.

Turvallisuutta ja sujuvuutta pitkälle tulevaisuuteen

Parannushanke tukee yhteysvälin Mikkeli–Kuopio kehittämistä pääteiden toimintalinjojen mukaisesti poistamalla valtatie 5:n yhden merkittävimmän ongelmakohdan. Liikenne on hankkeen valmistuttua Mikkelin ja Juvan välillä sujuvaa ja turvallista pitkälle tulevaisuuteen.

Hankkeessa Mikkeli–Nuutilanmäki-osuus rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina uuteen maastokäytävään. Nuutilanmäki–Juva osuus rakennetaan samanlaisena 2 + 2 kaistaisena, eli koko tieosuus Vt 5 Mikkeli–Juva on laatutasoltaan sama.

 

Betonikiveä Vt 5 Mikkeli-Juva työmaalla, rampin pohjaksi

Hankkeen hyödyt

Välin Mikkeli–Juva liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus nousevat muun valtatieverkon tasolle. Myös maankäytön kehittäminen tehostuu, etenkin Visulahden alueella. Yhteysvälille luodaan edellytykset joukkoliikenteen laatukäytävälle ja elinkeinoelämän kasvulle. Mikkelin ja Rahulan välisellä osuudella melulle altistuvien määrä laskee.

 

Hanke etenee vaiheittain

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Välin Mikkeli–Nuutilanmäki tiesuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2017, ja rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2018. Nuutilanmäki–Juva-osuuden tiesuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa 2019, ja rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2019.

Vt 5 Mikkeli-Juva otetaan liikenteelle vaiheittain vuosina 2020–2021 ja lopullisesti tie on valmis kesällä 2022.

VT5-hankkeen tunnusluvut infografiikkana

(Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)

Hankkeen kustannukset

Kokonaisuudessaan hanke on arvoltaan 121 miljoonaa euroa, josta kuntien rahoitusosuus voimassa olevan suunnitelmien mukaan on yhteensä 6,9 miljoonaa euroa

Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,82, eli hankkeeseen investoitava raha saadaan tällä kertoimella yhteiskunnalle takaisin sillä saavutettujen hyötyjen kautta.

 

Ajankohtaista

reaktionapit
Sivu päivitetty 13.11.2019