Hyppää sisältöön
Tampereen henkilöratapiha -hankkeen usein kysytyt kysymykset
  • Nykyinen Tampereen henkilöratapiha ei vastaa ulkonäöltään, tekniikaltaan eikä välityskyvyltään nykyisiä tai tulevaisuuden tarpeita liikennöintimäärien kasvaessa. Henkilöratapihan kautta tehdään tällä hetkellä lähes 14 000 junamatkaa päivässä. Tulevaisuudessa Kannen alueen läpi kulkee vuorokaudessa noin 55 000 ihmistä, joista suuri osa tulee myös ratapihalle. Hankkeeseen kuuluu myös useita siltoja, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän. 

  • Tampereen henkilöratapiha -hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa. Hankkeessa alueelle tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat koko Kannen alueen ja Asemakeskuksen tulevan kehityksen henkilöratapihan järjestelyjen osalta. 

  • Hankkeessa nykyinen huonokuntoinen ja kapea Itsenäisyydenkadun alikulkusilta ja vanha asematunneli yhdistetään yhtenäiseksi matkaterminaaliksi, jossa on mukava liikkua ja josta löytyy palveluja matkavirtojen ytimessä. Kokonaan uudelleen rakennettavaan asematunneliin syntyy täysin uutta liiketilaa noin 600 neliötä. 

    Yhteydet laitureille uudistetaan aseman historiallisia ratkaisuja kunnioittaen. Hankkeessa henkilöratapihalle rakennetaan myös uusi välilaituri, lisäksi laitureiden katokset uusitaan.

    Töiden valmistuttua erilaiset matkaketjut ovat sujuvia ja esteettömiä. Itsenäisyydenkadun alikulkusillan lisäksi hankkeessa uudistetaan muitakin vaativia siltakohteita: Erkkilän ylikulkusilta sekä Viinikanojan ja Tampereen valtatien alikulkusillat. 
    Tampereen henkilöratapihan ainutlaatuinen sijainti Tampereen keskustan itä- ja länsipuolen yhdistävän uuden Kannen alueen ytimessä antaa hankkeelle vielä oman erityispiirteensä.

     

  • Uudistuksella nostetaan junaliikenteen kapasiteettia ja lisätään matkustajalaitureiden määrää. Näin varmistetaan rautatieaseman hyvä välityskyky ja matkaketjujen sujuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuminen julkisesta liikennevälineestä toiseen helpottuu. Esimerkiksi kulkeminen Ratikasta junaan saadaan esteettömäksi.  Matkustusmukavuus paranee, kun alueella liikkuvien opastus ja ohjaus on selkeää ja johdonmukaista. Asiointi alueella on sujuvaa, viihtyisää ja esteetöntä. Junaa voi aina odottaa katoksien alla. Asema-alueelle saadaan myös lisää palveluja.

  • Rakentamisenaikaiset työmaajärjestelyt tulevat muuttamaan liikkumista aseman ja hankkeessa mukana olevien siltakohteiden läheisyydessä. Ruuhkiltakaan tuskin pystymme kokonaan välttymään. Suunnittelemme kuitenkin kaikki työvaiheet huolellisesti myös liikennejärjestelyjen näkökulmasta. Lisäksi panostamme liikennejärjestelyistä ja muista muutoksista viestimiseen (esim. rakentamisenaikaisista liikennejärjestelyistä kertova uutiskirje jne.)

  • Hankkeen rakentamisen hankintavaihe on käynnistynyt tammikuussa 2024. Tätä seuraa kehitysvaihe, jossa hankkeen sisältöä ja aikatauluja tarkennetaan mahdollisimman häiriöttömän ja laadukkaan rakentamisen varmistamiseksi. Varsinainen rakentaminen alkaa Tampereen keskustassa kehitysvaiheen jälkeen alustavan arvion mukaan aikaisintaan vuoden 2025 alussa.

  • Hankkeen rakentaminen tulee kestämään 4-6 vuotta. 

  • Asemarakennus itsessään ei muutu merkittävästi. Alueen arkkitehtuurisen ilmeen vaaliminen on yksi hankkeen lähtökohdista.

  • Väyläviraston valtuusrahoituksen tarve on noin 163 M€ (MAKU 2020=100:140) ja muiden osapuolien yhteishankekustannukset ovat em. lisäksi alustavasti noin 55 ̶58 M€. Hankkeen suunnitteluvaihe on saanut CEF-tukea. Tukea haetaan myös rakentamisvaiheelle. Lisäksi yhteis-hankeosapuolet ovat tuen piirissä. 

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.