Hyppää sisältöön
Tampereen henkilöratapiha -hankkeen usein kysytyt kysymykset
  • Nykyinen Tampereen henkilöratapiha ei vastaa ulkonäöltään, tekniikaltaan eikä välityskyvyltään nykyisiä tai tulevaisuuden tarpeita liikennöintimäärien kasvaessa. Henkilöratapihan kautta tehdään tällä hetkellä lähes 14 000 junamatkaa päivässä. Tulevaisuudessa Kannen alueen läpi kulkee vuorokaudessa noin 55 000 ihmistä, joista suuri osa tulee myös ratapihalle.

  • Tampereen henkilöratapiha -hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa. Hankkeessa alueelle tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat koko Kannen alueen ja Asemakeskuksen tulevan kehityksen henkilöratapihan järjestelyjen osalta. 

  • Hankkeessa nykyinen huonokuntoinen ja kapea Itsenäisyydenkadun alikulkusilta ja vanha asematunneli yhdistetään yhtenäiseksi matkaterminaaliksi, jossa on mukava liikkua ja josta löytyy palveluja matkavirtojen ytimessä. Kokonaan uudelleen rakennettavaan asematunneliin syntyy täysin uutta liiketilaa noin 600 neliötä. 

    Yhteydet laitureille uudistetaan aseman historiallisia ratkaisuja kunnioittaen. Hankkeessa henkilöratapihalle rakennetaan myös uusi välilaituri, lisäksi laitureiden katokset uusitaan.

    Töiden valmistuttua erilaiset matkaketjut ovat sujuvia ja esteettömiä. Itsenäisyydenkadun alikulkusillan lisäksi hankkeessa uudistetaan muitakin vaativia siltakohteita: Erkkilän ylikulkusilta sekä Viinikanojan ja Tampereen valtatien alikulkusillat. 
    Tampereen henkilöratapihan ainutlaatuinen sijainti Tampereen keskustan itä- ja länsipuolen yhdistävän uuden Kannen alueen ytimessä antaa hankkeelle vielä oman erityispiirteensä.

     

  • Uudistuksella nostetaan junaliikenteen kapasiteettia ja lisätään matkustajalaitureiden määrää. Näin varmistetaan rautatieaseman hyvä välityskyky ja matkaketjujen sujuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuminen julkisesta liikennevälineestä toiseen helpottuu. Esimerkiksi kulkeminen Ratikasta junaan saadaan esteettömäksi.  Matkustusmukavuus paranee, kun alueella liikkuvien opastus ja ohjaus on selkeää ja johdonmukaista. Asiointi alueella on sujuvaa, viihtyisää ja esteetöntä. Junaa voi aina odottaa katoksien alla. Asema-alueelle saadaan myös lisää palveluja.

  • Rakentamisenaikaiset työmaajärjestelyt tulevat muuttamaan liikkumista aseman ja hankkeessa mukana olevien siltakohteiden läheisyydessä. Ruuhkiltakaan tuskin pystymme kokonaan välttymään. Suunnittelemme kuitenkin kaikki työvaiheet huolellisesti myös liikennejärjestelyjen näkökulmasta. Lisäksi panostamme liikennejärjestelyistä ja muista muutoksista viestimiseen (esim. rakentamisenaikaisista liikennejärjestelyistä kertova uutiskirje jne.)

  • Hankkeen rakentamiselle ei ole vielä rahoituspäätöstä. Kun rahoituspäätös saadaan, rakennustyöt alkavat melko pian päätöksen jälkeen, arviolta puolen vuoden sisällä päätöksestä. 

  • Arvioitu rakentamisaika on noin viisi vuotta. Hankkeen rakentamiselle ei ole vielä rahoituspäätöstä.

  • Asemarakennus itsessään ei muutu merkittävästi. Alueen arkkitehtuurisen ilmeen vaaliminen on yksi hankkeen lähtökohdista.

  • Väyläviraston valtuusrahoituksen tarve on noin 140 M€ (MAKU 2015=100:140) ja muiden osapuolien yhteishankekustannukset ovat em. lisäksi alustavasti noin 45 ̶ 55 M€. Hankkeen suunnitteluvaihe on saanut CEF-tukea. Tukea haetaan myös rakentamisvaiheelle. Lisäksi yhteis-hankeosapuolet ovat tuen piirissä.