Nykyinen Tampereen henkilöratapiha ei vastaa ulkonäöltään, tekniikaltaan eikä välityskyvyltään nykyisiä tai tulevaisuuden tarpeita liikennöintimäärien kasvaessa. Henkilöratapihan kautta tehdään tällä hetkellä lähes 14 000 junamatkaa päivässä. Tulevaisuudessa Kannen alueen läpi kulkee vuorokaudessa noin 55 000 ihmistä, joista suuri osa tulee myös ratapihalle. Hankkeeseen kuuluu myös useita siltoja, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän. 

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen henkilöratapihan toimivuutta, matkustajien olosuhteita ja henkilöjunien huoltoa. Hankkeessa alueelle tehdään muutoksia, jotka mahdollistavat koko Kannen alueen ja Asemakeskuksen tulevan kehityksen henkilöratapihan järjestelyjen osalta. 

Hankkeessa nykyinen huonokuntoinen ja kapea Itsenäisyydenkadun alikulkusilta ja vanha asematunneli yhdistetään yhtenäiseksi matkaterminaaliksi, jossa on mukava liikkua ja josta löytyy palveluja matkavirtojen ytimessä. Kokonaan uudelleen rakennettavaan asematunneliin syntyy täysin uutta liiketilaa noin 600 neliötä. 

Yhteydet laitureille uudistetaan aseman historiallisia ratkaisuja kunnioittaen. Hankkeessa henkilöratapihalle rakennetaan myös uusi välilaituri ja laitureiden katokset uusitaan.

Töiden valmistuttua erilaiset matkaketjut ovat sujuvia ja esteettömiä. Itsenäisyydenkadun alikulkusillan lisäksi hankkeessa uudistetaan muitakin vaativia siltakohteita: Erkkilän ylikulkusilta sekä Viinikanojan ja Tampereen valtatien alikulkusillat. 
Tampereen henkilöratapihan ainutlaatuinen sijainti Tampereen keskustan itä- ja länsipuolen yhdistävän uuden Kannen alueen ytimessä antaa hankkeelle vielä oman erityispiirteensä.

 

Uudistuksella nostetaan junaliikenteen kapasiteettia ja lisätään matkustajalaitureiden määrää. Näin varmistetaan rautatieaseman hyvä välityskyky ja matkaketjujen sujuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkuminen julkisesta liikennevälineestä toiseen helpottuu. Esimerkiksi kulkeminen Ratikasta junaan saadaan esteettömäksi.  Matkustusmukavuus paranee, kun alueella liikkuvien opastus ja ohjaus on selkeää ja johdonmukaista. Asiointi alueella on sujuvaa, viihtyisää ja esteetöntä. Junaa voi aina odottaa katoksien alla. Asema-alueelle saadaan myös lisää palveluja.

Rakentamisenaikaiset työmaajärjestelyt tulevat muuttamaan liikkumista aseman ja hankkeessa mukana olevien siltakohteiden läheisyydessä. Ruuhkiltakaan tuskin pystymme kokonaan välttymään. Suunnittelemme kuitenkin kaikki työvaiheet huolellisesti myös liikennejärjestelyjen näkökulmasta. Lisäksi panostamme liikennejärjestelyistä ja muista muutoksista viestimiseen monikanavaisesti. 

Hankkeen rakentamisen kehitysvaihe on käynnistynyt kesäkuussa 2024. Kehitysvaiheessa hankkeen sisältöä ja aikatauluja tarkennetaan mahdollisimman häiriöttömän ja laadukkaan rakentamisen varmistamiseksi. Varsinainen rakentaminen alkaa Tampereen keskustassa kehitysvaiheen jälkeen alustavan arvion mukaan aikaisintaan vuoden 2025 alussa.

Hankkeen rakentaminen tulee kestämään 4-6 vuotta. 

Asemarakennus itsessään ei muutu merkittävästi. Alueen arkkitehtuurisen ilmeen vaaliminen on yksi hankkeen lähtökohdista. Esimerkiksi useita asemarakennuksen pintoja kunnostetaan kuitenkin entiseen loistoonsa.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 202 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 163 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnitteluvaiheelle on myönnetty CEF-tukea 6,1 miljoonaa euroa. Tukea haettiin myös rakentamisvaiheelle, mutta sitä ei myönnetty.

Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) tarjoaa rahoitustukea liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen. Verkkojen Eurooppa -välineen kautta EU rahoittaa hankkeita, joilla kehitetään ja uudistetaan alueen liikenteen verkkoja, digitaalisia verkkoja, 5G-järjestelmiä ja energiainfrastruktuuria. Ohjelma edistää Euroopan laajuista liikenteen infrastruktuuria, puhtaita liikennemuotoja sekä nopeita laajakaistayhteyksiä, helpottaa uusiutuvan energian käyttöä ja kehittää Euroopan taloutta ympäristöystävällisempään suuntaan. 

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen rakentamisen suunnittelulle myönnettiin EU-rahoitusta 6,1 miljoonaa euroa. Myönnetty rahoitus jakautuu hankkeen kolmen eri tilaajaosapuolen kesken seuraavasti: Väylävirasto 5,2 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunki 0,8 miljoonaa euroa ja VR-Yhtymä Oy 0,1 miljoonaa euroa.