Niittotyöt

Kun tienvarsien kasvillisuus on lähtenyt kunnolla kasvuun kesäkuussa, niittotyöt alkavat. Niitoilla ehkäistään liikenneonnettomuuksia: teiden kupeessa rönsyilevä kasvillisuus heikentää niin tielläliikkujien kuin kasvillisuuden seassa kulkevien eläintenkin näkyvyyttä. Hyvä näkyvyys puolestaan suo aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin ja parantaa näin liikenteen turvallisuutta. 

Niitot pitävät tieympäristön selkeänä ja siistinä. Niitot vähentävät myös vesakon kasvua, estävät heinikon taittumisen ajoradalle ja edistävät ojien toimivuutta. Niitot tehdään kullekin tieosuudelle määritellyn viherhoitoluokan mukaisesti. Hoitoluokittelussa otetaan huomioon väylän verkollinen asema, maankäyttö ja ympäristö. 

Koulujen liepeillä tehtävät niittotyöt nousevat aika ajoin keskusteluun. Väyläviraston ohjeissa määritellään, että koulujen lähistöllä on tehtävä yksi niitto ennen koulujen alkamista. Tienvarsia niitetään yleensä kesäkuun puolivälistä alkaen elokuun loppuun asti. 

Korvaavia elinympäristöjä uhanalaisillekin kasveille

Tienvarsiniitot tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Liikenteessä kuolee vuosittain suuri määrä eläimiä, ja liikenteen päästöt ja melu heikentävät eliöiden elinolosuhteita. Niitoilla pyritään vähentämään näitä haittavaikutuksia. 

Säännöllinen niitto on aikojen saatossa luonut merkittävän määrän korvaavia elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle ja jopa uhanalaisille lajeille – esimerkiksi paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeille. Korvaavat kasvupaikat muistuttavat perinnebiotooppeja, ja niittäminen tukee näiden kasvuympäristöjen säilymistä. 

Vilkasliikenteisimpien teiden varsia niitetään kahdesti kesässä, ja niiton porrastus auttaa kasvilajistoa uudistumaan. Ensimmäinen niitto tehdään kapeasti, joten tienkäyttäjät saavat nauttia kukkaloistosta pidempään. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. 

Liikenneturvallisuuden ja kustannusten tähden niittoja ei voi myöhentää loputtomasti: lyhyemmän aikavälin niitot vaatisivat huomattavasti lisää niittokalustoa, mikä lisäisi kustannuksia. Vähäliikenteisten teiden luiskia niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveydeltä heinä-elokuussa.

Niitot torjuvat haitallisia vieraslajeja

Kesällä 2019 tuli voimaan valtioneuvoston asetus, joka velvoittaa viranomaisia torjumaan kurtturuusun ja komealupiinin kaltaisia haitallisia vieraslajeja. Kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa, jotta niiden siemenet eivät leviäisi uusille kasvupaikoille. Vaaralliset jättiputket hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan. Lue lisää haitallisista vieraslajeista.

Haitallisia vieraslajeja ei saa hävittää tienvarsilta ilman lupaa. Hävittämistoimia suunnittelevat voivat ottaa yhteyttä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä. Siirry Liikenteen asiakaspalveluun.