Hankkeessa rakennetaan toinen ajorata ja lisäkaistoja Pitkäjärven ja Aseman välille sekä parannetaan eritasoliittymiä, ramppeja ja niiden katuliittymiä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä.

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, jota pitkin kulkee päivittäin noin 15 000–20 000 ajoneuvoa. Mikkelin keskusta-alueen ohittava tie toimii sekä Itä-Suomen alueen kannalta tärkeänä runkoyhteytenä että Mikkelin kaupungin sisäisen liikenteen väylänä. Hankkeen parannustyöt tulevat hyödyttämään itäisen Suomen tieliikennettä ja Mikkelin kaupungin sisäistä liikennettä.

Mikkelin ohikulkutie on rakennettu 1980-luvulla Kaihun liittymään asti kaksikaistaisena ja siitä itään päin nelikaistaisena. Eritasoliittymät ovat geometriaaltaan ja standardiltaan vanhanaikaisia. Nykyisistä liittymäjärjestelyistä seuraa puutteita turvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa.

Väylän käyttäjämäärän on arvioitu kasvavan 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valtatien tämänhetkiset edellytykset eivät Mikkelin kohdalla ole vastanneet kasvavia liikennemääriä: eritasoliittymät ovat vanhanaikaisia, ja liittymäjärjestelyistä on seurannut liikenteen ruuhkautumista sekä turvallisuuspuutteita. Liikennekuolemien ja henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien tiheydellä mitattuna tiejakso on vilkkaiden pääteiden synkimpiä.

Hanke sijaitsee pohjavesialueella, minkä vuoksi ympäristöasioihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Pohjavesisuojauksia rakennetaan 2,1 km. Hulevedet ohjataan kaupungin katuverkolta ja valtatieltä pohjavesialueen ulkopuolelle. Liito-oraville on pystytetty hyppypuita Pitkäjärven liittymään ja Veturitallinlahdelle on rakennettu lokkiverkko suojaamaan nuorten lintujen lentämistä ajoradalle.

Rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2014. Pohjoinen ajorata valmistui liikennöintikuntoon syyskuussa 2015 ja eteläinen ajorata avattiin liikenteelle elokuussa 2016. Hanke valmistuu pääosin vuoden 2016 aikana. Vuodelle 2017 jää vielä pieniä viimeistelytöitä.

Hankkeen rakennussuunnitelman mukainen kustannusarvio on noin 27 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupungin osuus on noin 3 miljoonaa euroa. Hanke on liiketaloudellisesti kannattava, hankkeen hyötykustannusuhde on noin 2,0.

Ei. Tiejaksolla on vuosina 2002–2011 sattunut yhteensä 80 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 14 on johtanut loukkaantumiseen ja kaksi kuolemaan. Lisäksi Kaihun eritasoliittymän alueella on tapahtunut yhteensä 57 onnettomuutta, joista 6 on johtanut loukkaantumiseen.

Turvattomuuden takia nopeusrajoitus on laskettu koko jaksolla 80 km/h ja Kaihun liittymässä 60 km/h. Liikennekuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien tiheydellä mitattuna tiejakso on vilkkaiden pääteiden synkimpiä.

Kaiken kaikkiaan hankkeeseen kuuluu yhdeksän siltaa ja kaksi lisätyönä tehtyä siltaa. Alikulkusiltoina rakennettiin Pitkäjärven, Rinnekadun ja Suntiolan alikulkukäytävät. 

Vt 5 Mikkelin kohta -hankkeen yhteydessä tehtiin kymmenkunta muuta katuhanketta. Mikkelin kaupungin kannalta merkittävää on ollut kulkuyhteyksien parantuminen Setrikadun liikekeskukseen.

Meihin voi aina ottaa yhteyttä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Yhteystietomme löytyvät hankkeen etusivulta. Kannattaa myös seurata verkkosivujamme, sekä liittyä Facebook-tykkääjiimme, niin saa aktiivisesti tietoa hankkeen etenemisestä. Meillä on myös oma YouTube-kanava.