Luonnon monimuotoisuus

Liikenneväylät pirstovat osaltaan lajien elinympäristöjä ja vaikeuttavat eläinten liikkumista. Liikenteessä kuolee suuri määrä erikokoisia nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, matelijoita ja lintuja. Myös liikenteen päästöt ja melu heikentävät eliöiden elinolosuhteita. Väylävirasto kehittää jatkuvasti väylänpitoa sovittamalla väylänpidon ja luonnonympäristön suojelun tavoitteita toisiinsa, samalla taaten turvallisen liikennöinnin.

 

Haitallisten luontovaikutusten lieventämiseen tai poistamiseen ei ole olemassa yleispätevää teknistä keinoa. Tehokkain keino on pidättäytyä laajentamasta väyläverkkoa. Kun tämä ei ole mahdollista, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon uusien väylähankkeiden suunnittelussa ja nykyisten väylien kunnossapidossa.

Maankäytön suunnittelu ohjaa väylähankkeiden suunnittelua. Kaavoituksella voidaan vähentää väylähankkeiden luontoalueita pirstovia vaikutuksia. Väylähankkeiden suunitteluun kuuluvat myös luontoarvoja koskevien selvitysten tekeminen. Uusien väylien rakentamishankkeissa ja nykyisten väylien parantamishankkeissa otetaan huomioon luonnonarvot luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon perusteella. 

Luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ja edistetään väyläympäristöissä päivittäisen kunnossapidon toimilla ja niiden ajoituksella. Tästä esimerkkinä ovat mm. tienvarsien niittotöiden ajoitus ja mahdolliset niittorajoitukset. 

Tienvarret ja rautatiealueet ovat monien eläin ja kasvilajien kannalta luonnonympäristöjä korvaavia elinympäristöjä. Tienvarsien avoimet, säännöllisesti niitettävät alueet muodostavat niittyjen ja muiden perinnebiotooppien lajistolle soveltuvia elinympäristöjä. Tie- ja rautatiealueilla tavataan myös uhanalaista lajistoa, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeja. 

Arvokkaat luontokohteet turvataan rakentamisvaiheessa maastoon merkitsemisellä ja toimenpiteiden oikealla ajoituksella. Myös kasvien siirtoistutukset, simpukoiden siirrot ja pintamaan talteenotto ovat keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa väylähankkeissa.

Väylävirasto torjuu myös haitallisia vieraslajeja väyläympäristöstä. Jättiputkien torjuntaa maantie- ja rautatiealueilta on tehty jo vuosia. Maantieympäristöissä runsaiden kurtturuusun ja komealupiinin torjuntatoimia tehdään vieraslajien hallintasuunnitelman mukaan. Väyläympäristöihin ei istuteta haitallisiksi säädettyjä tai tunnistettuja vieraskasvilajeja. 

Väylävirasto osallistuu aktiivisesti ympäristöministeriön vetämään monivuotiseen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitusprojektiin (VELMU) mahdollistamalla mm. tarkkojen merenmittaustietojen hyödyntämisen projektissa yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Väylävirasto merkittävä tietojen hyödyntäjä jatkossa.

Tähän mennessä tiedot vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ovat olleet hyvin vähäisiä ja hajanaisia eikä niitä ole kyetty hyödyntämään esimerkiksi väylien syvennyshankkeiden suunnittelussa.  VELMU -projektin tuottamia tietoja voidaan jatkossa hyödyntää väylien syvennysten suunnittelussa, väylätöiden aiheuttamien haittojen vähentämisessä ja lisäksi myös meriliikenneonnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen pienentämisessä.

Vesiliikennettä ohjataan mahdollisuuksien mukaan pois monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta. Rajoitamme tarvittaessa nopeuksia yleisillä kulkuväylillä. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan ruoppausten ja ruoppausjätteiden sijoittamisen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lue lisää

Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä (Liikenneviraston ohjeita 18/2014, pdf)

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 20 Ympäristö ja rautatiealueet (Väyläviraston ohjeita 27/2021, pdf)

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat korvaavat elinympäristöt (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 10/2018)

Lounais-Suomen tienvarsien monimuotoisuuspilotti (Väyläviraston julkaisuja 1/2019)

Radanpidon ympäristöohje (Väyläviraston ohjeita 26/2021)