Helsinki–Riihimäki-ratahanke

Vuonna 2026 hankkeella jatkuu Ainolan läntisen laiturin ja läntisimmän raiteen rakentaminen Kytömaan ja Ainolan välille. Läntisin lisäraide ja Ainolan läntinen laituri otetaan käyttöön elokuussa 2026.

Purolan ja Nuppulinnan välillä jatketaan vuoden alkupuolella viimeisten esikuormituspenkereiden rakentamista. Esikuormituspenkereet valmistuvat helmikuun loppuun mennessä. Alueella on käynnistynyt vuoden alussa uusi urakka, jolla rakennetaan lisäraiteet Purolan ja Nuppulinnan välille. Hornankalliossa jatkuu louhinnat, jolla tehdään lisätilaa tuleville lisäraiteille. 

Jokelan ratapihalla tehdään kevään aikana sähköratamuutoksia, joilla valmistaudutaan myöhemmin tänä vuonna käynnistyvään rakentamiseen Nuppulinnan ja Jokelan välillä. Kytömaan tavaraliikenneraiteen ratasuunnitelma on nähtävillä 19.1.–18.2.2026. Varsinainen Kytömaan tavaraliikenneraiteen rakentaminen käynnistyy nykyisen aikataulun mukaan tämän vuoden aikana. 

Työmailla tapahtuu 

• Purolan ja Nuppulinnan välillä on käynnistynyt tammikuussa 2026 lisäraiteiden rakentaminen, johon liittyen alueella on käynnissä erilaisia rakennustöitä. Alueella louhitaan lisätilaa tuleville lisäraiteille, louhinnat keskittyvät erityisesti Tuusulan Hornankallioon. Tyynelän alikulkusillan uudistaminen käynnistyi maaliskuun alkupuolella, ja siellä tehdään parhaillaan tukiseinä- ja pontitustöitä. Purolan ja Nuppulinnan välillä tehdään sähköratatöitä sekä alituksia radan alapuolelle tulevia putkia ja kaapelointeja varten, turvalaitetöitä sekä rakennetaan sähköradan pylväsperustuksia. 
• Ainolan asemalla on rakennettu alkuvuoden aikana uuden läntisen laiturin katosta. Tulevina viikkoina tehdään uuden läntisen laiturin porrastorniin, hissiin ja kivetykseen liittyviä töitä. Lisäksi läntiseen laituriin liittyvät sähkötyöt jatkuvat.
• Kytömaan ja Ainolan välillä läntisimmän raiteen rakennustyöt ovat parhaillaan talvitauolla. Alueella tehdään tarvittavia sähköratatöitä. 
• Mittaukset ja maaperätutkimukset jatkuvat useassa kohteessa. Purolan ja Nuppulinnan välillä päivitetään huhti-kesäkuun aikana mittausperusta (kiintopisteet, korkeus- ja koordinaattijärjestelmä) sekä täydennetään maastomittauksia. Hyvinkään rautatieliikennepaikalla täydennetään maastomallia. Hyvinkään ja Riihimäen välillä tehdään täydentäviä maastomittauksia.

Rataosa Helsingin ja Riihimäen välillä on junamääriltään Suomen vilkkaimmin liikennöity. Se on osa maan vanhinta, yli 160 vuotta sitten rakennettua päärataa.

Rataosalla kulkee päivittäin muun muassa:

• Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne
• Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne
• Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne.

Hankkeen valmistuttua Helsingin ja Riihimäen välinen rataosa tulee olemaan täydeltä matkaltaan vähintään neliraiteinen. Lisäraiteilla kasvatetaan rataosan kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Seisakkeilla tehtävillä muutoksilla parannetaan palvelutasoa ja esteettömyyttä sekä lisätään junaliikenteen houkuttelevuutta.

”Rataosan toimintavarmuus paranee, henkilöjunaliikennettä on mahdollista lisätä ja tavaraliikenteen kilpailukyky kohenee.”

Parhaillaan käynnissä on hankkeen toinen vaihe. Käynnissä olevista, tulevista sekä jo valmistuneista työvaiheista on tietoa tarkemmin paikkakuntakohtaisilla alasivuilla.

Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen kolmen vaiheen toteuttamisaikataulut.

1. vaihe: valmistunut. Vaihe keskittyi liikennepaikkojen parantamiseen vuosina 2015–2024

2. vaihe: lisäraiteet Kerava–Järvenpää ja Järvenpää–Jokela

Toisessa toteutusvaiheessa, vuosien 2020–2028 aikana, rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan välille. Keravan ja Jokelan välille muodostuu noin 20 kilometriä pitkä neliraiteinen rataosuus. Keravalla tavaraliikenneraidetta jatketaan Sködvikinradalta Lahden oikoradan suuntaan. Hyvinkäältä Riihimäen suuntaan Arolammille saakka rakennetaan läntinen lisäraide ja Hyvinkää–Riihimäki-välille tavaraliikenneraide.  Lisäksi tehdään muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan. 

Kolmannesta vaiheesta voi lukea Pasila–Riihimäki-hankesivulta.

* Helsinki–Riihimäki-hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on 163 milj. € ja 2. vaiheen 383 milj. €. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.