Ajankohtaista hankkeessa
Vuonna 2026 hankkeella jatkuu Ainolan läntisen laiturin ja läntisimmän raiteen rakentaminen Kytömaan ja Ainolan välille. Purolan ja Nuppulinnan välillä tehdään vuoden alussa viimeisiä esikuormitusrakenteita ja alueella käynnistetään lisäraiteiden rakentaminen.
Työmailla tapahtuu
- Purolan ja Nuppulinnan välillä Hornankallion ja Tyyneläntie kohdan varsinaiset louhinnat on tehty, ja työt jatkuvat louhittujen kalliopintojen puhdistamisella. Purolan ja Nuppulinnan välillä on on rakennettu syksyn aikana loppuja alueella tarvittavia esikuormituspenkereitä. Osa näistä on valmistunut marraskuun lopussa, ja viimeisten rakentaminen on parhaillaan käynnissä.
- Ainolan asemalla rakennetaan uuden läntisen laiturin laiturikatosta ja tehdään läntisen laiturin sähkötöitä.
- Kytömaan ja Ainolan välillä on rakennettu syksyn aikana uutta läntisintä raidetta. Läntisimmän raiteen rakennustyöt ovat parhaillaan talvitauolla.
- Tammi-maaliskuun aikana Jokelassa sekä Hyvinkään ja Riihimäen välillä tehdään maaperätutkimuksia. Lisäksi Jokelassa täydennetään maastomallia.
Kytömaan tavaraliikenneraiteen ratasuunnitelma nähtävillä
Väylävirasto on 19.1.2026 julkaissut kuulutuksen Kytömaan tavaraliikenneraiteen ratasuunnitelman nähtäville asettamisesta. Suunnitelma on nähtävillä 19.1.–18.2.2026.
Ratasuunnitelma koskee Keravan ja Tuusulan alueilla sijaitsevaa rataosuutta Kytömaa–Haarajoki. Suunnitelma sisältää muutoksia rautatiealueen rajoihin, rakentamisen ajaksi haltuun otettavien alueiden määrittämistä sekä raidegeometrian tarkastelua kyseisellä rataosuudella.
Asianosaisilla, kuten kiinteistönomistajilla ja muilla, joiden asumiseen, työntekoon tai oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, on oikeus tehdä suunnitelmasta muistutus. Muistutus tulee jättää viimeistään 18.2.2026.
Tutustu suunnitelmaan ja aineistoon tästä linkistä nähtävilläoloajan (vayliensuunnittelu.fi).
Kohti parempaa päärataa
Rataosa Helsingin ja Riihimäen välillä on junamääriltään Suomen vilkkaimmin liikennöity. Se on osa maan vanhinta, yli 160 vuotta sitten rakennettua päärataa.
Rataosalla kulkee päivittäin muun muassa:
- Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne
- Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne
- Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne.
Hankkeen valmistuttua Helsingin ja Riihimäen välinen rataosa tulee olemaan täydeltä matkaltaan vähintään neliraiteinen. Lisäraiteilla kasvatetaan rataosan kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Seisakkeilla tehtävillä muutoksilla parannetaan palvelutasoa ja esteettömyyttä sekä lisätään junaliikenteen houkuttelevuutta.
”Rataosan toimintavarmuus paranee, henkilöjunaliikennettä on mahdollista lisätä ja tavaraliikenteen kilpailukyky kohenee.”
Hanke rakennetaan kolmessa vaiheessa
Parhaillaan käynnissä on hankkeen toinen vaihe. Käynnissä olevista, tulevista sekä jo valmistuneista työvaiheista on tietoa tarkemmin paikkakuntakohtaisilla alasivuilla.
1. vaihe: valmistunut. Vaihe keskittyi liikennepaikkojen parantamiseen vuosina 2015–2024
2. vaihe: lisäraiteet Kerava–Järvenpää ja Järvenpää–Jokela
Toisessa toteutusvaiheessa, vuosien 2020–2028 aikana, rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Järvenpään sekä Järvenpään ja Jokelan välille. Keravan ja Jokelan välille muodostuu noin 20 kilometriä pitkä neliraiteinen rataosuus. Keravalla tavaraliikenneraidetta jatketaan Sködvikinradalta Lahden oikoradan suuntaan. Hyvinkäältä Riihimäen suuntaan Arolammille saakka rakennetaan läntinen lisäraide. Lisäksi tehdään muutoksia siltoihin, turva- ja sähköratalaitteisiin ja meluntorjuntaan.
3. vaihe: ratasuunnitelma hyväksytty
Kolmannesta vaiheesta on valmistunut ratasuunnitelma, joka on hyväksytty tammikuussa 2024. Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus rakentaa lisäraiteet edelleen Jokelasta Riihimäelle.
Ratasuunnitelmassa esitetään Tuusulan Jokelan ja Riihimäen välille:
- kahta lisäraidetta
- tavaraliikenteen raiteen ylikulkusiltaa neljän pääradan raiteen yli Hyvinkään pohjoispuolelle
- siltoihin, turva- ja sähkölaitteisiin ja meluntorjuntaan tehtäviä muutoksia ja täydennyksiä.
Kolmannesta vaiheesta voi lukea Pasila–Riihimäki-hankesivulta.
Hankkeen kustannukset
* Helsinki–Riihimäki-hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on 163 milj. € ja 2. vaiheen 383 milj. €. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.