Hankkeen tausta
Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa TEN-ydinverkkokäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri. Alueen kautta kulkevat useat merkittävät Pohjois-Suomen ja -Ruotsin kansainväliset liikennekäytävät, jotka liittävät Barentsin alueen Keski-Euroopan liikennekäytävään sekä edelleen Kaukoitään. Tämä Ruotsin kautta kulkeva reitti on yksi vaihtoehto Suomen ulkomaankaupan kuljetuksille. Mahdollinen henkilöliikenteen avaaminen rajan yli laajentaisi työssäkäyntialueita Perämeren alueella.
Hankkeen sisältö
Hanke sisältää Laurila–Tornio−Haaparanta-rataosan sähköistyksen, tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sähköistyksen vaatimat ristikkosiltojen avartamiset (Tornionjoen ratasilta ja Raumonjoki) sekä Tornion ratapihalle tehtävät muutokset, mm. uusi matkustajalaituri.
Sähköistettävää raidetta on Laurilasta alkaen Ruotsin rajalle saakka noin 22 kilometriä. Ruotsin puolella sähköistettävää raidetta on noin 1 kilometri.
Hankkeen aikataulu
Ratasuunnitelmat:
- Ratasuunnitelmat hyväksytty
- Laurila - Tornio-Itäinen hyväksytty 2023 helmikuussa
- Tornio-Itäinen-Valtakunnan raja hyväksytty huhtikuussa 2023.
Rakentamissuunnittelu:
- Rakentamissuunnittelu käynnissä, mm. Haaparannan ratapihan rakentamissuunnittelu ja Tornionjoen ratasillan avartamisen rakentamissuunnittelu.
Rakentaminen:
- Vuonna 2023 käynnistyvät:
- Raumonjoen ratasillan avartamisen rakentamistyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023
- Keminmaan Rajakankaantien ja Tornion Yli-Raumon uusien alikulkusiltojen rakentamistyöt käynnistyivät keväällä 2023
- Laurila−Tornio−Haaparanta-radan sähköistysurakan rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2023
- Tasoristeysten poistotyöt ja korvaavien tieyhteyksien rakentaminen Laurilan ja Tornion välisellä rataosuudella käynnistyivät kesäkuussa 2023
- Tornion ratapihan muutostyöt
- Vuonna 2024 käynnistyvät:
- Haaparannan ratapihan rakennustyöt
- Tornionjoen ratasillan avartaminen
Hankkeen kustannukset
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 37 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuvat Suomen (n. 30 miljoonaa euroa) ja Ruotsin (noin 7 miljoonaa euroa) osuuksiin.
Väyläviraston osuus Suomen kustannusarviosta on 18 miljoonaa euroa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa euroa ja kuntien (Tornio ja Keminmaa) noin kaksi miljoonaa euroa.
