Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.
Hankkeen keskeisimmät urakat ovat kaksoisraide Kupittaan ja Turun rautatieasemien välille, Uraputken uusi silta vanhan alikäytävän rinnalle, Nummen alikulkusilta, Aurajoen ratasilta, Turun henkilöratapiha, Koulukadun alikulkusilta ja Iso-Heikkilän tavararatapiha.
Hankkeella tehostetaan ja lisätään raideliikenteen kapasiteettia hankealueella sekä koko rantaradalla kaksoisraiteen myötä. Lisäksi lisätään esteettömyyttä ja turvallisuutta Turun rautatieaseman laiturialueella sekä parannetaan maankäyttöä Turun keskusta-alueella
Hanke tulee aiheuttamaan liikennejärjestelyjä ajoneuvoliikenteelle, jalankulkijoille, pyöräilijöille ja junaliikenteelle. Tiedotamme kaikista järjestelyistä ja kiertoreiteistä etukäteen tiedotteissa, Facebookissa ja liikennejärjestelyt-alasivulla.
Liikenteelle pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriöitä. Tiedotamme erikseen kaikista liikennekatkoista ja muista muutoksista.
Junaliikenteelle pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriöitä. Tiedotamme erikseen kaikista liikennekatkoista ja muista muutoksista.
Uraputken alikulkusilta on kunnostettu, ja uusi silta rakennettiin nykyisen sillan pohjoispuolelle kaksoisraidetta varten.
Alikulun uuden siltakannen rakentaminen aloitettiin keväällä 2024. Silta valmistui kesällä 2024 ja viimeistelytyöt saatiin valmiiksi syyskuun 2024 lopussa.
Uusi silta on noin 25 metriä pitkä.
Turulle ensiarvoisen tärkeän Helsinginkadun ylittävä vanha silta purettiin. Sen tilalle rakennettiin uusi Nummen alikulkusilta, joka valmistui syyskuussa 2024.
Uusi silta on noin 110 metriä pitkä ja 12,7 metriä leveä betoninen laattasilta, ja sen alikulkukorkeus on 4,8 metriä.
Silta otettiin käyttöön joulukuussa 2024, kun Helsingin suunnan junaliikenne palasi Turun keskustaan.
Ensimmäinen osa vanhan Aurajoen ratasillan siltapalkista purettiin keväällä 2023. Uusi silta valmistui syyskuussa 2024.
Uuden ratasillan kokonaispituus on noin 160 metriä, ja se on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan rakentamiseen kului betonia noin 5400 kuutiometriä eli 600 betoniautollista, ja terästä lähes 800 tonnia.
Silta otettiin käyttöön joulukuussa 2024, kun Helsingin suunnan junaliikenne palasi Turun keskustaan.
Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn kulkusillan kansi valettiin syyskuussa 2024. Silta saatiin osittain käyttöön marras–joulukuun vaihteessa 2024. Työt jatkuvat työsillan ja väliaikaisen kulkureitin purkamisella. Raunistulan silta valmistuu lopullisesti kesällä 2025.
Turun henkilöratapihalle rakennetaan uudet raiteet laitureille 1, 2 ja 3 sekä katos- ja porrasyhteyksiä Logomonsillalle. Uudet raiteet laitureille valmistuivat laituri- ja porrasyhteyksineen kokonaisuudessaan kesällä 2024, jolloin laiturit 1-3 otettiin käyttöön. Urakassa rakennetaan myös meluseinä- ja kuivatusrakenteita, kaapelireittejä, tilapäisiä liikenneyhteyksiä, junavaunujen käyttöhuoltopisteitä ja siirretään autolastauspaikka. Kokonaisuudessaan henkilöratapiha valmistuu syksyn 2025 loppuun mennessä.
Jalankulun ja pyöräilyn liikenteen yhteydet säilyvät koko hankkeen ajan esteettöminä Logomonsillalla.
Elinkaarensa päähän tullut silta purettiin syksyllä 2023. Sen tilalle rakennetaan uusi silta, jonka ylitse kulkee kaksi raidetta.
Silta puretaan ja rakennetaan osissa ja kaistoista suljetaan kerralla vain osa, joten ajoneuvoliikenne pääsee kulkemaan normaalisti sillan alta koko urakan ajan. Samoin rataliikenne kulkee sillalla muutamia katkoja lukuun ottamatta. Pyöräilyn ja jalankulun reitin sillan ali olemme valitettavasti joutuneet sulkemaan turvallisuussyistä työn ajaksi. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käytössä on kiertoreittejä. Kartat liikennejärjestelyistä löytyvät hankesivujemme liikennejärjestelyt-sivulta.
Uuden sillan eteläinen puolikas on jo valmis, ja nyt rakennetaan pohjoista puolikasta. Koulukadun alikulkusillan työt valmistuvat heinäkuussa 2025 lukuun ottamatta radan päällysrakenteita, joita tehdään vielä tämänkin jälkeen.
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.