Etelä-Savon suunnitteluhankkeet
Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä olemassa olevat ja suunnitellut jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankinta-alueilla.
Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköt keskittyvät ja sijoittuvat kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin.
Vesistöisyys on aiheuttanut Itä-Suomelle tyypillisen hajautuneen aluerakenteen laajoine maantie- ja yksityistieverkkoineen sekä mahdollistanut houkuttelevan vapaa-ajanasumisen ja matkailuelinkeinojen syntymisen. Alue- ja väestörakenteen vuoksi Itä-Suomessa henkilöautolla on vahva ja välttämätön asema myös tulevaisuudessa. Sorateiden osuus koko alueen tiestöstä on Itä-Suomessa 46% eli 7360 kilometriä. Kelirikko on jokavuotinen "riesa" ja aiheuttaa soratiestölle ongelmia sekä syksyisin että keväisin.
Itä-Suomen elinvoimakeskus vastaa tiehankkeiden suunnittelusta Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueilla. Itä-Suomen päätiestöllä on lukuisia kehittämistä vaativia yhteysvälejä, joiden suunnitelmavalmiutta pyritään edistämään. Kehittämishankkeiden suunnittelu edellyttää kuitenkin valtakunnallisen keskitetyn suunnitteluohjelman rahoitusta. Elinvoimakeskuksen suunnitteluohjelman pienemmät suunnitteluhankkeet sisältävät pääasiassa liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten liittymien parantamista ja kevyen liikenteen väyliä.
Itä-Suomen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) yhteinen liikennestrategia (pdf)