Hanke mahdollistaa Rantaradan lähijunaliikenteen sekä Turun suunnan kaukojunaliikenteen kehittämisen vastaamaan kasvavien matkustajamäärien tarpeita. Espoon kaupunkirata on myös osa Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä (ns. Tunnin juna).

Hankkeessa toteutetaan kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille kahden nykyisen raiteen viereen. Näin saadaan hitaammin kulkeva paikallisliikenne ja nopeampi kaukoliikenne kulkemaan omille raiteilleen. Lisäksi parannetaan kahdeksan aseman varustelutasoa ja kehitetään liityntäpysäköintialueita. Leppävaaran ja Espoon keskuksen asemien muutokset ovat pieniä, mutta Kilon, Keran, Kauniaisten, Koivuhovin, Tuomarilan sekä Kauklahden asemien laiturit varustuksineen ja kulkuyhteyksineen rakennetaan käytännössä kokonaan uudestaan. Hankkeen yhteydessä toteutetaan myös kaupunkien erilliskohteita, kuten radan vartta kulkeva pyöräilyn laatureitti Rantaradanbaana.

Hanke palvelee kehittyvää kaupunkiympäristöä ja lisääntyvää asutusta sekä julkisen liikenteen tarvetta. Lisäraiteiden myötä liikenteen häiriöherkkyys vähenee huomattavasti, paikallisjunien vuoroväliä on mahdollista lyhentää ja kaikkiaan junaliikenne sujuvoituu.

Espoon kaupunkirata -hanke on siirtynyt rakentamisvaiheeseen tammikuussa 2024.

Rakentamissuunnitteluvaiheessa tarkennetaan aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa tehtyjä ja hyväksyttyjä ratkaisuja sille tasolle, että rakentamistyöt voidaan tehdä turvallisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Ratasuunnitelmavaiheessa on lyöty lukkoon rakentamista ohjaavat raamit, kuten raiteiden sijainti, asemien laiturijärjestelyt sekä melusuojauksen sijainti ja korkeus. Rakentamissuunnittelussa suunnitelmia tarkennetaan detaljitasolle. Melusuojauksen osalta suunnittelu jatkuu rakenteiden mitoituksella sekä ulkonäön suunnittelulla.

Valmistelevat työt tai rakentaminen ovat käynnissä koko hankealueella pois lukien alueurakka 4 Kauklahden alueella.

Espoon kaupunkirata -hanke on yksi Suomen suurimmista ratahankkeista ja työmäärältään todella laaja. Kaupunkirataa rakennetaan vilkkaan junaliikenteen lomassa sekä tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Rakentaminen on suunniteltava, toteutettava ja vaiheistettava niin, että juna- ja muuta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän.

Rakennustöiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä.

Hankkeen kustannukset jakautuvat puoliksi valtion ja kuntien kesken Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL) mukaisesti. Valtion osuus hankkeesta on noin 51 prosenttia, Espoon kaupungin osuus on noin 41 prosenttia ja Kauniaisten kaupungin noin kahdeksan prosenttia. Espoon kaupunkirata -hankkeen kustannusarvio on noin 330 miljoonaa euroa ja kaupunkien erilliskohteiden kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä sisällössä ja rakenteissa ei ole tullut vastaan kustannuksia nostavia seikkoja. Kuitenkin maailmantilanteesta (COVID-19, Ukrainan sota) johtuva yleinen kustannustason nousu on vaikuttanut myös rakentamisen kustannuksiin. Maarakentamisen kustannukset ovat nousseet hankkeen aikana noin 30 prosenttia, joten alun perin myönnetty 275 miljoonaa euroa ei siten oletettavasti riitä hankkeen täysimääräiseen toteuttamiseen. Valtion, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kesken on käyty neuvotteluja hyvässä yhteishengessä, ja lisärahoitusta on päätetty hakea koko laajuuden toteuttamisen varmistamiseksi.

Hankkeen rakentamissuunnitteluun on myönnetty 11 miljoonaa euroa EU-tukea. Hankkeen rakentamiselle on suunniteltu haettavan erillistä EU-tukea.

Helsinki–Turku-yhteysvälin parantamisessa Espoon kaupunkirata on ensimmäisenä aloitettava rakentamisvaihe riippumatta siitä, parannetaanko nykyistä Rantarataa vai edistetäänkö Espoo–Salo-oikoradan toteuttamista. Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanke on oma erillinen hankkeensa, jonka toteutuksesta päätetään erikseen.

Kyllä – voit lähettää palautetta ja kysymyksiä verkkosivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta.
Ratahankkeen viestinnän tavoitat sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Kaavoitukseen ja kaupunkien erilliskohteisiin, kuten Rantaradanbaanaan liittyviin kysymyksiin vastaavat puolestaan Espoon ja Kauniaisten kaupungit.
Espoo: Asiakaspalvelu ja asiointi
Kauniainen: Jarkko Riipinen, [email protected]

Väyläviraston verkkosivuilta osoitteesta vayla.fi/espoonkaupunkirata, hankkeen Facebook-sivulta osoitteesta facebook.com/espoonkaupunkirata sekä kuukausittain julkaistavasta uutiskirjeestä, jonka voi tilata sähköpostiinsa täältä: https://vayla.creamailer.fi/subscribe/ZlIKRTrN8wmZA. 

Rakentamistyöt tulevat aiheuttamaan melua, pölyä, tärinää ja julkisten kulkuyhteyksien sekä totuttujen auto- ja kevyen liikenteen kulkureittien muutoksia. Lisäksi junaliikennettä tullaan korvaamaan bussikuljetuksin. Jotkut saattavat myös kokea työkoneiden valot häiritseviksi yöaikaan. Häiriöistä tullaan tiedottamaan tarkemmin lähialueen asukkaita ennen rakentamisen aloittamista ja aikataulujen tarkentuessa.

Hankealueelle rakennetaan työnaikaisia laitureita, jotka sijaitsevat eri kohdissa kuin nykyiset laiturit. Siirtymisiin kannattaa varata tavanomaista enemmän aikaa.

Hankkeen rakentaminen vaiheistetaan niin, että junaliikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Työn toteuttaminen vaatii junaliikenteeseen järjestelyjä ja poikkeusaikatauluja eli junat eivät kulje jatkuvasti totutussa aikataulussa. Ajantasaiset juna-aikataulut löytyvät HSL.fi ja vr.fi -sivuilta.

Paikallisliikenteen raiteille rakennetaan laiturit kaikille asemille. Kaukoliikenteen raiteille laiturit toteutetaan Leppävaaraan, Kauniaisiin, Espoon keskukseen ja Kauklahteen. Junien liikennöintiä koskevissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä liikennöinnistä vastaaviin tahoihin eli HSL:ään (paikallisliikenne) ja VR:ään (kaukoliikenne).

Hankkeessa uusittavat asemat ja laiturit muutetaan nykyvaatimusten mukaiseksi muun muassa mitoituksen, valaistuksen ja merkintöjen suhteen. Asema-alueille tehdään esteettömät reitit liikuntarajoitteisten sekä näkövammaisten matkustajien tarpeet huomioiden. Myös asemien matkustajainformaatiojärjestelmät uudistetaan.

Espoon kaupunkirata mahdollistaa valmistuttuaan lähiliikenteeseen 10 minuutin vuorovälin (n. 10 min.). Lisäraiteiden myötä häiriöherkkyys vähenee merkittävästi, joka sujuvoittaa liikennettä ja varmistaa aikataulussa pysymistä.