Olemme koonneet näille sivuille vastauksia usein kysyttyin kysymyksiin liittyen liikennemerkkeihin ja tiemerkintöihin.
Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä meille kysymys Liikenteen asiakaspalvelun kautta: https://palautevayla.fi/aspa
Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Lisätietoa uudesta tieliikennelaista löydät osoitteesta tieliikennelaki2020.fi
Liikennemerkkien uudistus liittyy tieliikennelain kokonaisuudistukseen. Aikaisemmin merkit ovat olleet tieliikenneasetuksessa tai mitoituspiirustuksissa tienpitäjien valtuuksilla määriteltyjä, nyt ne siirtyvät lain tasolle. Vanhat liikennemerkit ovat olleet pääosin toimivia, mutta nykypäivän liikenteen tarpeisiin ne eivät ole kaikissa tilanteissa vastanneet. Siksi otamme käyttöön uusia liikennemerkkejä ja kevyesti päivitämme monia vanhoja liikennemerkkejä. Samalla siirrymme ison askeleen kohti kansainvälistä yhdenmukaisuutta, sillä monissa uudistuneissa merkeissä mallia on otettu muiden Euroopan maiden hyviksi osoittautuneista malleista.
Laskentatavasta riippuen uusia merkkejä otetaan käyttöön noin 50 kappaletta. Täysin uusia ovat esimerkiksi pyöräkadun, latauspaikan ja ajokaistojen yhdistymisen merkit, jotka myös sisältävät uusia liikennesääntöjä.
Useilla merkeillä on keskenään erilaisia alaversioita - puhutaanko silloin yhdestä vai useammasta merkistä? Ovatko sellaiset merkit uusia, joita on aikaisemmin kutsuttu muiksi liikenteenohjauslaitteiksi, mutta ne saavat nyt liikennemerkki-statuksen? Näihin lukeutuu esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan merkki, joka kuitenkin uudistuksessa vaihtoi väriään.
Edellä mainittuja tapauksia voi tulkita yhtä hyvin joko uusiksi merkeiksi, isoiksi muutoksiksi tai pieniksi muutoksiksi.
Kuvat kokonaan uusista liikennemerkeistä löytyvät sivuiltamme: https://vayla.fi/vaylista/liikennemerkit/kokonaan-uudet-merkit
Tarkoituksena on ollut tehdä merkeistä nykyistä selkeämpiä ja luettavampia. Tästä syystä esimerkiksi nuolenkärkiä, symboleita ja reunanauhoja on muutettu, ja merkkeihin on tehty kontrastia parantavia rajauksia. Luettavuuden kannalta tarpeettomia yksityiskohtia on samalla poistettu. Muutoksessa on pyritty parantamaan merkkien tunnistettavuutta erityisesti kauempaa katsottaessa ja niitä nopeasti lähestyttäessä.
Liian suuria muutoksia ulkonäköön ei ole kuitenkaan haluttu tehdä. Moni merkki uudistuu vain vähän, eikä uudistetun merkin tunnistamisessa pitäisi olla mitään ongelmia.
Osaltaan kyse on kansainvälisten liikennemerkkisopimusten hitaasta päivittymisestä. YK:n liikennemerkkisopimusta uudistavassa työryhmässä ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, millainen modernisoitu juna olisi yhtä helppo tunnistaa ja silti erottuisi muista raideliikennemuodoista yhtä selvästi kuin tämä vanha.
Toisaalta on hyvä muistaa, että liikennemerkeissä ei tavoitella realistisuutta vaan selkeyttä. Modernilta junalta näyttävä symboli ei välttämättä olisi yhtä helposti tulkittavissa junaksi kuin höyryveturin kuva. Samasta syystä älypuhelimissakin puhelu-ikoni näyttää vanhalta lankapuhelimen luurilta ja sähköpostiohjelmassa on kuva kirjeestä.
Mediassa on paljon puhuttu liikennemerkeissä näkyvien hahmojen yksinkertaistuksista. Yleinen harhaluulo on ollut se, että merkkien ulkonäköä olisi muutettu, jotta niistä saataisiin sukupuolineutraaleita. Merkkien tekeminen sukupuolineutraaleiksi ei ole missään vaiheessa ollut uudistuksen tavoite. Liikennemerkeissä tärkeintä on selkeys ja nopea ymmärrettävyys, ei se näkyykö merkeissä tiettyä sukupuolta olevia hahmoja. Toisaalta ihmishahmon sukupuolella ei ole mitään merkitystä yhdessäkään liikennemerkissä, joten siihen viittavia elementtejä ei tarvita. Uudet hahmot ovat hyvinkin samanlaisia kuin Tanskan ja Norjan nykyisissä liikennemerkeissä.
Ulkoasun suunnitteluun on osallistunut useita tahoja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Väylävirastosta. Valmistelutyö on tehty Väylävirastossa ja sen edeltäjässä Liikennevirastossa. Piirtämistyössä Väylävirasto on käyttänyt apunaan konsultteja.
Uudet merkit ovat luettavampia ja kansainvälisesti yhdenmukaisempia kuin vanhat. Nämä asiat tukevat ajoneuvoissa yleistyvien automaattisten liikennemerkkien havaitsemistekniikoiden toimintaa. Merkkien kuvat ovat vapaasti saatavissa, jolloin myös havaintotekniikoiden ja navigointisovellusten kehittäjät voivat käyttää niitä tunnistusjärjestelmien opettamisessa.
Vanhoista merkeistä katoaa kokonaan vain yksi merkki - tukkitien lisäkilpi. Kyseessä on muutenkin ollut kenties Suomen harvinaisin liikennemerkki.
Ei vaihdeta. Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä.
Lain siirtymäsäännön mukaan seuraavat merkit on vaihdettava uusiin ”lain tullessa voimaan”. Käytännössä ne vaihdetaan kuluvan vuoden aikana.
Lisäksi lakimuutoksen takia joitakin merkkejä lisätään tai täydennetään maanteillä nopeasti selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi. Tällaisia ovat mm.:
Kuvat uuden tieliikennelain säädösliitteen mukaisista liikennemerkeistä löytyvät Väyläviraston verkkosivuilta: https://vayla.fi/liikennemerkit/
Alumiini on nykyisin varsinkin valtion teillä vallitseva liikennemerkkien materiaali, joskin myös erilaisia alumiinikomposiittimateriaaleja on jonkin verran tarjolla. Liikennemerkkien kilven materiaaleina käytettiin aiemmin runsaasti vaneria, mutta sen osuus on viime vuosina vähentynyt. Merkin pohjamateriaaliin liimataan erityinen liikennemerkkikalvo, jonka pinnassa on merkin kuva-aihe. Kalvon rakenne tuottaa merkin paluuheijastavuuden.
Suomessa ei ole aiemmin ollut vetoketjuperiaatteen liikennesääntöä. Nyt se esitellään ja sitä varten tulee oma merkki ”Ajokaistojen yhdistyminen”. Vetoketjuperiaatteessa kahden kaistan yhdistyessä molempia kaistoja ajetaan niiden loppuun ja siirrytään kaistojen yhtymäkohdassa jatkuvalle kaistalle vuoron perään.
Jos autoilijat oppivat soveltamaan tätä sääntöä oikealla tavalla, sillä saadaan maksimoitua tien kapasiteetti kaistojen vähentyessä tapauksissa, missä esimerkiksi tietyön takia kahden kaistan jälkeen käyttöön jää vain yksi ajokaista.
Tähän on kolme syytä. Valkoinen väri on ensinnäkin halvempi toteuttaa. Valkoisella tiemerkintämateriaalialla on myös helpompi saavuttaa korkea paluuheijastavuus. Lisäksi valkoisen värin myötä Suomen tiemerkinnät ovat paremmin linjassa muiden Euroopan maiden kanssa ja täten helpommin ymmärrettävissä myös kansainvälisille kuljettajille ja autojen kaistavahtijärjestelmille.
Muutoksesta on annettu myös kritiikkiä, sillä talvella keltainen näkyy huonommin kuin valkoinen väri. Tässä asiassa on hyvä huomioida, että suurin osa pääteistä pidetään paljaana myös talvisin. Toisaalta lumisilla teillä keskiviivoja on vaikea erottaa, on niiden väri mikä tahansa.
Pyörätienjatkeiden merkinnät on muutettava kahden vuoden aikana. Keltaiset sulkuviivat ja sulkualueet tulee olla muutettu valkoisiksi vuoden 2023 kesään mennessä. Muita vanhoja tiemerkintöjä saa käyttää seitsemän vuoden ajan.
Uuden tieliikennelain myötä pyörätien jatke merkitään tien pintaan vain, jos ajoradan liikenteellä on väistämisvelvollisuus liikennemerkillä osoitettuna. Näin pyöräilijän on helpompi havaita ylityskohdan tiemerkinnästä, onko hän tien ylityksessä väistämisvelvollinen vai ei. Liikennevalo-ohjatuissa liittymissä pyörätien jatke ja väistämisvelvollisuudet tullaan merkitsemään samalla periaatteella. Näin väistämissäännöt ovat selvät silloinkin, kun valot eivät ole toiminnassa.
Pyörätien jatke on merkittävä uuden lain mukaisesti kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Tämä tarkoittaa käytännössä enimmäkseen nykyisten pyörätien jatkeiden muuttamista suojateiksi aina silloin, kun pyörätie ylittää etuajo-oikeutetun liikennesuunnan. Muutokset saadaan koko Suomen maantieverkolla suurimmaksi osaksi valmiiksi vuoden 2021 työkauden aikana, joten siihen asti tiestöllä tulee esiintymään eri puolilla maata vaihtelevasti uuden ja vanhan tieliikennelain mukaisia merkintöjä.
Kyllä. Esimerkiksi jalankulkija- ja polkupyörämerkinnät tehdään samoilla symboleilla kuin uusissa liikennemerkeissä. Nopeusrajoitus-tiemerkintään tulee pyöreä kehys ja tiennumeromerkintään neliskulmainen kehys. Useampikaistaisia kiertoliittymiä lähestyttäessä käytetään jatkossa uusia kiertoliittymän ajokaistanuolia.
