Hyppää sisältöön

Sopimuksellinen yhteistyö

Mistä sopimuksellisessa yhteistoiminnassa on kyse?

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne12) sisältää kuvauksen sopimuksellisesta yhteistyöstä ja yhteisrahoituksen periaatteista kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistamiseksi liikennejärjestelmän kehittämisessä. 

Väyläviraston ja kaupunkien tehtävät ja vastuut väyläverkon, katuverkon ja liikennejärjestelmän kehittämisessä perustuvat ensisijaisesti lainsäädäntöön. Näin ollen Valtio kantaa lähtökohtaisesti vastuun valtion väyläverkkojen rahoituksesta.

Aloite liikennejärjestelmän kehittämiseen tulee kuitenkin usein myös kaupunkiseutujen, muiden kaupunkien ja kuntien, maakuntien liittojen sekä liikennejärjestelmän asiakkaiden taholta, minkä vuoksi Väylävirasto pyrkii edistämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia ja yhteistyötä. Sopimukselliseksi yhteistyöksi voidaan Liikenne12:n mukaisesti lukea myös yksittäisiä liikennehankkeita koskevat kustannusjakosopimukset, mikäli hanke täyttää sopimuksellisen yhteistyön kriteerit. 

Sopimuksellisen yhteisrahoitusmallin periaatteita sovelletaan vain, kun pääsäännöstä eli hallinnoinnin ja väylänpidon vastuiden mukaisesta kustannusten kattamisesta yhteisin sopimuksin poiketaan.

Käytännössä sopimuksellista yhteisrahoitusmallia hyödynnetään, kun väylänpitäjän lisäksi hankkeesta syntyy merkittäviä hyötyjä myös muille osapuolille. Tällöin on yleensä olemassa perusteet myös sille, että hankkeesta hyötyvät tahot myös osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Tien- ja radanpidon kustannuksista sekä myös muiden tahojen kustannuksiin osallistumisen periaatteista on säädetty Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 10 §:ssä sekä Ratalain 7 §:ssä. 

Sopimuksellisen yhteisrahoitusmallin hyödyntäminen yksittäisten liikennehankkeiden osalta

Sopimuksellista yhteisrahoitusmallia voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun:

  • Kunnalla on valtiota selkeämpi intressi valtion verkolla sijaitsevan hankkeen käynnistämiseen. Kohde voi olla kokonaisuudessaan alueellisesti erityisen merkittävä tai riittävän laatutason ylittäminen on kunnille tärkeää (esim. taajamaliikenteen palvelutason nosto ja kehittäminen, hankkeesta johtuva tonttimaan vapautuminen tai sen merkittävä arvon nousu, kävelyn ja pyöräliikenteen väylien rakentaminen, logistiikka-alueiden kehittäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen alueella).
  • Valtion verkolle suunniteltu toimenpide palvelee rajoitettua määrää elinkeinoelämän toimijoita ja se on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Mikäli hanke on selkeästi yhtä tahoa hyödyttävä, arvioidaan myös mahdolliset muutostarpeet infran omistussuhteissa. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus arvioidaan oikea-aikaisella hankearvioinnilla.
  • Muulla kuin valtion verkolla sijaitseva hanke on valtakunnallisia tavoitteita sekä kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennettä edistävä ja yhteiskuntataloudellisesti tehokkaaksi arvioitu.

Miten menetellä, jos sopimuksellisen yhteisyön edellytykset täyttävät hanke olisi teille ajankohtainen?

Sopimuksellisen yhteistyön hankkeille ei ole osoitettu erillistä rahoitusta, vaan toimenpiteitä voidaan edistää perusväylänpidon ja kehittämisen talousarviomomenteilta reunaehtojen puitteissa. 

Mikäli olette tunnistaneet tarpeita sopimukselliseen yhteistyöhön liittyen, voitte olla yhteydessä Väylävirastoon. Menettelymme perustuu siihen, että ensi vaiheessa arvioimme, onko sopimuksellisen yhteistyön edellytykset käsillä hankkeen tapauskohtaiset erityispiirteet huomioiden. Mikäli kriteerit sekä muut reunaehdot sopimukselliselle yhteistyölle täyttyvät, seuraavassa vaiheessa voi olla mahdollista neuvotella ja sopia siitä, millaisilla toimenpiteillä ja kustannusvastuilla hanketta olisi tarkoituksenmukaisinta edistää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hankkeen suunnittelun edistämistä yhteistyössä.