Yhteystiedot

Toimialajohtaja, toiminnanohjaus

Mirja Noukka

Osastonjohtaja, TOIMINNANSUUNNITTELU JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Ari-Pekka Manninen

Johtava asiantuntija, väyläomaisuuden hallinta

Vesa Männistö

Väylänpidon perussuunnitelma 2023-2026

Väylänpidon perussuunnitelma kuvaa, kuinka perusväylänpidon määrärahat kohdennetaan väylien palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelu tehdään pääasiassa yhdelle vuodelle ja alustavana nelivuotiskaudelle. Vuoden 2023 rahoitus on päätetty valtion talousarviossa. Vuosien 2024–2026 osalta rahoitus on julkisen talouden suunnitelman mukainen.

Valtion väyläverkon hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja perusväylänpidosta rahoitettava parantaminen kuvataan väylänpidon perussuunnitelmassa, investoinnit puolestaan investointiohjelmassa. Investointiohjelma sisältää väyläverkon kehittämishankkeiden lisäksi myös suurimmat perusväylänpidon rahoituksella toteutettaviksi suunnitellut parantamishankkeet.

Väylänpidon perussuunnitelma toimeenpanee osaltaan valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelma pohjautuu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan, jota päivittää liikenne- ja viestintävirasto Traficom. 

Perussuunnitelma toimii myös Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnan tukena. 

Kuinka perusväylänpidon rahoituksesta ja sen ohjaamisesta päätetään?

Eduskunta päättää vuosittain perusväylänpidon määrärahoista ja asettaa tavoitteet rahoituksen käytölle. Rahoitus ohjataan tavoitteiden ja tarpeen mukaan. Väylävirasto ohjaa ELY-keskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa.

ELY-keskukset julkaisevat alueelliset tienpidon ja liikenteen suunnitelmat 

Perusväylänpidon suunnitelma vuodelle 2023 ja alustava suunnitelma vuosille 2024-2026 

Perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien kunnossapidon korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen. Hallitus teki perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuotuisen tasokorotuksen vuodesta 2020 lähtien. Väylien kunnossapidon ja rakentamisen kustannustason merkittävä nousu on kuitenkin heikentänyt rahoituksen ostovoimaa merkittävästi vuodesta 2021 lähtien.  Perusväylänpidon vuotuinen määräraha on kaudella 2023–2026 keskimäärin n. 1,3 mrd. euroa vuodessa. 

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väylänpidon suunnitteluun, ja muutokset otetaan huomioon suunnitelman tarkistusten ja päivittämisen yhteydessä. Kustannustason nousu vähentää mahdollisuuksia hillitä korjausvelan kasvua tai parantaa liikenneolosuhteita. Päivittäisen liikennöinnin turvaaminen ja kriittisten kohteiden korjaukset priorisoidaan.

Lue lisää: Perusväylänpidon suunnittelun lähtökohdat (pdf)

Perusväylänpidon rahoitus kokonaisuutena ja väylämuodoittain

Perusväylänpidon määrärahojen kehitys 2015-2026.

Perusväylänpidon v. 2023 talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman mukainen rahoitus kulkumuodoittain v. 2024-2026 (milj. euroa).

 

Vuoden 2023 perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen. 
 

Perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen.

Perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen tuotteittain.

Lue lisää: Perusväylänpidon rahoitus (pdf)

 

Tienpidon tuoteryhmät/
tuotteet

 2023 2024 2025 2026
Hoito ja käyttö 240,7 246,6 252,7 258,9
Korjaus 325,5 28,3 322,3 308,0
Parantaminen 48,1 0,0 0,0 0,0
Suunnittelu 10,0 12,0 12,0 12,0
Liikenteen palvelut (maantielautta-liikenne) 58,0 58,0 58,0 58,0
Tienpito yhteensä 682,3 M€ 645,0 M€ 645,0 M€ 636,0 M€

Taulukko. Tienpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2023-2026. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja.

Hoito: Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys on priorisoitu, mistä syystä hoidon ja käytön rahoitus mitoitetaan tarpeen mukaan. Rahoitustason määrittävät maanteiden alueurakoiden kilpailutetut urakkahinnat ja mm. energian käytön ennusteet. Rahoitus jaetaan alueellisesti ELY-keskuksille näillä perusteilla. 

Tuoteryhmän suurin kustannuserä on tiestön talvihoito. Muut suurimmat menoerät ovat liikenneympäristön ja sorateiden hoito sekä tievalaistuksen energiakustannukset. Toimenpidevalintojen taustalla on hoidon toimintalinjat.

Korjaus: Korjaukseen on kohdistettu eniten rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maanteiden päällysteiden ja siltojen korjauksiin. Yleensä rahoitusta ei ole riittävästi, joten erityisesti päällysteiden korjauksista joudutaan karsimaan. Karsinta on tehty pääsääntöisesti vähäliikenteisten teiden korjauksista. Kävely- ja pyöräilyväylien päällystämismäärää pyritään säilyttämään vuosien 2020-2022 tasolla. Tieverkon korjauksen toimenpidevalintojen taustalla on korjausten toimintalinjat.

Parantaminen: Parantamishankkeet toteutetaan usein yhteisrahoituksella kuntien kanssa. Suurimmat toteutukseen ehdolla olevat kohteet on esitetty nimettyinä Väyläviraston investointiohjelmassa. Muu kuin erillispäätöksin osoitettu rahoitus jaetaan ELY-keskuksille kunkin ELY-alueen liikennesuoritteen suhteessa. 

Maantielautat: Maantielauttaliikenteen liikennöintiin tarvittava rahoitus määritellään lauttaliikenteen palvelusopimusten hintojen perusteella. Maantielauttaliikenteen rahoitus kohdistetaan kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa maantielauttaliikenteestä ja rantarakenteiden korjauksista sekä lauttaväylien ylläpidosta valtakunnallisesti.

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana tienpitoa).

Lue lisää:
Tienpidon suunnittelun periaatteet (pdf)
Tienpidon rahoituksen kohdentaminen 2023-2026 (pdf)

 

Radanpidon tuoteryhmät/tuotteet 2023 2024 2025 2026
Hoito ja käyttö 212,5 212,9 213,0 213,0
Korjaus 132,4 111,7 121,6 116,9
Parantaminen 52,2 8,5 0,5 0,5
Suunnittelu 10,1 10,0 10,0 10,0
Yhteensä 407,4 397,0 397,0 392,0
Tulot (ratamaksu) 37,0 37,0  37,0  37,0 
Nettomääräraha 370,4 M€ 360,0 M€ 360,0 M€ 355,0 M€
Radanpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2023-2026. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja.

Hoito: Hoidon taso perustuu ratojen kunnossapitoluokitukseen. Kunnossapitotasot määräytyvät radalla käytettävän nopeuden sekä radan päällysrakenteen (ratakiskot, ratapölkyt ja tukikerros) mukaan. Nopeustaso puolestaan määräytyy radan liikenteellisistä tarpeista. Ratojen hoidon rahoitus on sidottu pitkäaikaisin sopimuksin.

Korjaus: Rataverkolla tehdään toisaalta pieniä paikallisia korjauksia, ja toisaalta laajempia korjaushankkeita. Korjausrahoituksessa sidottuja ovat erillispäätöksin käynnistetyt kohteet. Muut korjaukset sovitetaan jäljelle jäävään, haastavaan rahoitustasoon. Isommista korjauksista on muodostettu priorisoituja tarve- ja toteutusohjelmia.

Parantaminen: Merkittävä osa parantamisen rahoituksesta koostuu erillisrahoituksen saaneista tai muuten erikseen päätetyistä hankkeista. 

Käynnissä olevat isot perusväylänpidon korjaus- ja parantamishankkeet on esitetty kuvassa.

Käynnissä olevat isot väylänpidon hankkeet 2023.

Käynnissä olevat isot perusväylänpidon hankkeet 2023.

Tasoristeyksiä ja niiden toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Väyläviraston verkkosivuilla:
Tasoristeykset 
Tasoristeysten poistaminen: Tasoristeysohjelma

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana radanpitoa).

Lue lisää:
Radanpidon suunnittelun periaatteet (pdf)
Radanpidon rahoituksen kohdentaminen 2023-2026 (pdf) 

 

  Rahoitus M€ Rahoitus M€ Rahoitus M€ Rahoitus M€
Vesiväylänpidon tuoteryhmä/tuote 2023 2024 2025 2026
Hoito ja käyttö 16,4 18,4 18,4 18,4
Korjaus 15,2 16,9 16,9 16,9
Parantaminen ja suunnittelu 0,5 4,2 4,2 4,2
Talvimerenkulku (Jäänmurto) 66,0 72,0 72,0 85,0
Nettomääräraha 98,1 M€ 111,5 M€ 111,5 M€ 124,5 M€

Vesiväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2023-2026. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja.

Talvimerenkulku: Vesiväylänpidon suurin menoerä on talvimerenkulku (jäänmurto), joka perustuu sopimusteknisesti tietyn jäänmurtokaluston valmiusaikaan ja tilaajan murtajakohtaiseen mobilisointipäätökseen. 

Vesiväylänhoito: Vesiväylänhoito sekä kanavien käyttö ja kunnossapito turvaavat vesiväylien päivittäisen liikennöitävyyden. Rahoitus budjetoidaan kilpailutettujen urakkasopimusten hintojen mukaisesti.

Korjaus: Korjaukset painotetaan kauppamerenkulun kohteisiin ja veneilyn turvallisuuskriittisten kohteiden korjaukseen. 

Parantaminen: Vesiväylänpidon rahoitus on pääosin riittävä pieniin parantamishankkeisiin. Suurempien parantamishankkeiden systemaattinen toteutus edellyttää niihin kohdistettua erillisrahoitusta.

Kohteita on esitetty Väyläviraston investointiohjelmassa

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana vesiväylänpitoa).

Lue lisää:
Vesiväylänpidon suunnittelun periaatteet (pdf)
Vesiväylänpidon rahoituksen kohdentaminen 2023-2026 (pdf)