Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, jota pitkin kulkee päivittäin noin 15 000–20 000 ajoneuvoa. Mikkelin keskusta-alueen ohittava tie toimii sekä Itä-Suomen alueen kannalta tärkeänä runkoyhteytenä että Mikkelin kaupungin sisäisen liikenteen väylänä.

Väylän käyttäjämäärän on arvioitu kasvavan 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valtatien edellytykset eivät Mikkelin kohdalla ole vastanneet kasvavia liikennemääriä. Eritasoliittymät olivat vanhanaikaisia, ja  liittymäjärjestelyistä seurasi liikenteen ruuhkautumista sekä puutteita turvallisuudessa. Liikenneonnettomuuksien määrällä mitattuna tiejakso on ollut vilkkaiden pääteiden synkimpiä.

Hankkeessa rakennettiin toinen ajorata ja lisäkaistoja Pitkäjärven ja Aseman välille sekä parannettiin eritasoliittymiä, katuja ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Ympäristöstä huolehdittiin rakentamalla melu- ja pohjavesisuojauksia.

Valtatien eteläpuolella kulkeva Rinnekatu parannettiin ja siirrettiin valtatien viereen. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä alueella parannettiin. Melusuojauksia rakennettiin Urpolan koulun ja tien varrella olevien asutusalueiden kohdalle yhteensä noin 4 km:n matkalle.

Pursialan vedenottamon veden laadun turvaamiseksi pohjavesialueelle rakennettiin valtatielle pohjavesisuojaus. Sekä valtatieltä että kaupungin alueelta tulevat hulevedet ohjataan nykyisin pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vaikutukset luonnonoloihin pyrittiin minimoimaan pystyttämällä hyppypuita liito-oraville Pitkäjärven liittymään ja rakentamalla suojaverkko Veturitallinlahdelle estämään nuorten lokkien lentämistä ajoradalle.

Hankkeen rakennussuunnitelma valmistui urakkatarjouspyyntövalmiuteen kesäkuussa 2014. Urakka kilpailutettiin alkukesällä 2014, rakentaminen alkoi syyskuussa 2014.

Pohjoinen ajorata saatiin liikennöintikuntoon syyskuussa 2015, jolloin valtatien liikenne ohjattiin kulkemaan uutta väylää. Eteläisen kaistan rauhoituttua, päästiin purkamaan vanhoja siltoja ja tekemään pohjatöitä. Vuonna 2016 eteläisen ajoradan viimeistelytyöt jatkuvat, uusittu tie valmistui syyskuussa 2017.

Hankkeen rakennussuunnitelman mukainen kustannusarvio on noin 27 miljoonaa euroa. Liikenneviraston osuus kustannuksista on enintään 24 miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupungin osuus 5 miljoonaa euroa.

Hankkeen on laskettu olevan liikennetaloudellisesti kannattava, hyöty/kustannussuhteen ollessa 2,0.