Yhteystiedot

Toimialajohtaja, toiminnanohjaus

Mirja Noukka

Osastonjohtaja, TOIMINNANSUUNNITTELU JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Ari-Pekka Manninen

Johtava asiantuntija, väyläomaisuuden hallinta

Vesa Männistö

Väylänpidon perussuunnitelma 2024-2027

Väylänpidon perussuunnitelma kuvaa, kuinka perusväylänpidon määrärahat kohdennetaan väylien palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelu tehdään pääasiassa yhdelle vuodelle ja alustavana nelivuotiskaudelle. Vuoden 2024 rahoitus on päätetty valtion talousarviossa. Vuosien 2025–2027 osalta rahoitus on julkisen talouden suunnitelman mukainen.

Valtion väyläverkon hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja perusväylänpidosta rahoitettava parantaminen kuvataan väylänpidon perussuunnitelmassa, investoinnit puolestaan investointiohjelmassa. Investointiohjelma sisältää väyläverkon kehittämishankkeiden lisäksi myös suurimmat perusväylänpidon rahoituksella toteutettaviksi suunnitellut parantamishankkeet. 

Väylänpidon perussuunnitelma toimeenpanee osaltaan valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelma pohjautuu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan, jota päivittää liikenne- ja viestintävirasto Traficom.   

Perussuunnitelma päivitetään vuosittain, ja se toimii myös Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnan tukena. 

Kuinka perusväylänpidon rahoituksesta ja sen ohjaamisesta päätetään? 

Eduskunta päättää vuosittain perusväylänpidon määrärahoista ja asettaa tavoitteet rahoituksen käytölle. Rahoitus ohjataan tavoitteiden ja tarpeen mukaan. Väylävirasto ohjaa ELY-keskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa. 

ELY-keskukset julkaisevat alueelliset tienpidon ja liikenteen suunnitelmat 

Perusväylänpidon suunnitelma vuodelle 2024 ja alustava suunnitelma vuosille 2025–2027

Päivittäinen liikkuminen turvataan, mutta perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen. Edellinen hallitus teki perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuotuisen tasokorotuksen vuodesta 2020 lähtien, jolloin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso nousi noin 1,3 miljardiin euroon. Väylien kunnossapidon ja rakentamisen kustannustason nousu on kuitenkin heikentänyt rahoituksen ostovoimaa merkittävästi vuodesta 2021 lähtien. Maarakentamisen kustannukset (maarakennuskustannusindeksi) ovat nousseet keskimäärin lähes 30 % vuodesta 2020 vuoteen 2023. 

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu hallituskaudelle yhteensä 520 milj. euron lisärahoitus väylien korjausvelan purkuun, mistä vuodelle 2024 tulee käyttöön 250 milj. euroa. Perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso on kaudella 2024–2027 on siten keskimäärin n. 1,4 mrd. euroa vuodessa.  

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väylänpidon suunnitteluun, ja muutokset otetaan huomioon suunnitelman tarkistusten ja päivittämisen yhteydessä. Päivittäisen liikennöinnin turvaaminen ja kriittisten kohteiden korjaukset priorisoidaan. Kustannustason nousu on vähentänyt mahdollisuuksia hillitä korjausvelan kasvua ja parantaa liikenneolosuhteita. Lisärahoitus kohdistetaan ensisijaisesti väylien korjausvelan kasvun taittamiseen.  

Lue lisää: Perusväylänpidon suunnittelun lähtökohdat (pdf)

Lue lisää: Väyläverkon kunnossapito

Perusväylänpidon rahoitus kokonaisuutena ja väylämuodoittain

Perusväylänpidon määrärahat 2010-2027

Taulukko. Perusväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma 2024–2027 (sisältää tulot n. 50 M€/v, joista suurin on ratamaksun tuotto) / Suunnittelutilanne, joulukuu 2023

Rahoituksen käyttösuunnitelma (M€), sis. tulot​ 2024 2025 2026 2027
Tienpito 926 649 641 641
   Hoito 252 258 264 271
   Korjaus 341 321 307 300
   Korjausvelkarahoitus 250      
   Parantaminen ja suunnittelu 25 12 12 12
   Maantielautat 58 58 58 58
Radanpito 410 416 411 411
   Hoito 207 212 217 219
   Korjaus 139 165 183 181
   Parantaminen ja suunnittelu 64 39 11 11
Vesiväylänpito 109 111 124 125
   Talvimerenkulku 72 72 85 85
   Hoito 18 18 19 20
   Korjaus 18 17 16 16
   Parantaminen ja suunnittelu 1 4 4 4
Liikenteen ohjaus ja informaatio 168 170 170 170
YHTEENSÄ 1613 1346 1346 1347

Perusväylänpidon vuoden 2024 rahoituksen jakautuminen tuotteittain.

Vuoden 2024 perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen tuotteittain.

Perusväylänpidon vuoden 2024 rahoituksen jakautuminen.

Vuoden 2024 perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen.

Lue lisää: Perusväylänpidon rahoitus (pdf)

Tienpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€), sis. tulot​ 2024 2025 2026 2027
   Hoito 252 258 264 271
   Korjaus 341 321 307 300
   Korjausvelkarahoitus 250      
   Parantaminen ja suunnittelu 25 12 12 12
   Maantielautat 58 58 58 58
Yhteensä 926 649 641 641
   Tulot 1 1 1 1
Nettomääräraha 925 648 640 640

Taulukko. Tienpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2024–2027. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2023)

Hoito: Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys on priorisoitu, mistä syystä hoidon ja käytön rahoitus mitoitetaan tarpeen mukaan. Rahoitustason määrittävät maanteiden alueurakoiden kilpailutetut urakkahinnat ja mm. energian käytön ennusteet. Rahoitus jaetaan alueellisesti ELY-keskuksille näillä perusteilla.  

Tuoteryhmän suurin kustannuserä on tiestön talvihoito. Muut suurimmat menoerät ovat liikenneympäristön ja sorateiden hoito sekä tievalaistuksen energiakustannukset. Toimenpidevalintojen taustalla on hoidon toimintalinjat. 

Korjaus: Korjaukseen on kohdistettu eniten rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maanteiden päällysteiden ja siltojen korjauksiin. Yleensä rahoitusta ei ole riittävästi, joten erityisesti päällysteiden korjauksista on jouduttu karsimaan. Karsinta on tehty pääsääntöisesti vähäliikenteisten teiden korjauksista. Korjauksista tinkiminen johtaa kunnossapidon jälkeen jäämiseen ja korjausvelan kasvuun.

Vuoden 2024 korjausvelan purkamiseen kohdistettu lisärahoitus (250 milj. euroa) käytetään erityisesti maanteiden päällystysohjelman laajentamiseen ja sillä tavoitellaan korjausvelan kasvun estävää päällystysmäärää, 4 000 km. Kävely- ja pyöräilyväylien päällystämismäärää pyritään säilyttämään vuosien 2020–2023 tasolla. Tieverkon korjauksen toimenpidevalintojen taustalla on korjausten toimintalinjat. 

Parantaminen: Parantaminen koostuu suurelta osin erillisrahoituksen saaneista hankkeista. Parantamishankkeet toteutetaan usein yhteisrahoituksella kuntien kanssa. Suurimmat toteutukseen ehdolla olevat kohteet on esitetty nimettyinä Väyläviraston investointiohjelmassa.  Maarakennuskustannusten nousun vuoksi parantamishankkeita ei pystytä toteuttamaan vuonna 2021 valmistuneen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Muu kuin erillispäätöksin osoitettu rahoitus jaetaan ELY-keskuksille kunkin ELY-alueen liikennesuoritteen suhteessa.  

Maantielautat: Maantielauttaliikenteen liikennöintiin tarvittava rahoitus määritellään lauttaliikenteen palvelusopimusten hintojen perusteella. Maantielauttaliikenteen rahoitus kohdistetaan kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa maantielauttaliikenteestä ja rantarakenteiden korjauksista sekä lauttaväylien ylläpidosta valtakunnallisesti. 

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana tienpitoa). 

Lue lisää: 
Tienpidon suunnittelun periaatteet (pdf) 
Tienpidon rahoituksen kohdentaminen 2024–2027 (pdf) 

Radanpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€), sis. tulot​  2024 2025 2026 2027
   Hoito ja käyttö 207 212 217 219
   Korjaus 139 165 183 181
   Parantaminen ja suunnittelu 64 39 11 11
Yhteensä 410 416 411 411
   Tulot (ratamaksu) 46 56 56 56
Nettomääräraha 364 360 355 355

Radanpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2024–2027. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2023)

Hoito: Hoidon taso perustuu ratojen kunnossapitoluokitukseen. Kunnossapitotasot määräytyvät radalla käytettävän nopeuden sekä radan päällysrakenteen (ratakiskot, ratapölkyt ja tukikerros) mukaan. Nopeustaso puolestaan määräytyy radan liikenteellisistä tarpeista. Ratojen hoidon rahoitus on sidottu pitkäaikaisin sopimuksin. 

Korjaus: Rataverkolla tehdään toisaalta pieniä paikallisia korjauksia, ja toisaalta laajempia korjaushankkeita. Korjausrahoituksessa sidottuja ovat erillispäätöksin käynnistetyt kohteet. Muut korjaukset sovitetaan jäljelle jäävään, haastavaan rahoitustasoon. Isommista korjauksista on muodostettu priorisoituja tarve- ja toteutusohjelmia. 

Parantaminen: Merkittävä osa parantamisen rahoituksesta koostuu erillisrahoituksen saaneista tai muuten erikseen päätetyistä hankkeista. 

Käynnissä olevat isot perusväylänpidon korjaus- ja parantamishankkeet on esitetty kuvassa.

Käynnissä olevat isot perusväylänpidon hankkeet 2024. 

Käynnissä olevat isot perusväylänpidon hankkeet 2024. 

Tasoristeyksiä ja niiden toimenpiteitä on käsitelty Väyläviraston verkkosivuilla: 
Tasoristeykset  
Tasoristeysten poistaminen: Tasoristeysohjelma 

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana radanpitoa). 

Lue lisää: 
Radanpidon suunnittelun periaatteet (pdf) 
Radanpidon rahoituksen kohdentaminen 2024–2027 (pdf) 

Vesiväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€) 2024 2025 2026 2027
   Talvimerenkulku 72 72 85 85
   Hoito 18 18 19 20
   Korjaus 18 17 16 16
   Parantaminen ja suunnittelu 1 4 4 4
Yhteensä 109 111 124 125

Vesiväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2024–2027. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2023)

Talvimerenkulku: Vesiväylänpidon suurin menoerä on talvimerenkulku (jäänmurto), joka perustuu sopimusteknisesti tietyn jäänmurtokaluston valmiusaikaan ja tilaajan murtajakohtaiseen mobilisointipäätökseen. Suunnitelmakaudella varaudutaan talvimerenkulun kustannusten kasvuun palvelusopimusten ja kaluston uudistamistarpeesta johtuen. 

Vesiväylänhoito: Vesiväylänhoito sekä kanavien käyttö ja kunnossapito turvaavat vesiväylien päivittäisen liikennöitävyyden. Rahoitus budjetoidaan kilpailutettujen urakkasopimusten hintojen mukaisesti. 

Korjaus: Korjaukset painotetaan kauppamerenkulun kohteisiin ja veneilyn turvallisuuskriittisten kohteiden korjaukseen.  

Parantaminen: Vesiväylänpidon rahoitus on pääosin riittävä pieniin parantamishankkeisiin. Suurempien parantamishankkeiden systemaattinen toteutus edellyttää niihin kohdistettua erillisrahoitusta. 

Kohteita on esitetty Väyläviraston investointiohjelmassa 

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana vesiväylänpitoa). 

Lue lisää: 
Vesiväylänpidon suunnittelun periaatteet (pdf) 
Vesiväylänpidon rahoituksen kohdentaminen 2024–2027 (pdf)