Väylänpidon perussuunnitelma 2025-2028

Väylänpidon perussuunnitelma kuvaa, kuinka perusväylänpidon määrärahat kohdennetaan väylien palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelu tehdään pääasiassa yhdelle vuodelle ja alustavana nelivuotiskaudelle. Vuoden 2025 rahoitus on päätetty valtion talousarviossa. Vuosien 2026–2028 osalta rahoitus on julkisen talouden suunnitelman mukainen.

Valtion väyläverkon hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja perusväylänpidosta rahoitettava parantaminen kuvataan väylänpidon perussuunnitelmassa, investoinnit puolestaan investointiohjelmassa. Investointiohjelma sisältää väyläverkon kehittämishankkeiden lisäksi myös suurimmat perusväylänpidon rahoituksella toteutettaviksi suunnitellut parantamishankkeet.  

Väylänpidon perussuunnitelma toimeenpanee osaltaan valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelma pohjautuu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan, jota päivittää liikenne- ja viestintävirasto Traficom.    

Perussuunnitelma päivitetään vuosittain, ja se toimii myös Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnan tukena. 

Kuinka perusväylänpidon rahoituksesta ja sen ohjaamisesta päätetään?  

Eduskunta päättää vuosittain perusväylänpidon määrärahoista ja asettaa tavoitteet rahoituksen käytölle. Rahoitus ohjataan tavoitteiden ja tarpeen mukaan. Väylävirasto ohjaa ELY-keskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa.  

ELY-keskukset julkaisevat alueelliset tienpidon ja liikenteen suunnitelmat 

Perusväylänpidon suunnitelma vuodelle 2025 ja alustava suunnitelma vuosille 2026–2028 

Päivittäinen liikkuminen turvataan, mutta perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen. Edellinen hallitus teki perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuotuisen tasokorotuksen vuodesta 2020 lähtien, jolloin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso nousi noin 1,3 miljardiin euroon. Väylien kunnossapidon ja rakentamisen kustannustason nousu on kuitenkin heikentänyt rahoituksen ostovoimaa merkittävästi vuodesta 2021 lähtien. Maarakentamisen kustannukset (maarakennuskustannusindeksi) nousivat keskimäärin lähes 30 % vuodesta 2020 vuoteen 2023. Kustannustason nousu on tasaantunut, mutta kustannukset eivät ole kääntyneet laskuun. 

Viime vuosien ostovoiman lasku näkyy niin väylien hoidossa, käytössä, korjauksessa, parantamisessa kuin liikenteenpalveluissakin. Päivittäisen liikennöinnin turvaamiseksi väylien hoitoon ja käyttöön on lisätty rahoitusta niiden tason ennallaan pitämiseksi, ja tämä on vähennetty väylien parantamisen ja korjausten rahoituksesta. Lisäksi korjauskustannusten nousu on vähentänyt kehyksen mukaisella rahoituksella tehtyjen toimenpiteiden määrää. Kriittisten kohteiden korjaukset priorisoidaan. Väylien parantamishankkeet on karsittu minimiin ja niille esimerkiksi vuoden 2021 valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa arvioitua rahoitusta on siirretty väylien korjauksiin. Saadut erillisrahoitukset (MAL, eduskunnan jakovarakohteet) ovat paikallisesti merkittäviä. 

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu hallituskaudelle yhteensä 520 milj. euron lisärahoitus väylien korjausvelan purkuun, mistä saatiin käyttöön 250 milj. euroa v. 2024 ja 200 milj. euroa v. 2025 maanteiden korjausvelan taittamiseen. Perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso kaudella 2025–2028 on keskimäärin n. 1,4 mrd. euroa vuodessa.  Valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen yhteydessä on tunnistettu tarve perusväylänpidon rahoitustason merkittävään nostamiseen. Lisärahoituksella turvattaisiin hoidon ja liikenteenpalveluiden tasoa, hallittaisiin väylien korjausvelkaa sekä mahdollistettaisiin pienehköjen liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä edistävien parantamishankkeiden toteuttamista. 

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat väylänpidon suunnitteluun, ja muutokset otetaan huomioon suunnitelman tarkistusten ja päivittämisen yhteydessä. Päivittäisen liikennöinnin turvaaminen ja kriittisten kohteiden korjaukset priorisoidaan. Kustannustason nousu on vähentänyt mahdollisuuksia hillitä korjausvelan kasvua ja parantaa liikenneolosuhteita. Lisärahoitus kohdistetaan ensisijaisesti väylien korjausvelan kasvun taittamiseen.   

Lue lisää: Perussuunnitelma 2025–2028, johdanto (pdf)

Lue lisää: Väyläverkon kunnossapito 

Perusväylänpidon rahoitus kokonaisuutena ja väylämuodoittain

Taulukko. Perusväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma 2025–2028 (sisältää tulot n. 50 M€/v, joista suurin on ratamaksun tuotto) / Suunnittelutilanne, joulukuu 2024

Vuoden 2025 perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen tuotteittain.

Vuoden 2025 perusväylänpidon rahoituksen jakautuminen.

Tienpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€), sis. tulot​ 2025 2026 2027 2028
   Hoito 257 262 267 273
   Korjaus 332 306 301 296
   Korjausvelkarahoitus 200      
   Parantaminen ja suunnittelu 84 15 15 15
   Maantielautat 60 58 58 58
Yhteensä 933 641 641 641

Taulukko. Tienpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2025–2028. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2024)

Hoito: Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys on priorisoitu, mistä syystä hoidon ja käytön rahoitus mitoitetaan tarpeen mukaan. Rahoitustason määrittävät maanteiden alueurakoiden kilpailutetut urakkahinnat ja mm. energian käytön ennusteet. Rahoitus jaetaan alueellisesti ELY-keskuksille näillä perusteilla.

Tuoteryhmän suurin kustannuserä on tiestön talvihoito. Muut suurimmat menoerät ovat liikenneympäristön ja sorateiden hoito sekä tievalaistuksen energiakustannukset. Toimenpidevalintojen taustalla on hoidon toimintalinjat.

Korjaus: Korjaukseen on kohdistettu eniten rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maanteiden päällysteiden ja siltojen korjauksiin. Yleensä rahoitusta ei ole riittävästi, joten erityisesti päällysteiden korjauksista on jouduttu karsimaan. Karsinta on tehty pääsääntöisesti vähäliikenteisten teiden korjauksista. Korjauksista tinkiminen johtaa kunnossapidon jälkeen jäämiseen ja korjausvelan kasvuun.

Vuoden 2025 korjausvelan purkamiseen kohdistettu lisärahoitus (200 milj. euroa) käytetään erityisesti maanteiden päällystysohjelman ja siltojen korjausohjelman laajentamiseen, ja tieverkon korjausvelka kasvaa maltillisesti. Tieverkon korjauksen toimenpidevalintojen taustalla on korjausten toimintalinjat.

Parantaminen: Parantaminen koostuu suurelta osin erillisrahoituksen saaneista hankkeista. Parantamishankkeet toteutetaan usein yhteisrahoituksella kuntien kanssa. Suurimmat toteutukseen ehdolla olevat kohteet on esitetty nimettyinä Väyläviraston investointiohjelmassa. Viime vuosien maarakennuskustannusten nousun ja korkealle jääneen kustannustason vuoksi parantamishankkeita ei pystytä toteuttamaan vuonna 2021 valmistuneen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Muu kuin erillispäätöksin osoitettu rahoitus jaetaan ELY-keskuksille kunkin ELY-alueen liikennesuoritteen suhteessa.

Maantielautat: Maantielauttaliikenteen liikennöintiin tarvittava rahoitus määritellään lauttaliikenteen palvelusopimusten hintojen perusteella. Maantielauttaliikenteen rahoitus kohdistetaan kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa maantielauttaliikenteestä ja rantarakenteiden korjauksista sekä lauttaväylien ylläpidosta valtakunnallisesti.

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana tienpitoa). 

Lue lisää:

Tienpito (pdf)

Radanpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€), sis. tulot​  2025 2026 2027 2028
   Hoito ja käyttö 219 216 216 221
   Korjaus 156 171 180 175
   Parantaminen ja suunnittelu 73 21 12 12
Yhteensä 448 408 408 408
   Tulot (ratamaksu) 57 57 57 57
Nettomääräraha 391 351 351 351

Radanpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2025–2028. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2024)

Hoito: Päivittäinen liikennöitävyys on priorisoitu, mistä syystä hoidon ja käytön rahoitus mitoitetaan tarpeen mukaan. Hoidon taso perustuu ratojen kunnossapitoluokitukseen. Kunnossapitotasot määräytyvät radalla käytettävän nopeuden sekä radan päällysrakenteen (ratakiskot, ratapölkyt ja tukikerros) mukaan. Nopeustaso puolestaan määräytyy radan liikenteellisistä tarpeista. Ratojen hoidon rahoitus on sidottu pitkäaikaisin sopimuksin.

Korjaus: Rataverkolla tehdään toisaalta pieniä paikallisia korjauksia, ja toisaalta laajempia korjaushankkeita. Korjausrahoituksessa sidottuja ovat erillispäätöksin käynnistetyt kohteet. Muut korjaukset sovitetaan jäljelle jäävään, haastavaan rahoitustasoon. Isommista korjauksista on muodostettu priorisoituja tarve- ja toteutusohjelmia.

Parantaminen: Merkittävä osa parantamisen rahoituksesta koostuu erillisrahoituksen saaneista tai muuten erikseen päätetyistä hankkeista. Merkittävimpiä parantamiskohteita ovat Oulu-Laurila ja Jyväskylä-Pieksämäki-ratojen peruskorjaukset, Karjalan radan parantamistoimet sis. Syrjäsalmen ratasillan uusiminen Kiteellä, sekä tasoristeysten ja rataverkon puuterminaaliverkoston parantamiset.

Tasoristeyksiä ja niiden toimenpiteitä on käsitelty Väyläviraston verkkosivuilla:  
Tasoristeykset
Tasoristeysten poistaminen: Tasoristeysohjelma

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana radanpitoa).

Lue lisää:

Radanpito (pdf)

Vesiväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma (M€) 2024 2025 2026 2027
   Talvimerenkulku 77 85 85 85
   Hoito 19 20 20 20
   Korjaus 16 17 17 17
   Parantaminen ja suunnittelu 1 3 3 3
Yhteensä 113 125 125 125

Vesiväylänpidon rahoituksen käyttösuunnitelma v. 2025–2028. Taulukko ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyviä määrärahoja. (Suunnittelutilanne joulukuu 2024) 

Talvimerenkulku: Vesiväylänpidon suurin menoerä on talvimerenkulku (jäänmurto), joka perustuu sovitun jäänmurtokaluston valmiusaikaan ja tilaajan murtajakohtaiseen mobilisointipäätökseen. Suunnitelmakaudella varaudutaan talvimerenkulun kustannusten kasvuun palvelusopimusten ja kaluston uudistamistarpeesta johtuen.  

Vesiväylänhoito: Vesiväylänhoito sekä kanavien käyttö ja kunnossapito turvaavat vesiväylien päivittäisen liikennöitävyyden. Rahoitus budjetoidaan kilpailutettujen urakkasopimusten hintojen mukaisesti.  

Korjaus: Korjaukset painotetaan kauppamerenkulun kohteisiin ja veneilyn turvallisuuskriittisten kohteiden korjaukseen.   

Parantaminen: Vesiväylänpidon rahoitus on pääosin riittävä pieniin parantamishankkeisiin. Suurempien parantamishankkeiden systemaattinen toteutus edellyttää niihin kohdistettua erillisrahoitusta.  

Kohteita on esitetty Väyläviraston investointiohjelmassa

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut: Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden rahoitus pohjautuu Väyläviraston ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n välisellä palvelusopimuksella tuotettavaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden kokonaisuuteen. (Liikenteenohjauspalveluja ei ole esitetty taulukossa osana vesiväylänpitoa).

Lue lisää:

Vesiväylänpito (pdf)