Noin 50 kilometriä Oulusta sijaitseva Hailuoto on Perämeren suurin saari. Saarelta on matkaa mantereelle noin seitsemän kilometriä. Hailuoto on itsenäinen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ainoa saaristokunta. Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välillä oleva lauttayhteys yhdistää saaren mantereeseen.
Hankkeen taustaa
Hailuotoon johtaa Oulunsalon kautta kulkeva seudullinen tie (maantie 816), joka lähtee Kempeleestä, kulkee Oulunsalon taajaman ja Hailuodon kuntakeskuksen läpi ja päättyy Marjaniemeen, Hailuodon saaren länsiosaan. Tiellä on 6,9 kilometriä pitkä ja noin 25 minuuttia kestävä lauttayhteys. Jäätilanteen salliessa tienpitäjä pitää rinnakkaisyhteytenä auki jäätietä. Hailuodon saarelta lähtevistä matkoista arvioidaan noin 60 % suuntautuvan Ouluun.
Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliikenteen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi huonompi kuin muualla seudulla. Lauttayhteyden taloudellisuus ei täytä sille asetettuja tavoitteita ja sen vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat noin 6 miljoonaa euroa. Lauttayhteyden jatkaminen edellyttäisi lähivuosina ratkaisuja muun muassa lauttakaluston uusimisen ja tarjonnan lisäämisen suhteen.
Kiinteän yhteyden tavoitteet ja hyödyt
Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta ja mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon. Henkilö- ja tavaraliikenteen sekä paikallisen elinkeinotoiminnan edellytykset paranevat. Yhteyden myötä myös Hailuodon työssäkäyntialue laajenee.
Kiinteä yhteys tuo Hailuodon liikenteellisesti tasavertaiseksi Oulun seudun muiden kuntien kanssa. Kiinteän yhteyden kapasiteetti riittää myös huomattavasti ennustettua suuremmalle liikenteen kasvulle. Kiinteä yhteys mahdollistaa henkilöautoliikenteelle, joukkoliikenteelle, kuljetuksille ja kevyelle liikenteelle asetetut tavoitteet.
Eteneminen
Hanke toteutetaan allianssimallilla. Kumppaniksi valitun ryhmittymän muodostavat rakennuttajaosapuolena toimiva GRK Suomi Oy ja suunnittelijaosapuolena toimivat AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Oy (ent. Plaana Oy ja Insinööritoimisto Ponvia Oy).
Väylävirasto aloitti vuonna 2018 hankkeen valmistelun PPP- eli Private Public Partnership -hankkeena, mutta hanketta ei pystytty kilpailuttamaan, koska hankkeen vesiluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen maaliskuussa 2020. Eduskunta teki joulukuussa 2020 päätöksen, että Hailuodon kiinteän yhteyden toteuttamisesta PPP-hankkeena luovutaan ja hanke toteutetaan talousarviorahoituksella.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi vesilupapäätöksestä tehdyn valituksen joulukuussa 2022. Päätökseen on haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta helmikuussa 2023. Allianssimallin etuna on, että lupapäätöksen odotusaika on voitu hyödyntää hankkeen valmisteluun yhdessä allianssikumppanin kanssa.
Hankkeen vaikutukset
Kiinteä yhteys on pyritty sovittamaan suunnittelussa maisemaan mahdollisimman hyvin. Suunnittelun aikana on tehty laajasti uusia luontoselvityksiä ja virtausmallinnuksia sekä hyödynnetty aiemmin tehtyjä selvityksiä. Suunnittelussa on huomioitu alueen herkkä ja suojeltu luonnonympäristö. Lisäksi rakenneratkaisuissa on huomioitu vaativat meriolosuhteet.
Kiinteän yhteyden kustannukset
Eduskunnan hankkeelle myöntämä valtuus on 121 miljoonaa euroa.
Hankkeen kannattavuus
Hankkeen hyöty-kustannussuhde 1,64, laskettuna 30 vuoden ajalle on positiivinen, eli hankkeeseen investoitava raha saadaan yhteiskunnalle takaisin saavutettujen hyötyjen kautta.