Hyppää sisältöön
Usein kysyttyä Hailuodon kiinteästä yhteydestä
  • Tarkoituksena on rakentaa kiinteä yhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä tieyhteys tulisi korvaamaan nykyisen lauttayhteyden. Kiinteä yhteys rakennetaan nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle.

    Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden ja kaksi pitkää siltaa; Huikun ja Riutun sillat. Huikun silta sijoittuu noin kilometrin päähän Hailuodosta. Sillan kokonaispituus on noin 770 metriä ja alituskorkeus 18 metriä meriväylän kohdalla. Riutun silta sijoittuu Riutunkariin, nykyisen lauttarannan pohjoispuolelle. Sillan kokonaispituus on noin 740 metriä ja alituskorkeus sillan keskiaukon kohdalla 5 metriä.

  • Hailuodon kiinteän yhteyden allianssikumppanin hankinta käynnistyi lokakuussa 2021 ja hankintapäätös tehtiin maaliskuussa 2022. Kumppaniksi valitun Hailuodon GAP -ryhmittymän muodostavat rakentajaosapuolena toimiva GRK Infra Oyj ja suunnittelijaosapuolena toimivat AFRY Finland Oy, Plaana Oy ja Insinööritoimisto Ponvia Oy.

    Hankkeen vesiluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen maaliskuussa 2020. Valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Allianssimallin etuna on, että odotusaika voidaan hyödyntää hankkeen valmisteluun yhdessä allianssikumppanin kanssa.

  • Hankinta pitää sisällään koko hankkeen toteuttamisen allianssiurakkana. Allianssiin kuuluu kehitysvaihe, jossa tehdään muun muassa rakennussuunnittelu, toteutusvaihe jolloin yhteys rakennetaan ja viisivuotinen jälkivastuuvaihe. 

  • Hankkeen kehitysvaihe käynnistetään keväällä 2022 ja rakentamaan päästään aikaisintaan keväällä 2023. Valmistelevia töitä voidaan tehdä jo loppuvuodesta 2022 mikäli vesilupapäätös saa lainvoiman.

    Rakentaminen kestää arviolta noin kolme vuotta, riippuen muun muassa siitä, mihin aikaan vuodesta työt päästään aloittamaan.

  • Eduskunta teki päätöksen, että rahoitusmalli muuttuu PPP:stä talousarviorahoituksella toteutettavaksi kehittämishankkeeksi.

    Allianssimallissa hanke on mahdollista kilpailuttaa, ja rakennussuunnittelun sisältävä kehitysvaihe voidaan viedä läpi vesiluvasta tehdyn valituksen käsittelyaikana. Eli hanketta päästään edistämään jo valitusaikana.

    Allianssimalli sopii hyvin vaativiin hankkeisiin jotka edellyttävät erityisen hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Esimerkiksi urakoitsija on mukana suunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijan ja tilaajan kanssa. Tarkoituksena on sekä parantaa rakentamisen tuottavuutta että valmistaa lopputuote (kiinteä yhteys) nopeasti, laadukkaasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

  • Allianssimalli on rakennushankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuva toteutusmuoto, jossa rakentamisen keskeiset osapuolet eli tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnittelijat ja urakoitsija muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. 


    Allianssissa osapuolten työskentelyssä periaatteena on avoimuus ja yhtenäinen päätöksenteko. Allianssin osapuolten tavoitteet on suunnattu palvelemaan koko projektin tavoitteita kaupallisen mallin avulla, joka palkitsee tai sanktioi hankkeen osapuolia tasapuolisesti riippuen hankkeen toteutumisesta ennalta määritettyjen tavoitekustannus- ja avaintulostavoitteiden mukaisesti.

  • Eduskunnan hankkeelle myöntämä valtuus on 96 miljoonaa euroa. Hankkeen maksaa valtio, Väylävirasto vastaa hankkeen toteutuksesta.

  • Nykytilanteessa Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliikenteen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi huonompi kuin muualla seudulla. Kiinteä yhteys on tärkeä elinvoiman turvaamisen, turvallisuuden ja toimivien liikenneyhteyksien kannalta.

    Huonon liikenteellisen palvelutason lisäksi lauttayhteys on kallis. Viivästymisestä koituu kustannuksia veronmaksajille 8–10 miljoonaa euroa vuosittain, suurimmalta osin lauttakustannusten takia.

  • Nämä otetaan huomioon töiden suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennehäiriöt pyritään minimoimaan ja liikennöinti turvataan sekä lautoilla että maantiellä 816.

  • Osa materiaalikuljetuksista tulee vesiteitse, kuljetukset sovitetaan yhteen muun vesiliikenteen kanssa. Vesiväylät säilyvät hankkeen aikana käytössä normaalisti. Veneilyä varten järjestetään molempien siltatyömaiden kohdalle kulkuaukot.

    Lauttaliikenne turvataan rakentamisen aikana ja lauttaliikenne otetaan huomioon kaikessa tekemisessä.

  • Rakentaminen aiheuttaa jonkin verran veden samentumista, mikä on otettu huomioon vesiluvan ehdoissa. Samentumista seurataan säännöllisesti muun muassa lentokuvauksilla. Lisäksi käydään tiivistä vuoropuhelua ympäristöviranomaisten kanssa.

  • Kiinteä yhteys on pyritty sovittamaan maisemaan suunnitelmissa mahdollisimman hyvin. Suunnittelussa on huomioitu alueen herkkä ja suojeltu luonnonympäristö. Lisäksi rakenneratkaisuissa on huomioitu vaativat meriolosuhteet.

  • Suunnittelun aikana on tehty laajasti uusia luontoselvityksiä ja virtausmallinnuksia sekä käytetty hyväksi aiemmin tehtyjä selvityksiä. Kiinteä yhteys aiheuttaa paikallisia ympäristömuutoksia, mutta ei heikennä merkittävästi suojeltuja kohteita tai ympäristöarvoja. Suorat vaikutukset merialueeseen ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Ympäristö on keskeinen hankkeen riskienhallintakokonaisuus.

  • Hankkeessa toteutetaan kalatalousseurantaa ja kalanpoikasten istutuksia vesilupapäätöksen mukaisesti sekä käydään vuoropuhelua ympäristöviranomaisten kanssa. Kalataloudellisen tuoton menetykset korvataan.

  • Hailuodon hanke työllistää rakentamisen osalta arviolta noin 500–600 henkilötyövuotta. Lisäksi välillisinä työllistämisvaikutuksina vaikutus alueen talouteen on merkittävä.

  • Tien poikkileikkaus on määritelty yleisten ohjeiden mukaisesti liikennemäärät huomioiden. 

    Mikäli jalankulku- ja pyöräilyliikenne erotetaan ajoneuvoliikenteestä, pitää ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien väliin rakentaa välikaista. Kaista vaatisi penkereen ja siltojen leventämistä, mikä kasvattaisi merkittävästi rakentamiskustannuksia. 

    Virkistys- ja matkailupyöräily ajoittuu pääosin kesäkaudelle. Valitulla ratkaisulla on pyritty optimoimaan kustannukset, käyttäjämäärät huomioiden.

  • Ajonopeus kiinteällä yhteydellä tulee olemaan 80 km/h. Oulunsalon puoleisessa Riutun päässä alueen toiminnoista johtuen nopeusrajoitus on 60 km/h.

  • Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on tällä hetkellä noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin viisi prosenttia.

    Kiinteän yhteyden arvioidaan lisäävän liikennettä noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

  • Hallinto-oikeuden päätökseen on mahdollista hakea valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.