Usein kysyttyä Hailuodon kiinteästä yhteydestä

Hailuodon 8,4 km pitkä kiinteä yhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välillä koostuu 6,9 kilometristä pengertietä sekä kahdesta pitkästä sillasta.

Huikun silta sijoittuu noin kilometrin päähän Hailuodosta. Sillan kokonaispituus on 767 metriä ja alituskorkeus 18 metriä meriväylän kohdalla. Riutun silta sijoittuu Riutunkariin, nykyisen lauttarannan pohjoispuolelle. Sillan kokonaispituus on 737 metriä ja alituskorkeus sillan keskiaukon kohdalla 5 metriä.

Kiinteä yhteys rakennetaan nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle ja se korvaa lauttayhteyden.

Hankkeen rakentamistyöt käynnistyivät keväällä 2024. Yhteyden rakentaminen kestää noin 2,5 vuotta. Tieyhteys avataan aikaisintaan syksyllä 2026.

 

Tien poikkileikkaus on määritelty yleisten ohjeiden mukaisesti liikennemäärät huomioiden. 

Mikäli jalankulku- ja pyöräilyliikenne erotetaan ajoneuvoliikenteestä, pitää ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien väliin rakentaa välikaista. Kaista vaatisi penkereen ja siltojen leventämistä, mikä kasvattaisi merkittävästi rakentamiskustannuksia. 

Virkistys- ja matkailupyöräily ajoittuu pääosin kesäkaudelle. Valitulla ratkaisulla on pyritty optimoimaan kustannukset, käyttäjämäärät huomioiden.

Alueelle tulee paikat 15 henkilöauton ja 3 linja-auton sekä polkupyörien pysäköintiin. Alueelle ei tule palveluita.

Kiinteä yhteys on pyritty sovittamaan maisemaan suunnitelmissa mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi yhteysvälille ei tule valaistusta.

Ajonopeus kiinteällä yhteydellä tulee olemaan 80 km/h. Oulunsalon puoleisessa Riutun päässä alueen toiminnoista johtuen nopeusrajoitus on 60 km/h.

Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on tällä hetkellä noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin viisi prosenttia.

Kiinteän yhteyden arvioidaan lisäävän liikennettä noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

ELY-keskus tienpitäjänä tekee päätökset teiden sulkemisesta ääriolosuhteissa. Nykyään teiden sulkeminen on hyvin harvinaista.

Rakentamissuunnitteluvaiheessa on tehty tarkennuksia tiesuunnitelmaan nähden esimerkiksi koerakenteiden ja rakentamissuunnitteluvaiheen mallinnusten sekä tarkempien mitoitusten pohjalta. Siltapaikkojen massanvaihtoja ja eroosiosuojausta on muutettu. Muutoksilla on vähennetty sekä veden samentumista että rakennuskustannuksia. Ruoppausten pois jäännin myötä keinosaaren kokoa on voitu pienentää ja sijoittelua tarkentaa. 

Sillat on sijoitettu kohtiin, joissa vesisyvyys ja siten virtaamat ovat suurimpia kiinteän yhteyden alueella. Siltojen kohdilla vesisyvyys on noin 6–8 metrin suurusluokkaa. Pengertieosuudella vesisyvyys vaihtelee pääosin noin metrin ja kolmen metrin välillä.

Valmiin tien pinta yhteysvälillä on vähintään 3,5 metriä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella.

Suunnittelun aikana on tehty laajasti uusia luontoselvityksiä ja virtausmallinnuksia sekä käytetty hyväksi aiemmin tehtyjä selvityksiä. Kiinteä yhteys aiheuttaa paikallisia ympäristömuutoksia, mutta ei heikennä merkittävästi suojeltuja kohteita tai ympäristöarvoja. Suorat vaikutukset merialueeseen ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Ympäristö on keskeinen hankkeen riskienhallintakokonaisuus.

Hankkeessa toteutetaan kalatalousseurantaa ja kalanpoikasten istutuksia vesilupapäätöksen mukaisesti sekä käydään vuoropuhelua ympäristöviranomaisten kanssa. Kalataloudellisen tuoton menetykset korvataan.

Kiinteä yhteys on pyritty sovittamaan maisemaan suunnitelmissa mahdollisimman hyvin. Suunnittelussa on huomioitu alueen herkkä ja suojeltu luonnonympäristö. Lisäksi rakenneratkaisuissa on huomioitu vaativat meriolosuhteet.

Maantielautan liikennöinnin loppuessa ei lauttasatamille- ja laitureille ole enää tarvetta. Näille rakenteille ei ole toistaiseksi löytynyt tahoa, joka ottaisi ne ylläpidettäväksi, joten laiturirakenteet tullaan purkamaan kiinteän yhteyden valmistuttua. Myös satamien liikenteenohjauslaitteet, kuten portaalit, kaiteet ja liikennevalot, puretaan. Lauttasatamien käytöstä poistuville jonotusalueille tehdään pysäköintipaikkoja.

Allianssimalli sopii hyvin vaativiin hankkeisiin, jotka edellyttävät erityisen hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Esimerkiksi rakentaja on mukana suunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijan ja tilaajan kanssa. Tarkoituksena on sekä parantaa rakentamisen tuottavuutta että valmistaa lopputuote (kiinteä yhteys) nopeasti, laadukkaasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hankinta pitää sisällään koko hankkeen toteuttamisen. Allianssiin kuuluu kehitysvaihe, jossa tehdään muun muassa rakennussuunnittelu, toteutusvaihe, jolloin yhteys rakennetaan sekä viisivuotinen jälkivastuuvaihe. Allianssin muodostavat rakentajaosapuolena toimiva GRK Suomi Oy ja suunnittelijaosapuolena toimivat AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy (ent. Plaana Oy ja Insinööritoimisto Ponvia Oy).

Allianssimalli on rakennushankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuva toteutusmuoto, jossa rakentamisen keskeiset osapuolet eli tilaaja, suunnittelijat ja rakentaja muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Allianssissa osapuolten työskentelyssä periaatteena on avoimuus ja yhtenäinen päätöksenteko. Allianssin osapuolten tavoitteet on suunnattu palvelemaan koko projektin tavoitteita kaupallisen mallin avulla, joka palkitsee tai sanktioi hankkeen osapuolia tasapuolisesti riippuen hankkeen toteutumisesta ennalta määritettyjen tavoitekustannus- ja avaintulostavoitteiden mukaisesti.

Hailuodon hanke työllistää rakentamisen osalta arviolta noin 500–600 henkilötyövuotta. Lisäksi välillisinä työllistämisvaikutuksina vaikutus alueen talouteen on merkittävä.

Eduskunnan hankkeelle myöntämä valtuus on 121 miljoonaa euroa. Allianssisopimuksen arvo on noin 105,4 miljoonaa euroa.

Hankkeen maksaa valtio ja Väylävirasto vastaa hankkeen toteutuksesta. 

Nämä otetaan huomioon töiden suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennehäiriöt pyritään minimoimaan ja liikennöinti turvataan sekä lautoilla että maantiellä 816.

Vesiväylät säilyvät hankkeen aikana käytössä normaalisti. Veneilyä varten järjestetään molempien siltatyömaiden kohdalle kulkuaukot. Avovesikausina väylä Huikun sillan ali on avoinna. Riutun sillan rakentamisen ajaksi avataan syksyllä 2024 veneilijöille tilapäinen kulkuyhteys noin kilometrin etäisyydelle Riutunkarista. 

Lauttaliikenne ja lauttarantojen satamat toimivat myös rakentamisen aikana normaalisti. Osa materiaalikuljetuksista tulee vesiteitse, kuljetukset sovitetaan yhteen muun vesiliikenteen kanssa.

Työmaat ovat erillään lauttarannoista ja muusta liikenteestä. Riutunkarissa lautalle jonottajat, työmaaliikenne sekä jalankulku ja pyöräily on erotettu omille väylilleen.

 

Liikennejärjestelyistä Hailuodontiellä, kuten maantieverkolla muutoinkin, vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, joka on laatinut yhteistyössä Väyläviraston ja Oulun kaupungin kanssa hankkeen maa-aineskuljetuksiin liittyvän liikenneturvallisuusselvityksen. Maa-ainesten ajon vaikutuksia liikenneturvallisuuteen pyritään vähentämään laskemalla nopeusrajoituksia, käyttämällä nopeusnäyttötauluja, näkemäraivauksilla, sallimalla mopoilu jalankulun- ja polkupyöräilyn väylillä, päällystämällä teitä ja tehostamalla talvi- ja kesäkunnossapitoa.

Pengertien rakentamiseen käytettävä kiviaineksesta noin 70 prosenttia tulee Kiimingin Alakylästä Kumpuselän montuilta. Louhetta ajetaan lisäksi Muhokselta Teerikankaalta ja Vasikkasuolta Oulusta. Kiviainesta pengertiehen tarvitaan kaikkiaan noin 1,3 miljoonaa kuutiota.

Louhekuljetukset painottuvat etenkin ensimmäiseen rakentamisvuoteen. Kuljetuksia tehdään myös yöaikaan, jolloin muuta liikennettä on vähemmän.

Alhainen veden syvyys alueella ei mahdollista louheen kuljettamista rakennettavalle pengertieosuudelle proomuilla. Lisäksi maantiekuljetuksissa kustannukset ovat alhaisemmat ja sääolosuhteisiin liittyvät riskit pienemmät.

Pölyä torjutaan kuljetusreittien asfaltteja harjaamalla ja murskealueita suolaamalla. Hienojakoisen aineksen kulkeutumista renkaiden mukana Hailuodontielle pyrimme ehkäisemään käyttämällä sepeliä työmaan poistumisreiteillä. Kovalla tuulella pölyä voi silti nousta alueilta, joilla ei aktiivisesti työskennellä.

Sillan rakentaminen työpenkereen avulla on nopeampaa, helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Työpenger mahdollistaa pengertien louhekuljetukset siltapaikan ohi sekä sillan rakentamisen "kuivalla maalla".

Työnaikainen penger puretaan, kun Riutun silta on valmis. Työpenkereen louhemateriaali hyödynnetään pengertien rakenteessa.

Siltojen teräspaalut raudoitetaan ja betonoidaan täyteen, jolloin kantava rakenne muodostuu. Paaluja itsessään ei suojata. Ruostuminen on huomioitu rakennesuunnittelussa. Sillan näkyvissä teräsrakenteissa käytetään säänkestävää terästä.

Rakentamista tehdään vuoden ympäri, mutta tietyt työvaiheet, kuten päällystystyöt ja siltojen eristämiset, on järkevintä tehdä kesäaikaan. Siltojen kannen valut ajoitetaan kevääseen. Töiden suunnittelussa ja aikataulutuksessa on huomioitu talviolosuhteiden vaikutus.

Lue lisää aiheesta hankkeen marraskuun 2024 uutiskirjeestä.

Rakentaminen aiheuttaa jonkin verran veden samentumista, mikä on otettu huomioon vesiluvan ehdoissa. Samentumista seurataan säännöllisesti muun muassa lentokuvauksilla. Lisäksi käydään tiivistä vuoropuhelua ympäristöviranomaisten kanssa.