Väyläverkon investointiohjelma

Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Viimeisin investointiohjelma on laadittu vuosille 2025–2032 ja se on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelman kehittämishankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta.

Mitä investointiohjelma sisältää?

Investointiohjelmassa ovat mukana vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä.

Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita.

Mitä investointiohjelma ei sisällä?

Investointiohjelma ei sisällä:
- käynnissä olevia hankkeita, joihin voit tutustua nettisivuillamme
- muita jo päätettyjä ja rahoituksen saaneita hankkeita
- hankkeita, joilla ei ole vielä toteuttamis- ja suunnitelmavalmiutta.
- perusväylänpidon toimenpiteitä, joihin lukeutuvat muun muassa väylien talvihoito ja korjaukset
- erillisenä kokonaisuutena etenevää Digirata-hanketta, joka saanut jo myös osittaista rahoitusta.
- erillisten hankeyhtiöiden suunnittelemia ratahankkeita.

Rakennetaanko investointiohjelmassa mainitut hankkeet?

Mahdollisesti, mutta ei välttämättä. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus investoinneiksi valtion väyläverkolla. Eduskunta päättää investointiohjelmasta löytyvien kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden valtion osuudet rahoitetaan valtion budjetista.

Eduskunta voi päättää myös muista väylähankkeista kuin investointiohjelmassa mainituista.

Miten investointiohjelman hankkeet on valittu?

Investointiohjelman hankkeiden valinnat pohjautuvat Liikenne 12 -suunnitelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Päivitettävänä olevan Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ovat toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Valintoihin on vaikuttanut myös Liikenneverkon strateginen tilannekuva (Traficom), joka nostaa esille keskeisiä väyläverkon haasteita ja tarpeita.

Väyläviraston investointiohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kunkin hankkeen merkittävät vaikutukset. Arvioidut kokonaisvaikutukset kertovat sen, kuinka investointiohjelma kaikkiaan toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen tavoitteita. Rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain yleisen arviointivelvollisuuden (laki 200/2005) perusteella.

Hankkeiden valinnassa on priorisoitu hankkeita, jotka edistävät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Investointiohjelman ulkopuolelle jää kuitenkin paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita, sillä kehittämistarpeita on yli 10 miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa.

Mihin investointiohjelman rahoitus perustuu?

Investointiohjelma pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen ja rahoituksen kohdentamista koskeviin linjauksiin. Investointiohjelman talouskehys (eli suunnitelman mukaan käytössä oleva rahoitus) muodostuu seuraavasti:

  • Kehittämishankkeet, noin 2,8 miljardia euroa.
  • Perusväylänpidon parantamishankkeet, noin 744 miljoonaa euroa.

Lisäksi Liikenne 12 -suunnitelma sisältää MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin rahoitusta, josta osa kohdistuu valtion väyläverkon hankkeisiin.

Eduskunta päättää talousarvioissa investointeihin käytettävän rahoituksen.

Miten investointiohjelman kehittämishankkeiden rahoitus jakautuu eri väylämuodoittain?

Investointiohjelman kehittämishankkeiden talouskehys jakautuu väylämuodoittain seuraavasti:

Rataverkko: 1 391 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää radan kehittämishankkeita ja -kohteita ja parantamishankkeita- ja -kohteita. Kehittämisteemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla.

Tieverkko: 1 247 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää pääväylien kehittämishankkeita, muun tieverkon kehittämishankkeita sekä pienempiä perusväylänpidon parantamishankkeita sekä rahoitusta seudullisten pyörätieverkkojen kehittämiseen. Kehittämisteemat koskevat pääväylien kehittämistä, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamista sekä valtion osallistumista yhteisrahoitteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien hankkeisiin.

Vesiväylät: 198 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää vesiväylien kehittämishankkeita ja parantamisrahoitusta älykkäiden turvalaitteiden lisäämiseen.

Investointiohjelman 2025-2032 hankkeet

Listauksen investointiohjelman hankkeista saat näkyviin klikkaamalla alla olevaa painiketta.

Investointiohjelman 2025-2032 tiehankkeet

TEN-T ydinverkon parantaminen

  • E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa
  • Vt 4 välillä Kehä I-Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä, Helsinki
  • Vt 4 Vestonmäen kohta, Toivakka
  • Vt 4 Vaajakosken kohta, Jyväskylä

Muiden pääväylien parantaminen

  • Vt 3 ja Vt 19 liittymä Jalasjärvellä, Kurikka
  • Vt 9 Tampere-Orivesi 1.vaihe (väli Alasjärvi-Käpykangas)
  • Vt 15 Kotkan sisääntulotie (a)
  • Vt 21 Ailakkalahti-Kilpisjärvi, Enontekiö
  • Vt 2 Humppilan kohta
  • Vt 2 Ruskila-Haistila, Ulvila
  • Vt 3 Moreenin eritasoliittymä, Hämeenlinna ja Janakkala
  • Vt 3 Hämeenkyrönväylän jatke, Hanhijärvi- Rokkakoski
  • Vt 3 Alaskylä-Parkano
  • Vt 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka
  • Vt 8 Kokkolan keskustan kohta 1. vaihe 
  • Vt 8 ja st 742 Vaasan yhdystie 1. vaihe
  • Vt 15 Kotka–Kouvola 
  • Vt 21 Palojoensuu-Maunu, Enontekiö
  • Vt 2 parantaminen Porin keskustassa
  • Vt 5 Savilahden silta, Mikkeli
  • Vt 6 Syrjäsalmen silta, Kitee
  • Vt 25 Hanko-Mäntsälä 1. vaihe

Muun tieverkon parantaminen

  • Vt 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Pori ja Ulvila
  • Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta
  • Kt 50 Kehä III Espoonkartanon kohdalla (painumakorjaus), Espoo
  • Vt 23 Karvion kanavan kohdalla, Heinävesi
  • Kt 40 Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä, Kaarina
  • Kt 73 Lieksanjoen silta, Lieksa
  • St 849 Iijoen silta, Oulu
  • Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen
  • Yt 15123 Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla, Puumala
  • Vt 5 Kitisen silta, Sodankylä
  • Vt 24 Vääksyn silta, Asikkala
  • St 937 Pellon silta
  • Seudullisten pyörätieverkkojen ja merkittävien pyörämatkailureittien kehittäminen

Karttakuva tieverkon kehittämishankkeista.

Seudullisten pyörätieverkkojen ja merkittävien pyörämatkailureittien kehittäminen

Uudet pyörätiet

  • Kt 43 Kodjala–Kalanti
  • Vt 9 Keljonkangas–Muurame
  • Mt 2555 Järvikylä–Noormarkku
  • Mt 7041 Nurmo–Lapua
  • Vt 18 Ristonmaan etl – Kukkumäki
  • Vt 19 ja kt 63 Lapua-Kauhava
  • St 749 Uusikaarlepyy–Pietarsaari

Parannettavat pyörätiet

  • Vt 12 Teiskontie 3,8 km
  • Vt 4 Jyväskylä–Tikkakoski
  • Vt 4, kt 81, mt 9442 ”Siltojen lenkki” 
  • Vt 9 Ylämylly–Siilainen 
  • Mt 312 välillä vt 4 – Nastola
  • St 339 Suorama–Liuttu 
  • Mt 559 Vanha viitonen 
  • Mt 637 Jyväskylä–Laukaa 
  • Mt 2804/2821 Jokioinen–Tammela
  • Mt 2850 Hyvinkää–Riihimäki

Matkailua palvelevat pyörätiet

  • Mt 180 Prostvik–Nauvo 13,4 km
  • Mt 269 Yyteri–Reposaari 
  • St 301 Vesilahti–Lempäälä
  • Kt 79, Kittilä 
  • Mt 145 yhteysväli Järvenpää – Hyrylä
  • Mt 14871 Kaljaniementie

Investointiohjelman 2025-2032 maanteiden perusväylänpidon parantamishankkeet

Uudenmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 1 Korissuonmäen vihersilta (hirvieläinonnettomuudet), Vihti
  • Vt 3 / kt 57 Ojoisten eritasoliittymän eteläisen rampin liikennevalot, Hämeenlinna
  • Vt 6 Koivistontien liittymän parantaminen, Lapinjärvi
  • Vt 10 ja mt 284 Vieremän pohjaveden suojaus ja tiejärjestelyt, Forssa
  • Vt 24 Paimelan liittymän alikulkukäytävä, Hollola
  • Vt 24 Hilliläntie-Syrjäntauksentie jkp+akk, Asikkala
  • Vt 25 Jokelantien eritasoliittymän parantaminen, Hyvinkää
  • Vt 25 parantaminen Nopon eritasoliittymässä (mt 130), Hyvinkää
  • Vt 25 Kalevankadun eritasoliittymä, Hyvinkää
  • Vt 25 Leksvallin jkp + akk, Raasepori
  • Kt 51 tievaurion korjaus Hamossenin suon kohdalla, Siuntio
  • Mt 110 Brobackantie-Kolmperäntie painumakorjaus ja jkpp, Espoo
  • Mt 132 Loppi-Sajaniemi jkp-tie, Loppi
  • Mt 148 / mt 170 liittymän parantaminen, Porvoo
  • Mt 170 Kulloo - Box jkp, Porvoo ja Sipoo
  • Mt 1070 Sammatti-Myllykylä jkp, Lohja
  • Mt 1580 Vanhakyläntien painuma, Loviisa
  • Nykyisten raskaan liikenteen palvelualueiden (vt 3, vt 4) laajentaminen

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 2 Huittisten kohdalla, Huittinen
  • Vt 8 Hyvelän liittymän parantaminen, Pori
  • Vt 8 Kuloisten liittymän ramppien täydentäminen, Raisio
  • Mt 2440 jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen välille Antinkartano-Viikkala, Ulvila ja Nakkila
  • Raskaan liikenteen taukopaikat (2–3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella

Pirkanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 3 Mansoniemi-Riitiala, liikenneturvallisuus- ja yksityistiejärjestelyt, Ikaalinen
  • Vt 9 Nuutajärvi-Urjala, liittymä- ja yksityistiejärjestelyt, Urjala
  • Kt 58 välillä Vuorentie-Mustalahti-Juhola, Mänttä-Vilppula
  • Mt 249 parantaminen välillä Kaukolantien liittymä – Pehtoorinpolun liittymä, Sastamala
  • Mt 249 Tiisalantien ja Kylänraitin kiertoliittymä, Sastamala
  • Mt 2501 jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Pihtikorventie-Kuoppalankatu, Nokia
  • Mt 2623, 2624 ja 13145 jkpp välille Miharinlammentie–Sasintie, Hämeenkyrö

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Utti (edellyttää lisärahoitusta), Kouvola
  • Vt 15 Lautaron liittymän porrastaminen, Kouvola
  • Vt 26 kevyen liikenteen väylä välille Husula-Myllykylä, Hamina 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue

  • Vt 9 Suonenjoen liittymän parantaminen, Suonenjoki
  • Vt 9 jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä mt 15666 - vt 23, Liperi
  • Vt 23 parantaminen välillä Rantala-Lajunlahti, Heinävesi
  • Mt 455 ja 15323 liittymäjärjestelyt, Joroinen
  • Mt 506 parantaminen Karjalankadun liittymässä, Juuka
  • Mt 5040 Ylä-Kolintien jalankulku- ja pyöräilyväylä, Lieksa
  • Mt 15197 Moinsalmentien jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Nätki-Tanhuvaara, Savonlinna
  • Mt 15287 Partaharjuntien parantaminen, Pieksämäki 

Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 23 parantaminen välillä Piilinjärvi-Petäisjärvi, Keuruu
  • Mt 638 parantaminen Leppävesi-Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 parantaminen välillä Tiukka-Metsälä, Kristiinankaupunki
  • Vt 13 ja mt 18047 Varilantie-Tunkkarintie-Vintalantie jk+pp, Veteli ja Kaustinen
  • Mt 673 Vikby-Sulva kävely- ja pyörätien rakentaminen, Mustasaari
  • St 724 Raippaluodon jk+pp, Mustasaari

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 ja vt 27 liittymän parantaminen ja alikulkukäytävä, Kalajoki
  • Vt 22 jkpp-järjestelyt Metelin liittymän kohdalla, Paltamo
  • Vt 22 parantaminen Vaalan pääliittymässä, Vaala
  • Vt 22 parantaminen välillä Soso-Rovastinoja, Muhos
  • Kt 63 ja mt 7813 jkpp-järjestelyt välille Sievi kk-Järvikylä, Sievi
  • Kt 76 ja mt 899 liittymäjärjestelyt sekä mt 899 jkpp-väylä välillä Kainuuntie - Haapalahdentie, Sotkamo
  • Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymäjärjestelyt (edellyttää lisärahoitusta), Ylivieska
  • Mt 786 jkpp-väylä välillä Siltakatu-Takojankatu, Oulainen
  • Mt 899 ja mt 8991 kiertoliittymä Vuokatissa, Sotkamo
  • Mt 7702 jkpp-järjestelyt, Pyhäjärvi
  • Mt 8890 Vanhatien jkpp-järjestelyt, Hyrynsalmi

Lapin ELY-keskuksen alue 

  • Vt 4 parantaminen Petäjäisen kohdalla, Rovaniemi
  • Kt 78 ja Porokadun liittymän parantaminen, Rovaniemi
  • Kt 79 parantaminen Kittilän taajamassa 1. vaihe, Kittilä
  • Mt 970 kävely- ja pyöräilytie Nuorgamin suuntaan, Utsjoki

Investointiohjelman 2025-2032 rataverkon kehittämishankkeet

  • Helsinki-Riihimäki 3. vaihe
  • Kotka: Kotolahti-Mussalo läpiajoraide (lisäraide)
  • Helsinki-Tampere peruskorjaus
  • Kokkolan asema-alueen kehittäminen*
  • Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto 
  • Turku-Uusikaupunki peruskorjaus 
  • Hyvinkää-Karjaa peruskorjaus
  • Iisalmi-Kontiomäki välityskyvyn parantaminen
  • Imatra-Joensuu välityskyvyn parantaminen
  • Joensuu-Nurmes peruskorjaus ja toimivuuden parantaminen 
  • Kouvola-Kuopio matka-aikojen lyhentäminen
  • Lauritsalan liikennepaikka
  • Lautiosaari-Elijärvi ja Tornio-Röyttä peruskorjaukset ja sähköistykset (ehdollinen rahoitusratkaisun löytymiselle) *
  • Vuokatti-Kontiomäki sähköistys
  • Henkilöliikennepaikkojen parantaminen
  • Raakapuun kuormauspaikkojen kehittäminen

Investointiohjelman rataverkon kehittämishankkeet karttakuvana.

Investointiohjelman 2025-2032 radan perusväylänpidon parantamishankkeet

  • Hyvinkää-Hanko-radalle uusi välisuojastuspiste Rajamäki-Nummela-rataosuudelle
  • Kemin aseman matkustajalaitureiden parantaminen
  • Vammalan ratapihan uudet raide-, laituri- ja alikulkujärjestelyt sekä tavaraliikenteen kapasiteetin lisäykset
  • Turvalaitteiden rakentaminen ratapihoille (Pieksämäki, Kuusankoski, Kotka Hovinsaari)
  • Matkustajalaitureiden pidentäminen eri rataosilla
  • Alempien nopeusrajoitusten poisto
  • Junaliikenteen kameravalvonnan lisäykset ratapihoille
  • VAK-ratapihojen turvallisuutta parantavat toimenpiteet

Investointiohjelman 2025-2032 vesiväylähankkeet

  • Inkoon meriväylän parantaminen LNG-kuljetusten turvaamiseksi
  • Raahen väylän syventäminen
  • Kaskisten väylän syventäminen

Väylien pienten kehittämishankkeiden hankekokonaisuus

  • Oulun väylän sisimmän osan leventäminen,
  • Eckerön väylän syventäminen
  • Färjsundin väylän syventäminen
  • Saimaan raakapuukuljetuksiin käytettävien väylien parantaminen

Investointiohjelman vesiväylähankkeet kartalla.

Investointiohjelman hyödyt

Investointiohjelman hankekokonaisuus mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuuden ja ennakoitavuuden paranemisen. Henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät ja ennakoitavuus, sujuvuus sekä turvallisuus paranevat. 

Investointiohjelman suorat ilmastovaikutukset ovat pieniä, mutta kuljetusten tehokkuuden parantuminen ja mahdolliset siirtymiset kulkumuodosta toiseen vähentävät pidemmällä aikavälillä ilmastopäästöjä.

Miten investointiohjelman toteutumista seurataan?

Seurannalla tuodaan tietoa investointiohjelman ja siinä esitettyjen hankkeiden ja rahoitustason toteutumisesta.  Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain neljästä näkökulmasta:

  • investointiohjelman rahoitustason toteutuminen

  • investointihankkeiden toteutuminen

  • investointiohjelman arvioitujen vaikutusten toteutuminen

  • investointiohjelman muu seuranta

Seurannasta saatu tieto kuvaa, miten hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ja linjaukset toteutuvat väyläverkon kehittämisen ja parantamisen osalta. Seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä.

Miten ja milloin investointiohjelma päivitetään?

Investointiohjelma päivitetään lähtökohtaisesti vuosittain. Vain uusin väyläverkon investointiohjelma on voimassa. Investointiohjelma päivitetään aina vastaamaan uusinta Liikenne 12 -suunnitelmaa. Seuraava väyläverkon investointiohjelma 2027-34 laaditaan päivitetyn Liikenne 12 -suunnitelman mukaisena ja se valmistuu alkuvuodesta 2026.

Vuosittain investointiohjelmaan lisätään yksi vuosi ja sen mukainen rahoitus. Investointiohjelmaan tulee vuosittaisen päivityksen yhteydessä uusia hankkeita, joiden joukossa voi olla myös välittömästi toteuttamisvalmiita hankkeita. Vuosittaiset toteutuspäätökset vähentävät investointiohjelman rahoituskehystä.

Miten investointiohjelmassa on otettu huomioon CEF-rahoitusmahdollisuudet?

Investointiohjelmassa on tunnistettu väylähankkeita, joille on mahdollista hakea CEF-rahoitusta kansallisten rahoituspäätösten jälkeen. EU:n CEF2-ohjelmakauden 2021–2027 rahoitus painottuu vahvasti ydinverkolle ja vuosille 2021–2024. Tukirahoituksen saamisen todennäköisyys on suurempi, jos investointiohjelman CEF-potentiaalisista hankkeista tehdään toteutuspäätöksiä kyseisellä aikavälillä. Tukea voidaan hakea myös aiemmin päätetyille hankkeille, joita ei ole nimetty investointiohjelmassa. CEF-ohjelman loppukaudesta saattaa tulla uudelleenjakoon jäsenmailta palautuvia tukirahoja.