Hyppää sisältöön

Yhteystiedot

Väylävirasto

Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja viestintä

Anna Jokela

  • 029 534 3095

Väyläverkon investointiohjelma

Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Ensimmäinen investointiohjelma on laadittu vuosille 2023–2030 ja se on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelman kehittämishankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta.

Mitä investointiohjelma sisältää?

Investointiohjelmassa ovat mukana vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä.

Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita.

Mitä investointiohjelma ei sisällä?

Investointiohjelma ei sisällä:
- käynnissä olevia hankkeita, joihin voit tutustua nettisivuillamme
- muita jo päätettyjä ja rahoituksen saaneita hankkeita
- hankkeita, joilla ei ole vielä toteuttamis- ja suunnitelmavalmiutta.
- perusväylänpidon toimenpiteitä, joihin lukeutuvat muun muassa väylien talvihoito ja korjaukset
- erillisenä kokonaisuutena etenevää Digirata-hanketta, joka saanut jo myös osittaista rahoitusta.
- Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnitteluhankkeita, joille on perustettu erilliset hankeyhtiöt  

Rakennetaanko investointiohjelmassa mainitut hankkeet?

Mahdollisesti, mutta ei välttämättä. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus investoinneiksi valtion väyläverkolla. Eduskunta päättää viimekädessä investointiohjelmasta löytyvien kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden valtion osuudet rahoitetaan valtion budjetista.

Eduskunta voi päättää myös muista väylähankkeista kuin investointiohjelmassa mainituista.

Miten investointiohjelman hankkeet on valittu?

Investointiohjelman hankkeiden valinnat pohjautuvat Liikenne 12 -suunnitelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Liikenne 12 -tavoitteita ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus, jotka kaikki tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Valintoihin on vaikuttanut myös Liikenneverkon strateginen tilannekuva (Traficom), joka nostaa esille keskeisiä väyläverkon haasteita ja tarpeita.

Väyläviraston investointiohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kunkin hankkeen merkittävät vaikutukset. Arvioidut kokonaisvaikutukset kertovat sen, kuinka investointiohjelma kaikkiaan toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen saavutettavuus-, kestävyys- ja tehokkuustavoitteita. Rata-, maantie- ja vesiväylä-hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain yleisen arviointivelvollisuuden (laki 200/2005) perusteella.

Hankkeiden valinnassa on priorisoitu hankkeita, jotka edistävät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Investointiohjelman ulkopuolelle jää kuitenkin paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita, sillä kehittämistarpeita on yli 10 miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa.

Mihin investointiohjelman rahoitus perustuu?

Investointiohjelma pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen ja rahoituksen kohdentamista koskeviin linjauksiin. Investointiohjelman talouskehys (eli suunnitelman mukaan käytössä oleva rahoitus) muodostuu seuraavasti:

  • Kehittämishankkeet, noin 2,7 miljardia euroa.
  • Perusväylänpidon parantamishankkeet, noin 727 miljoonaa euroa.

Lisäksi Liikenne 12 -suunnitelma sisältää MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin rahoitusta, josta osa kohdistuu valtion väyläverkon hankkeisiin.

Eduskunta päättää talousarvioissa investointeihin käytettävän rahoituksen.

Miten investointiohjelman kehittämishankkeiden rahoitus jakautuu eri väylämuodoittain?

Kehittämishankkeiden talouskehys Liikenne 12 -suunnitelmassa on noin 2,7 miljardia euroa. Se jakautuu väylämuodoittain seuraavasti:

Rataverkko: 1469 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää 15 radan kehittämishanketta- ja kohdetta, sekä 12 parantamishanketta. Kehittämisteemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla.

Tieverkko: 1136 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää 29 pääväylien kehittämishanketta, 14 muun tieverkon kehittämishanketta, ja vajaa 50 pienempää perusväylänpidon parantamishanketta. Kehittämisteemat koskevat pääväylien kehittämistä, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamista sekä valtion osallistumista yhteisrahoitteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien hankkeisiin.

Vesiväylät: 83 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää seitsemän keskikokoista tai pienempää kehittämiskohdetta ja hankekokonaisuutta, sekä kolme muuta vesiväylien kehittämishanketta.

Investointiohjelman 2023-2030 hankkeet

Listauksen investointiohjelman hankkeista saat näkyviin klikkaamalla alla olevaa painiketta.

Investointiohjelman 2023-2030 tiehankkeet

Pääväylien parantaminen

  • Vt 2 Humppilan kohta
  • Vt 2 Ruskila-Haistila, Ulvila
  • Vt 3 Hämeenkyrönväylän jatke, Rokkakoski-Hanhijärvi
  • Vt 3 Alaskylä-Parkano
  • Vt 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka
  • Vt 3 ja Vt 19 liittymä Jalasjärvellä, Kurikka
  • Vt 4 Kehä I-Kehä III (sis. liikenteen hallinta Koskela-Järvenpää), Helsinki
  • Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa
  • Vt 4 Vestonmäen kohta, Toivakka
  • Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä
  • Vt 6 Korian kohta (Hevossuo-Nappa), Kouvola
  • Vt 8 ja st 742 Vaasan yhdystie 1. vaihe
  • Vt 8 Kokkolan keskustan kohta 1. vaihe
  • Vt 9 Tampere-Orivesi, 1.vaihe välillä Alasjärvi-Käpykangas
  • Vt 15 Kotka–Kouvola 1.vaihe
  • Vt 15 Kotkan sisääntulotie (Hyväntuulentie)
  • Vt 21 Palojoensuu-Maunu, Enontekiö
  • Vt 21 Ailakkalahti-Kilpisjärvi, Enontekiö
  • E 18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa
  • Vt 2 parantaminen välillä mt 120-Karkkila
  • Vt 2 parantaminen Porin keskustassa
  • Vt 4 Vaajakosken kohta, Jyväskylä
  • Vt 5 Savilahden silta, Mikkeli
  • Vt 6 Syrjäsalmen silta, Kitee
  • Vt 8 Vaasa-Kokkola, Kovjoen, Kolpin ja Kruunupyyn keskikaiteelliset ohituskaistat
  • Vt 9 Jämsä-Korpilahti
  • Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt, Siilinjärvi
  • Vt 9 parantaminen Ylämyllyn kohdalla, Liperi
  • Vt 25 Hanko-Mäntsälä 1. vaihe

Muun tieverkon parantaminen

  • Vt 23 Karvion kanavan kohdalla, Heinävesi
  • Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta
  • Kt 40 Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä, Kaarina
  • Kt 50 Kehä III Espoonkartanon kohdalla, painumakorjaus
  • Yt 8155 Oulun satamayhteys, Poikkimaantien parantaminen
  • Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen
  • Yt 15123 Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla, Puumala
  • Vt 5 Kitisen silta, Sodankylä
  • Vt 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Pori
  • Vt 24 Vääksyn silta, Asikkala
  • Kt 73 Lieksanjoen silta, Lieksa
  • St 849 Iijoen silta, Oulu
  • St 937 Pellon silta
  • Yt 19758 Suhangon kaivostie, Ranua
  • Seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittäminen valtion verkolla

 

Investointiohjelman 2023-2030 ratahankkeet

  • Helsinki-Riihimäki 3. vaihe
  • Kokkolan ratapiha
  • Kotka: Kotolahti-Mussalo läpiajoraide (lisäraide)
  • Saarijärvi-Haapajärvi peruskorjaus
  • Tampereen henkilöratapiha
  • Turku-Uusikaupunki peruskorjaus sekä Raisio-Naantali peruskorjaus ja sähköistys
  • Hanko-Hyvinkää peruskorjaus
  • Helsinki-Tampere peruskorjaus
  • Imatra-Joensuu matka-aikojen lyhentäminen
  • Kouvola-Kuopio matka-aikojen lyhentäminen
  • Lauritsalan liikennepaikka
  • Lautiosaari-Elijärvi ja Tornio-Röyttä peruskorjaukset ja sähköistykset (ehdollinen rahoitusratkaisun löytymiselle)
  • Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto
  • Raakapuun kuormauspaikkojen kehittäminen
  • 250 kN akselipainoverkoston kehittäminen

 

Investointiohjelman 2022-2029 vesiväylähankkeet

  • Raahen väylän syventäminen
  • Loviisan väylän syventäminen
  • Vaasan väylän syventäminen

Väylien pienten kehittämishankkeiden hankekokonaisuudet

  • Tornion väylän geometrian parantaminen,
  • Oulun väylän sisimmän osan leventäminen
  • Vaasan väylän sisäosan leventäminen
  • Eckerön väylän syventäminen
  • Färjsundin väylän syventäminen
  • Koverharin väylän syventäminen
  • Saimaan syväväylien parantaminen

 

Investointiohjelman 2023-2030 maanteiden perusväylänpidon hankkeet

Uudenmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 1 Korissuonmäen vihersilta (hirvieläinonnettomuudet), Vihti
  • Vt 3 / kt 54 joukkoliikenteen vaihtopaikka, Riihimäki
  • Vt 3 / kt 57 Ojoisten eritasoliittymän eteläisen rampin liikennevalot, Hämeenlinna
  • Vt 6 Koivistontien liittymän parantaminen, Lapinjärvi
  • Vt 10 ja mt 284 Vieremän pohjaveden suojaus ja tiejärjestelyt, Forssa
  • Vt 24 Paimelan liittymän alikulkukäytävä, Hollola
  • Vt 24 Hilliläntie-Syrjäntauksentie jkp+akk, Asikkala
  • Vt 25 Jokelantien eritasoliittymän parantaminen, Hyvinkää
  • Vt 25 parantaminen Nopon eritasolittymässä (mt 130), Hyvinkää
  • Vt 25 Kalevankadun eritasoliittymä, Hyvinkää
  • Kt 51 tievaurion korjaus Hamossenin suon kohdalla, Siuntio
  • Mt 110 Brobackantie-Kolmperäntie painumakorjaus ja jkpp, Espoo
  • Mt 132 Loppi-Sajaniemi jkp-tie, Loppi
  • Mt 170 tievaurion korjaus Ilolanjoen kohdalla, Porvoo
  • Mt 1070 Sammatti-Myllykylä jkp, Lohja
  • Nykyisten raskaan liikenteen palvelualueiden (vt 3, vt 4) laajentaminen

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 2 Huittisten kohdalla
  • Mt 2440 jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen välille Antinkartano-Viikkala, Ulvila ja Nakkila
  • Raskaan liikenteen taukopaikat (2-3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella

Pirkanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 3 Mansoniemi-Riitiala, liikenneturvallisuus- ja yksityistiejärjestelyt, Ikaalinen
  • Vt 9 Nuutajärvi-Urjala, liittymä- ja yksityistiejärjestelyt, Urjala
  • Vt 12 Teiskontien jkpp-väylän parantaminen Jaakonmäenkatu-Alasjärvi, Tampere
  • Mt 2501 jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Pihtikorventie-Kuoppalankatu, Nokia

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Utti, Kouvola

  • Vt 15 Lautaron liittymän porrastaminen, Kouvola

Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue

  • Vt 9 Suonenjoen liittymän parantaminen, Suonenjoki
  • Vt 9 Noljakan eritasoliittymän parantaminen, Joensuu
  • Vt 14 parantaminen välillä Tuusmäentie-Kolkonrannantie, Juva ja Rantasalmi
  • Vt 23 parantaminen välillä Rantala-Lajunlahti, Heinävesi
  • Mt 455 ja 15323 liittymäjärjestelyt, Joroinen

Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 23 parantaminen Piilinjärvi-Petäisjärvi, Keuruu
  • Mt 638 parantaminen Leppävesi-Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 parantaminen välillä Tiukka-Metsälä, Kristiinankaupunki
  • Vt 13 ja mt 18047 Varilantie-Tunkkarintie-Vintalantie jk+pp, Veteli ja Kaustinen
  • Mt 673 Vikby-Sulva kävely- ja pyörätien rakentaminen, Mustasaari
  • St 724 Raippaluodon jk+pp, Mustasaari

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 ja vt 27 liittymän parantaminen ja alikulkukäytävä, Kalajoki
  • Vt 22 jkpp-järjestelyt Metelin liittymän kohdalla, Paltamo
  • Vt 22 parantaminen Vaalan pääliittymässä, Vaala
  • Kt 63 ja mt 7813 jkpp-järjestelyt välille Sievi kk-Järvikylä, Sievi
  • Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymäjärjestelyt, Ylivieska
  • Mt 900 (Hyryntien) siirtäminen Kuhmo Oy:n sahalaitoksen kohdalla, Kuhmo
  • Mt 912 jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä, Kuhmo

Lapin ELY-keskuksen alue 

  • Vt 29 Tornion sillan (L-1614) peruskorjaus, Tornio
  • Kt 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi

Investointiohjelman 2023-2030 radan perusväylänpidon hankkeet

  • Seinäjoen aseman uusi alikulku ja liityntäpysäköinti
  • Hyvinkää-Hanko-radalle uusi välisuojastuspiste Rajamäki-Nummela -rataosuudelle
  • Lauritsalan ratapihan raiteen 208 sähköistys ja uuden veturinsäilytysraiteen osoittaminen
  • Kemin aseman matkustajalaitureiden parantaminen
  • Lappeenrannan aseman välilaiturin korotus ja eritasoyhteys välilaiturille
  • Vammalan ratapihan uudet raide-, laituri- ja alikulkujärjestelyt sekä tavaraliikenteen kapasiteetin lisäykset
  • Karjaa-Hanko –välin matkustajalaitureiden pidentäminen
  • Riihimäki-Tampere-välin matkustajalaitureiden pidentäminen

 

Investointiohjelman hyödyt

Investointiohjelma mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetusten kasvun sekä pitkällä aikavälillä tuotannon kasvun myötä tapahtuvan alueiden kehittymisen. Kuljetusten kustannustehokkuus, ennakoitavuus ja hallittavuus paranevat. Matkustajien mat­ka-ajat lyhenevät ja ennakoitavuus, sujuvuus sekä turvallisuus paranevat.

Investointiohjelman suorat ilmastovaikutukset ovat pieniä, mutta pitemmällä aikavälillä kuljetusten tehokkuuden parantuminen ja mahdolliset siirtymiset kulkumuodosta toiseen vähentävät ilmastopäästöjä.

Miten investointiohjelman toteutumista seurataan?

Seurannalla tuodaan tietoa investointiohjelman ja siinä esitettyjen hankkeiden ja rahoitustason toteutumisesta.  Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain neljästä näkökulmasta:

  • investointiohjelman rahoitustason toteutuminen

  • investointihankkeiden toteutuminen

  • investointiohjelman arvioitujen vaikutusten toteutuminen

  • investointiohjelman muu seuranta

Seurannasta saatu tieto kuvaa, miten hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ja linjaukset toteutuvat väyläverkon kehittämisen ja parantamisen osalta. Seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä.

Miten ja milloin investointiohjelma päivitetään?

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Seuraava väyläverkon investointiohjelma 2024–31 valmistuu keväällä 2023. Vain uusin väyläverkon investointiohjelma on voimassa. Investointiohjelma päivitetään aina vastaamaan uusinta Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Vuosittain investointiohjelmaan lisätään yksi vuosi ja sen mukainen rahoitus. Investointiohjelmaan tulee vuosittaisen päivityksen yhteydessä uusia hankkeita, joiden joukossa voi olla myös välittömästi toteuttamisvalmiita hankkeita. Vuosittaiset toteutuspäätökset vähentävät investointiohjelman rahoituskehystä väylämuotokohtaisesti

Miten investointiohjelmassa on otettu huomioon CEF-rahoitusmahdollisuudet?

Investointiohjelmassa on tunnistettu väylähankkeita, joille on mahdollista hakea CEF-rahoitusta kansallisten rahoituspäätösten jälkeen. EU:n CEF2-ohjelmakauden 2021–2027 rahoitus painottuu vahvasti ydinverkolle ja vuosille 2021–2024. Tukirahoituksen saamisen todennäköisyys on suurempi, jos investointiohjelman CEF-potentiaalisista hankkeista tehdään toteutuspäätöksiä kyseisellä aikavälillä. Tukea voidaan hakea myös aiemmin päätetyille hankkeille, joita ei ole nimetty investointiohjelmassa. CEF-ohjelman loppukaudesta saattaa tulla uudelleenjakoon jäsenmailta palautuvia tukirahoja.