Hyppää sisältöön

Väyläverkon investointiohjelma

Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Viimeisin investointiohjelma on laadittu vuosille 2024–2031 ja se on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelman kehittämishankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta.

Mitä investointiohjelma sisältää?

Investointiohjelmassa ovat mukana vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä.

Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita.

Mitä investointiohjelma ei sisällä?

Investointiohjelma ei sisällä:
- käynnissä olevia hankkeita, joihin voit tutustua nettisivuillamme
- muita jo päätettyjä ja rahoituksen saaneita hankkeita
- hankkeita, joilla ei ole vielä toteuttamis- ja suunnitelmavalmiutta.
- perusväylänpidon toimenpiteitä, joihin lukeutuvat muun muassa väylien talvihoito ja korjaukset
- erillisenä kokonaisuutena etenevää Digirata-hanketta, joka saanut jo myös osittaista rahoitusta.
- Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnitteluhankkeita, joille on perustettu erilliset hankeyhtiöt  

Rakennetaanko investointiohjelmassa mainitut hankkeet?

Mahdollisesti, mutta ei välttämättä. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus investoinneiksi valtion väyläverkolla. Eduskunta päättää investointiohjelmasta löytyvien kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden valtion osuudet rahoitetaan valtion budjetista.

Eduskunta voi päättää myös muista väylähankkeista kuin investointiohjelmassa mainituista.

Miten investointiohjelman hankkeet on valittu?

Investointiohjelman hankkeiden valinnat pohjautuvat Liikenne 12 -suunnitelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Liikenne 12 -tavoitteita ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus, jotka kaikki tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Valintoihin on vaikuttanut myös Liikenneverkon strateginen tilannekuva (Traficom), joka nostaa esille keskeisiä väyläverkon haasteita ja tarpeita.

Väyläviraston investointiohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kunkin hankkeen merkittävät vaikutukset. Arvioidut kokonaisvaikutukset kertovat sen, kuinka investointiohjelma kaikkiaan toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen saavutettavuus-, kestävyys- ja tehokkuustavoitteita. Rata-, maantie- ja vesiväylä-hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain yleisen arviointivelvollisuuden (laki 200/2005) perusteella.

Hankkeiden valinnassa on priorisoitu hankkeita, jotka edistävät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Investointiohjelman ulkopuolelle jää kuitenkin paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita, sillä kehittämistarpeita on yli 10 miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa.

Mihin investointiohjelman rahoitus perustuu?

Investointiohjelma pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen ja rahoituksen kohdentamista koskeviin linjauksiin. Investointiohjelman talouskehys (eli suunnitelman mukaan käytössä oleva rahoitus) muodostuu seuraavasti:

  • Kehittämishankkeet, noin 3,0 miljardia euroa.
  • Perusväylänpidon parantamishankkeet, noin 755 miljoonaa euroa.

Lisäksi Liikenne 12 -suunnitelma sisältää MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin rahoitusta, josta osa kohdistuu valtion väyläverkon hankkeisiin.

Eduskunta päättää talousarvioissa investointeihin käytettävän rahoituksen.

Miten investointiohjelman kehittämishankkeiden rahoitus jakautuu eri väylämuodoittain?

Investointiohjelman kehittämishankkeiden talouskehys jakautuu väylämuodoittain seuraavasti:

Rataverkko: 1 606 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää 14 radan kehittämishanketta- ja kohdetta, sekä 12 parantamishanketta ja -kohdetta. Kehittämisteemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla.

Tieverkko: 1 166 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää 23 pääväylien kehittämishanketta, 12 muun tieverkon kehittämishanketta, ja vajaa 50 pienempää perusväylänpidon parantamishanketta sekä rahoitusta seudullisten pyörätieverkkojen kehittämiseen. Kehittämisteemat koskevat pääväylien kehittämistä, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamista sekä valtion osallistumista yhteisrahoitteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien hankkeisiin.

Vesiväylät: 186 miljoonaa euroa.

Investointiohjelma sisältää neljä keskikokoista vesiväylien kehittämishanketta, viiden pienen kehittämishankkeen hankekokonaisuuden ja parantamisrahoitusta älykkäiden turvalaitteiden lisäämiseen.

Investointiohjelman 2024-2031 hankkeet

Listauksen investointiohjelman hankkeista saat näkyviin klikkaamalla alla olevaa painiketta.

Investointiohjelman 2024-2031 tiehankkeet

TEN-T ydinverkon parantaminen

  • Vt 4 välillä Kehä I-Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä (sis. liikenteen hallinta Helsinki-Järvenpää), Helsinki
  • Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa
  • Vt 4 Vestonmäen kohta, Toivakka
  • Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä
  • kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa
  • Vt 4 Vaajakosken kohta, Jyväskylä

Pääväylien parantaminen

  • Vt 2 Humppilan kohta
  • Vt 2 Ruskila-Haistila, Ulvila
  • Vt 3 Hämeenkyrönväylän jatke, Rokkakoski-Hanhijärvi
  • Vt 3 Alaskylä-Parkano
  • Vt 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka
  • Vt 3 ja Vt 19 liittymä Jalasjärvellä, Kurikka
  • Vt 8 ja st 742 Vaasan yhdystie 1. vaihe
  • Vt 8 Kokkolan keskustan kohta 1. vaihe
  • Vt 9 Tampere-Orivesi, 1.vaihe välillä Alasjärvi-Käpykangas
  • Vt 15 Kotka–Kouvola
  • Vt 15 Kotkan sisääntulotie (Hyväntuulentie)
  • Vt 21 Palojoensuu-Maunu, Enontekiö
  • Vt 21 Ailakkalahti-Kilpisjärvi, Enontekiö
  • Vt 2 parantaminen Porin keskustassa
  • Vt 5 Savilahden silta, Mikkeli
  • Vt 6 Syrjäsalmen silta, Kitee
  • Vt 25 Hanko-Mäntsälä 1. vaihe

Muun tieverkon parantaminen

  • Vt 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Pori
  • Vt 23 Karvion kanavan kohdalla, Heinävesi
  • Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta
  • Kt 40 Hepojoen silta ja Pietilän alikulkukäytävä, Kaarina
  • Kt 50 Kehä III Espoonkartanon kohdalla, painumakorjaus
  • Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen
  • Yt 15123 Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla, Puumala
  • Vt 5 Kitisen silta, Sodankylä
  • Vt 24 Vääksyn silta, Asikkala
  • Kt 73 Lieksanjoen silta, Lieksa
  • St 849 Iijoen silta, Oulu
  • St 937 Pellon silta
  • Seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittäminen valtion verkolla

Karttakuva ja taulukko investointiohjelmaan sisältyvistä maantieverkon kehittämishankkeista.

Seudullisten pyörätieverkkojen ja merkittävien pyörämatkailureittien kehittäminen

Uudet pyörätiet

  • Vt 9 Keljonkangas–Muurame 5,0 km
  • Vt 18 Ristonmaan etl – Kukkumäki 2,3 km
  • Kt 43 Kodjala–Kalanti 7,4 km
  • Kt 63 Kauhava 13,5 km
  • St 749 Uusikaarlepyy–Pietarsaari 11,8 km
  • Mt 2555 Järvikylä–Noormarkku 5,6 km
  • Mt 7041 Nurmo–Lapua 15,4 km

Parannettavat pyörätiet

  • Vt 4 Jyväskylä–Tikkakoski 5,6 km
  • Vt 4, kt 81, mt 9442 ”Siltojen lenkki” 4,8 km
  • Vt 9 Ylämylly–Siilainen 11,2 km
  • Vt 12 Teiskontie 3,8 km
  • Mt 312 välillä vt 4 – Nastola 10,0 km
  • St 339 Suorama–Liuttu 2,3 km
  • Mt 559 Vanha viitonen 16,2 km
  • Mt 637 Jyväskylä–Laukaa 20,0 km
  • Mt 2804/2821 Jokioinen–Tammela 17,0 km
  • Mt 2850 Hyvinkää–Riihimäki 10,0 km
  • Mt 120 Vihdintien kestävän liikkumisen laatukäytävä ja sen jatkosuunnitelmat

Matkailua palvelevat pyörätiet

  • Kt 79, Kittilä 10,5 km
  • Mt 145 välillä kt 45 – Poikkitie 8,0 km
  • Mt 180 Prostvik–Nauvo 13,4 km
  • Mt 269 Yyteri–Reposaari 9,0 km
  • St 301 Vesilahti–Lempäälä 4,7 km
  • Mt 14871 Kaljaniementie 4,1 km

Investointiohjelman 2024-2031 maanteiden perusväylänpidon parantamishankkeet

Uudenmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 1 Korissuonmäen vihersilta (hirvieläinonnettomuudet), Vihti
  • Vt 3 / kt 57 Ojoisten eritasoliittymän eteläisen rampin liikennevalot, Hämeenlinna
  • Vt 6 Koivistontien liittymän parantaminen, Lapinjärvi
  • Vt 10 ja mt 284 Vieremän pohjaveden suojaus ja tiejärjestelyt, Forssa
  • Vt 24 Paimelan liittymän alikulkukäytävä, Hollola
  • Vt 24 Hilliläntie-Syrjäntauksentie jkp+akk, Asikkala
  • Vt 25 Jokelantien eritasoliittymän parantaminen, Hyvinkää
  • Vt 25 parantaminen Nopon eritasoliittymässä (mt 130), Hyvinkää
  • Vt 25 Kalevankadun eritasoliittymä, Hyvinkää
  • Kt 51 tievaurion korjaus Hamossenin suon kohdalla, Siuntio
  • Mt 110 Brobackantie-Kolmperäntie painumakorjaus ja jkpp, Espoo
  • Mt 132 Loppi-Sajaniemi jkp-tie, Loppi
  • Mt 1070 Sammatti-Myllykylä jkp, Lohja
  • Nykyisten raskaan liikenteen palvelualueiden (vt 3, vt 4) laajentaminen

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 2 Huittisten kohdalla
  • Mt 2440 jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen välille AntinkartanoViikkala, Ulvila ja Nakkila
  • Raskaan liikenteen taukopaikat (2–3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella

Pirkanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 3 Mansoniemi-Riitiala, liikenneturvallisuus- ja yksityistiejärjestelyt, Ikaalinen
  • Vt 9 Nuutajärvi-Urjala, liittymä- ja yksityistiejärjestelyt, Urjala
  • Vt 12 Teiskontien jkpp-väylän parantaminen Jaakonmäenkatu-Alasjärvi, Tampere
  • Mt 2501 jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Pihtikorventie-Kuoppalankatu, Nokia

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Utti, Kouvola

  • Vt 15 Lautaron liittymän porrastaminen, Kouvola

Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue

  • Vt 9 Suonenjoen liittymän parantaminen, Suonenjoki
  • Vt 9 Noljakan eritasoliittymän parantaminen, Joensuu
  • Vt 14 parantaminen välillä Tuusmäentie-Kolkonrannantie, Juva ja Rantasalmi
  • Vt 23 parantaminen välillä Rantala-Lajunlahti, Heinävesi
  • Mt 455 ja 15323 liittymäjärjestelyt, Joroinen

Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

  • Vt 23 parantaminen Piilinjärvi-Petäisjärvi, Keuruu
  • Mt 638 parantaminen Leppävesi-Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 parantaminen välillä Tiukka-Metsälä, Kristiinankaupunki
  • Vt 13 ja mt 18047 Varilantie-Tunkkarintie-Vintalantie jk+pp, Veteli ja Kaustinen
  • Mt 673 Vikby-Sulva kävely- ja pyörätien rakentaminen, Mustasaari
  • St 724 Raippaluodon jk+pp, Mustasaari

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

  • Vt 8 ja vt 27 liittymän parantaminen ja alikulkukäytävä, Kalajoki
  • Vt 22 jkpp-järjestelyt Metelin liittymän kohdalla, Paltamo
  • Vt 22 parantaminen Vaalan pääliittymässä, Vaala
  • Kt 63 ja mt 7813 jkpp-järjestelyt välille Sievi kk-Järvikylä, Sievi
  • Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymäjärjestelyt, Ylivieska (edellyttää lisärahoitusta)
  • Mt 786 jkpp-väylä välillä Siltakatu-Takojankatu, Oulainen
  • Mt 899 ja mt 8991 kiertoliittymä Vuokatissa, Sotkamo

Lapin ELY-keskuksen alue 

  • Vt 29 Tornion sillan (L-1614) peruskorjaus, Tornio
  • Kt 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi

Investointiohjelman 2024-2031 ratahankkeet

  • Helsinki-Riihimäki 3. vaihe
  • Kokkolan asema-alueen kehittäminen
  • Kotka: Kotolahti-Mussalo läpiajoraide (lisäraide)
  • Tampereen henkilöratapiha
  • Turku-Uusikaupunki peruskorjaus
  • Hanko-Hyvinkää peruskorjaus
  • Helsinki-Tampere peruskorjaus
  • Imatra-Joensuu välityskyvyn parantaminen
  • Kouvola-Kuopio matka-aikojen lyhentäminen
  • Lauritsalan liikennepaikka
  • Lautiosaari-Elijärvi ja Tornio-Röyttä peruskorjaukset ja sähköistykset (ehdollinen rahoitusratkaisun löytymiselle)
  • Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto
  • Raakapuun kuormauspaikkojen kehittäminen
  • 250 kN akselipainoverkoston kehittäminen

Kartta ja taulukko investointiohjelmaan sisältyvistä rataverkon kehittämishankkeista.

Investointiohjelman 2024-2031 radan perusväylänpidon parantamishankkeet

  • Hyvinkää-Hanko-radalle uusi välisuojastuspiste Rajamäki-Nummela-rataosuudelle
  • Kemin aseman matkustajalaitureiden parantaminen
  • Vammalan ratapihan uudet raide-, laituri- ja alikulkujärjestelyt sekä tavaraliikenteen kapasiteetin lisäykset
  • Karjaa-Hanko –välin matkustajalaitureiden pidentäminen
  • Riihimäki-Tampere-välin matkustajalaitureiden pidentäminen
  • Tornio-itäinen matkustajalaiturin pidentäminen
  • Turvalaitteiden rakentaminen ratapihoille (Pieksämäki, Kuusankoski, Kotka Hovinsaari)
  • Alempien nopeusrajoitusten poisto
  • Junaliikenteen kameravalvonnan lisäykset ratapihoille
  • VAK-ratapihojen turvallisuutta parantavat toimenpiteet

 

Investointiohjelman 2024-2031 vesiväylähankkeet

  • Inkoon meriväylän parantaminen LNG-kuljetusten turvaamiseksi
  • Loviisan väylän syventäminen
  • Raahen väylän syventäminen
  • Vaasan väylän syventäminen

Väylien pienten kehittämishankkeiden hankekokonaisuus

  • Oulun väylän sisimmän osan leventäminen,
  • Eckerön väylän syventäminen
  • Färjsundin väylän syventäminen
  • Koverharin väylän syventäminen
  • Saimaan raakapuukuljetuksiin käytettävien väylien parantaminen

 

Investointiohjelman hyödyt

Investointiohjelman hankekokonaisuus mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuuden ja ennakoitavuuden paranemisen. Henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät ja ennakoitavuus, sujuvuus sekä turvallisuus paranevat. 

Investointiohjelman suorat ilmastovaikutukset ovat pieniä, mutta kuljetusten tehokkuuden parantuminen ja mahdolliset siirtymiset kulkumuodosta toiseen vähentävät pidemmällä aikavälillä ilmastopäästöjä.

Miten investointiohjelman toteutumista seurataan?

Seurannalla tuodaan tietoa investointiohjelman ja siinä esitettyjen hankkeiden ja rahoitustason toteutumisesta.  Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain neljästä näkökulmasta:

  • investointiohjelman rahoitustason toteutuminen

  • investointihankkeiden toteutuminen

  • investointiohjelman arvioitujen vaikutusten toteutuminen

  • investointiohjelman muu seuranta

Seurannasta saatu tieto kuvaa, miten hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ja linjaukset toteutuvat väyläverkon kehittämisen ja parantamisen osalta. Seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä.

Miten ja milloin investointiohjelma päivitetään?

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Seuraava väyläverkon investointiohjelma 2024–31 valmistuu keväällä 2023. Vain uusin väyläverkon investointiohjelma on voimassa. Investointiohjelma päivitetään aina vastaamaan uusinta Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Vuosittain investointiohjelmaan lisätään yksi vuosi ja sen mukainen rahoitus. Investointiohjelmaan tulee vuosittaisen päivityksen yhteydessä uusia hankkeita, joiden joukossa voi olla myös välittömästi toteuttamisvalmiita hankkeita. Vuosittaiset toteutuspäätökset vähentävät investointiohjelman rahoituskehystä väylämuotokohtaisesti

Miten investointiohjelmassa on otettu huomioon CEF-rahoitusmahdollisuudet?

Investointiohjelmassa on tunnistettu väylähankkeita, joille on mahdollista hakea CEF-rahoitusta kansallisten rahoituspäätösten jälkeen. EU:n CEF2-ohjelmakauden 2021–2027 rahoitus painottuu vahvasti ydinverkolle ja vuosille 2021–2024. Tukirahoituksen saamisen todennäköisyys on suurempi, jos investointiohjelman CEF-potentiaalisista hankkeista tehdään toteutuspäätöksiä kyseisellä aikavälillä. Tukea voidaan hakea myös aiemmin päätetyille hankkeille, joita ei ole nimetty investointiohjelmassa. CEF-ohjelman loppukaudesta saattaa tulla uudelleenjakoon jäsenmailta palautuvia tukirahoja.