Väyläverkon investointiohjelma
Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Viimeisin investointiohjelma on laadittu vuosille 2023–2030 ja se on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelma) toimeenpanoa. Investointiohjelman kehittämishankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta päättää eduskunta.
Mitä investointiohjelma sisältää?
Investointiohjelmassa ovat mukana vain ne hankkeet, joista ei ole vielä rahoituspäätöstä.
Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Ohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita.
Mitä investointiohjelma ei sisällä?
Investointiohjelma ei sisällä:
- käynnissä olevia hankkeita, joihin voit tutustua nettisivuillamme
- muita jo päätettyjä ja rahoituksen saaneita hankkeita
- hankkeita, joilla ei ole vielä toteuttamis- ja suunnitelmavalmiutta.
- perusväylänpidon toimenpiteitä, joihin lukeutuvat muun muassa väylien talvihoito ja korjaukset
- erillisenä kokonaisuutena etenevää Digirata-hanketta, joka saanut jo myös osittaista rahoitusta.
- Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan suunnitteluhankkeita, joille on perustettu erilliset hankeyhtiöt
Rakennetaanko investointiohjelmassa mainitut hankkeet?
Mahdollisesti, mutta ei välttämättä. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus investoinneiksi valtion väyläverkolla. Eduskunta päättää viimekädessä investointiohjelmasta löytyvien kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden valtion osuudet rahoitetaan valtion budjetista.
Eduskunta voi päättää myös muista väylähankkeista kuin investointiohjelmassa mainituista.
Miten investointiohjelman hankkeet on valittu?
Investointiohjelman hankkeiden valinnat pohjautuvat Liikenne 12 -suunnitelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Liikenne 12 -tavoitteita ovat tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus, jotka kaikki tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Valintoihin on vaikuttanut myös Liikenneverkon strateginen tilannekuva (Traficom), joka nostaa esille keskeisiä väyläverkon haasteita ja tarpeita.
Väyläviraston investointiohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kunkin hankkeen merkittävät vaikutukset. Arvioidut kokonaisvaikutukset kertovat sen, kuinka investointiohjelma kaikkiaan toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen saavutettavuus-, kestävyys- ja tehokkuustavoitteita. Rata-, maantie- ja vesiväylä-hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain yleisen arviointivelvollisuuden (laki 200/2005) perusteella.
Hankkeiden valinnassa on priorisoitu hankkeita, jotka edistävät mahdollisimman hyvin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Investointiohjelman ulkopuolelle jää kuitenkin paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita, sillä kehittämistarpeita on yli 10 miljardin euron edestä, mutta rahaa on käytettävissä tästä vain murto-osa.
Mihin investointiohjelman rahoitus perustuu?
Investointiohjelma pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen ja rahoituksen kohdentamista koskeviin linjauksiin. Investointiohjelman talouskehys (eli suunnitelman mukaan käytössä oleva rahoitus) muodostuu seuraavasti:
- Kehittämishankkeet, noin 2,7 miljardia euroa.
- Perusväylänpidon parantamishankkeet, noin 727 miljoonaa euroa.
Lisäksi Liikenne 12 -suunnitelma sisältää MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin rahoitusta, josta osa kohdistuu valtion väyläverkon hankkeisiin.
Eduskunta päättää talousarvioissa investointeihin käytettävän rahoituksen.
Miten investointiohjelman kehittämishankkeiden rahoitus jakautuu eri väylämuodoittain?
Kehittämishankkeiden talouskehys Liikenne 12 -suunnitelmassa on noin 2,7 miljardia euroa. Se jakautuu väylämuodoittain seuraavasti:
Rataverkko: 1469 miljoonaa euroa.
Investointiohjelma sisältää 15 radan kehittämishanketta- ja kohdetta, sekä 12 parantamishanketta. Kehittämisteemat koskevat rataverkon toimivuutta ja välityskykyä, maakuntakeskusten välisiä yhteyksiä, asemanseutuja ja ratapihoja sekä toimenpiteitä muualla kuin pääväyläverkolla.
Tieverkko: 1136 miljoonaa euroa.
Investointiohjelma sisältää 29 pääväylien kehittämishanketta, 14 muun tieverkon kehittämishanketta, ja vajaa 50 pienempää perusväylänpidon parantamishanketta. Kehittämisteemat koskevat pääväylien kehittämistä, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamista sekä valtion osallistumista yhteisrahoitteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien hankkeisiin.
Vesiväylät: 83 miljoonaa euroa.
Investointiohjelma sisältää seitsemän keskikokoista tai pienempää kehittämiskohdetta ja hankekokonaisuutta, sekä kolme muuta vesiväylien kehittämishanketta.
.jpg/f6e10816-9812-719b-200a-8f8ca86aee90?t=1655296678404)
