Yhteystiedot
Parainen-Nauvo kiinteä yhteys
Nauvon kiinteän yhteyden toteutusvaihtoehdot
Ympäristöministeriö on vahvistanut v. 2013 Turunmaan maakuntakaavan. Maakuntakaavaan sisältyy kaksi vaihtoehtoista reittiä Paraisten ja Nauvon välillä, toinen nykyistä tielinjaa noudattaen ja toinen Stormälö-Haverö-Prostvik -reittiä pitkin. Maakuntakaavan tavoitevuoteen 2030 saakka Parainen-Nauvo -yhteysväliä kehitetään ensisijaisesti nykyiseen lauttaliikenteeseen perustuen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt kyseisestä lauttavälistä liikennöintisopimuksen Finferries -yhtiön kanssa vuosille 2013–2022. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että molemmat Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia sekä liikenteellisestä että teknis-taloudellisesta näkökulmasta, eikä vaihtoehtoja ole priorisoitu. Örön väylä, joka kytkeytyy kiinteän väylän vaihtoehtoihin, on poistettu maakuntakaavasta. Keväällä 2015 nousseen keskustelun johdosta ELY-keskus on laatinut toteutettavuusselvityksen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista. Selvityksen perusteella Haverön kautta rakennettava silta on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto. Syksyllä 2018 valmistuivat Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden sosioekonomiset selvitykset, Vaikuttavuusanalyysi ja Vaihtoehtoiset toimitus- ja rahoitusratkaisut. Selvitykset on laatinut Stiftelsen för projektforskning ja niitä on säätiön omarahoituksen lisäksi rahoittanut EU Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Leader-ohjelmasta I samma båt-Samassa veneessä, Svenska kulturfonden sekä Åbolands skärgårdsstiftelse. Vuosina 2019-2021 valmistuivat kaksi muuta selvitystä, jossa tarkasteltiin kiinteistöjen potentiaalista arvonnousua sekä aikaisemmin ehdotetun vaihtoehtoisen rahoitus- ja toimitusmallin toteuttamiskelpoisuutta.
Kiinteistöjen arvonnousun potentiaali ja vaikutus PPP3-elinkaarimallin toteutettavuuteen 2021
Stiftelsen för projektforskning on vuoden 2020-21 aikana selvittänyt Parainen-Nauvo -kiinteän siltayhteyden potentiaalista vaikuttavuutta saariston kiinteistökannan arvonnousuun parantuneen saavutettavuuden johdosta. Lisäksi arvioitiin, voisiko kyseisen arvonnousun kytkeä aiemmin ehdotettuun rahoitus- ja toimitusmalliin (PPP3-malli). Sillan pääasiallisen vaikutusalueen kiinteistökannan nykyarvon on arvioitu olevan noin 1 miljardi euroa. Kiinteistökannan arvon on estimoitu nousevan noin 1 % parantuneen saavutettavuuden johdosta, joka vastaa noin 10 miljoonaa euroa, eli noin 8 % sillan oletetuista investointikustannuksista. Arvonnousu voidaan olettaa tapahtuvan, mikäli siltamaksua ei oteta käyttöön. Kiinteistöjen arvonnousu ja sitä kautta myös Paraisten kaupungin kiinteistöverotulojen nousu jää pääosin toteutumatta, mikäli silta osa-rahoitetaan siltamaksulla (4 EUR/ylitys kuten aikaisemmissa analyyseissa).
Tulokset ovat pääosin yhdenmukaisia norjalaisten silta- ja tunnelihankkeissa todettujen vaikutusten kanssa. Kiinteistöjen arvonnousua rajoittaa etäisyys suurempaan kaupunkiin (tässä tapauksessa Turkuun). Norjassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että väestön-, kiinteistöjen markkinahintojen- ja liikenteen määrän kehitys ei ole yhtä merkittävää tapauksissa, joissa kiinteä tieyhteys rakennetaan maaseudulle tai kauemmaksi kaupungista.
Selvityksen johtopäätös ei vaikuta Parainen-Nauvo siltahankkeen kannattavuuteen kokonaisuutena. Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että projekti olisi kansantaloudellisest kannattava (HK> 1) ja aiemmin esitetty PPP3-malli on edelleen relevantti.
Stiftelsen för projektforskningenin omarahoituksen lisäksi selvityksen rahoitti EU Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Leader-ohjelmasta I samma båt-Samassa veneessä sekä Svenska kulturfonden.
Vaihtoehtoisen rahoitus- ja toteutusmallin (PPP3) toteutettavuusselvitys 2019
Vuonna 2019 selvitettiin vaihtoehtoisen rahoitus- ja toteutusmallin (PPP3) toteuttamiskelpoisuutta. Malli perustuu elinkaarimalliin (Public Private Partnership), johon sisältyy myös tietullien käyttöönotto Suomessa. Parainen-Nauvo -hankkeen PPP3-malli sai positiivista palautetta sekä markkinatoimijoilta (sijoittajat, rakennusyhtiöt), Väylävirastolta että Paraisten kaupungilta. Konkreettisen mallin esittely "Hyötyjä maksaa” -periaatteen soveltamiseksi, sisältäen selkeät kannustimet paikallis- ja aluekehitykselle, otetiiin myönteisesti vastaan. Markkinatoimijoiden mielestä sekä käytettävyyspohjaista PPP-mallia, että konservatiivisia oletuksia ja arvioita investoinnin kannattavuutta arvioitaessa, pidettiin hyvänä lähtökohtana. PPP3-mallin virstanpylväsmaksu voi aiheuttaa verotuksen kannalta haasteen, joka on myös tunnistettu Hailuodon hankkeessa. Näin ollen verottajan ennakkopäätös on tarpeen, jos PPP3-mallia käytetään sellaisenaan. Tarvittavien paikallisten / alueellisten sitoumusten varmistamiseksi on kehitetty uusia hallintomalleja. Raportissa ehdotetaan PPP3-mallin parannusta, joka ottaa paremmin huomioon paikallisten / alueellisten toimijoiden, kuten Paraisten kaupungin, taloudelliset valmiudet investoinnille. Suomen valtio voisi olla tietulliyhtiön vähemmistöosakas, ottaen huomioon, että tietulli on täysin uusi konsepti Suomessa.
Selvityksen laati Stiftelsen för projektforskning ja sitä on säätiön omarahoituksen lisäksi rahoittanut Väylävirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Paraisten kaupunki.
Feasibility of a PPP-based delivery and financing model for the Parainen-Nauvo bridge project (2019)
Parainen-Nauvo -kiinteän siltayhteyden sosioekonomista vaikuttavuutta selvitettiin 2018
Stiftelsen för projektforskning (Projektitutkimuksen säätiö) on vuoden 2018 aikana selvittänyt Parainen-Nauvo -kiinteän siltayhteyden sosioekonomista vaikuttavuutta. Selvityksiä on kaksi; Vaikuttavuusanalyysi ja Vaihtoehtoiset toteutus- ja rahoitusratkaisut. Päätavoitteena on ollut kartoittaa ja analysoida vaihtoehtoisia, alueellista kehitystä edistäviä ratkaisuja, jotka mahdollistava hankkeen rahoittamisen. Aihe on ajankohtainen ottaen huomioon Suomessa käytävää keskustelua tarpeesta löytää uusia rahoitusratkaisuja isoille liikenneverkkohankkeille. Vaikuttavuusanalyysissa arvioidaan hankkeen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ekosysteeminäkökulmasta. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,1 johtuen pääosin nykyisen maantielauttaliikenteen korkeista vuosikustannuksista. Lähtökohtaisesti hankkeet, joiden hyöty-kustannussuhde ylittää 1,0, ovat kansantaloudellisesti toteuttamiskelpoisia.
Toisessa selvityksessä kartoitetaan siltayhteyden toteuttamista ja rahoittamista sekä perinteisellä ”Suunnittele-Toteuta”, että Public Private Partnership -mallilla. Analyysissa arvioidaan lisäksi, miten ’Hyötyjä maksaa’ -periaatetta voisi käytännössä soveltaa hankkeessa tukemaan alueellista kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Johtopäätöksenä on, että useimmat analysoidut rahoitusratkaisut ovat 30-vuoden tarkastelujaksolla Suomen valtiolle halvempia ratkaisuja kuin nykyisen lauttaliikenteen jatkaminen.
Kiinteän siltayhteyden vaihtoehdoista on laadittu toteutettavuusselvitys syksyllä 2015
ELY-keskus on laatinut toteutettavuusselvityksen Parainen-Nauvo kiinteän siltayhteyden nykyisestä Haverön ja keväällä 2015 keskusteluun nousseesta lauttareitin paikalle tulevasta siltavaihtoehdosta. Heti selvitystyön alussa varmistui, että lauttareitin viereinen siltavaihtoehto matalikkoineen on tutkittu jo vuoden 1992 pääsuuntaselvityksessä maineikkaan norjalaisen suunnittelutoimiston Johs Holt AS:n toimesta ja vaihtoehto oli karsiutunut jatkosuunnittelusta suurten kustannusten ja teknisten toteutushaasteiden vuoksi.
Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy, joka on suunnittelut lähes kaikki Suomen uusimmat vaativat köysisillat. Johtopäätöksenä oli, että lauttapaikan vierelle rakennettava silta, kolmella eri vaihtoehdolla tarkasteltuna, on edelleen merkittävästi kalliimpi. Lisäksi sen rakentamisessa on Haverön linjauksen Airiston siltaa suurempia haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys ovat merkittävät reunaehdot lauttareitille rakennettavassa siltavaihtoehdossa.
Toteutettavuusselvitys päätyy samaan ratkaisuun, kuin v. 1992 selvitys, eli Haverön siltavaihtoehto on huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi. Molemmat pääsuuntavaihtoehdot herkkyystarkasteltiin eri alikulkukorkeuksien osalta (35, 40, 45 ja 50 metriä) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki linjausvaihtoehtoon kuuluvat sillat ja tiejärjestelyt. Kustannusero on 95–149 M€ perusvaihtoehtoratkaisun eli 45 m alikulkukorkeiden vaihtoehtojen osalta.
Kiinteän yhteyden jatkosuunnittelun eteneminen
Selvitys ottaa kantaa myös Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelun prosessiin. Jo aiemmin laaditun YVA:n jälkeen suunnittelua tulee jatkaa maantielain mukaisella yleissuunnitelmalla, jonka alussa päivitetään tekniset- ja vaikutusarviotiedot YVA:ssa olleista silta- ja tunnelivaihtoehdosta. Tämän sekä yleissuunnittelun vuoropuhelun perusteella ELY-keskus hankevastaavana päättää yhdessä Väyläviraston kanssa jatkosuunnitteluun valittavan päätoteutusvaihtoehdon, josta yleissuunnitelma tarkennetaan. Yleissuunnitelman jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Yleis- ja tiesuunnittelu vievät prosesseina aikaa minimissään noin viisi vuotta. Tällä hetkellä Parainen–Nauvo yleissuunnitelman laatiminen ei ole Väyläviraston suunnitteluohjelmassa.
Valmistuneen siltavaihtoehtojen toteutettavuusselvityksen raportti ja esittelyaineisto löytyvät vasemmasta palkista.
Kiinteän yhteyden tavoiteratkaisua selvitettiin jo v. 2008 maakuntakaavaa varten
Turun tiepiiri (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) täydensi v. 2008 Nauvon kiinteän yhteyden selvityksiä tilaamalla asiantuntijaselvityksiä, jotta ne yhdessä 2000-luvun alussa tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa olisivat antaneet liikenteen osalta perusteet maakuntakaavaan tehtävälle tavoiteratkaisulle.
Kiinteän yhteyden tietoja päivitettiin tilaamalla seuraavat asiantuntijaselvitykset:
- Tunnelisuunnitelman täydentäminen uusien turvallisuusvaatimusten mukaiseksi
- Siltasuunnitelman kustannusarvion päivittäminen
- Riskiarviointi tie- ja meriliikenteen osalta
- Maantielauttaliikenteen säästöihin perustuva rahoituslaskelma
- Tiehallinnon keskushallinto (nykyisin Väylävirasto) on EU:n edellyttämänä tunneliviranomaisena arvioinut tunnelivaihtoehdon toteuttamisedellytykset.
Kiinteälle yhteydelle on tieviranomaisen toimesta selvitetty kahta vaihtoehtoa:
- Haverön saaren kautta kulkeva siltavaihtoehto, jossa on Airiston ylittävä 45 m korkea silta ja toinen saaren eteläpuolisen salmen ylittävä silta. Airiston siltaa on täydennetty pääaukon pilareiden laivatörmäyssuojilla. Alikulkukorkeuden korottaminen voi edellyttää YVA-menettelyn uusimista.
- Kaksoistunneli, jossa ajoneuvoliikenne on ohjattu liikennesuunnittain eri tunneleihin. Pituuskaltevuuden jyrkkyyden haittoja on lisäksi kompensoitu turvatekniikalla ja nopeusrajoituksella. Liikennerajoitusten vuoksi kustannuksiin on sisällytetty kevyen liikenteen ja jarruttomien kuljetusten hoitaminen Haverön lautan ylimääräisillä vuoroilla.
Vaihtoehdot ovat palvelutasoltaan ja kustannuksiltaan erilaisia
Silta- ja tunnelivaihtoehdoissa kapasiteetti riittää näköpiirissä olevaan tieliikenteen kasvuun. Sen sijaan lauttavaihtoehdossa tieliikenteen ruuhkat lisääntyvät. Tunnelivaihtoehdossa tarvitaan kevyen liikenteen ja erikoiskuljetusten lisäjärjestelyjä. YVA:n mukaisen siltavaihtoehdon (45 m) rakentamiskustannukset ovat 140 milj. euroa ja tunneli- vaihtoehdon 95 milj. euroa. Maakuntakaavassa Örön väylän poistumisen vaikutuksia siltavaihtoehdon teknisiin ratkaisuihin ja maisemallisiin vaikutuksiin ei ole selvitetty.
Tunnelin käyttökustannuksiksi on arvioitu 1,7 milj. euroa vuodessa. Myös siltaan liittyy merkittäviä ylläpitokustannuksia pitkällä aikavälillä. Nykyisen maantielauttaliikenteen vuosikustannukset ovat 4,5 milj. euroa vuodessa ja yhden aluksen uushankinta-arvo on 16 milj. euroa. Lauttaliikenteen korvaamisesta saatavat säästöt eivät kuitenkaan riitä 30 vuoden laskentajaksolla kummankaan kiinteän yhteyden toteuttamiseen, jos säästöistä on maksettava myös takaisinmaksuajan rahoituskulut.
Ylläesitetyt kustannustiedot ovat selvitysajankohdan hintatasolla.