Päällystystyöt 2025 - Varsinais-Suomi

Kesän 2025 päällystystyöt Varsinais-Suomessa käynnistyvät huhti-toukokuun aikana. Rahaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteiden korjaukseen, päällystykseen ja tiemerkintöihin on käytettävissä noin 44 M€, mikä on noin 10 m€ vähemmän kuin viime vuonna, mutta kuitenkin aikaisempien vuosien keskimääräistä rahoitusta enemmän. Rahoituksessa on mukana tänäkin vuonna hallitusohjelman mukaista korjausvelan taittamiseen osoitettua lisärahoitusta. Tällä tavoitellaan noin 400 kilometrin päällystysohjelmaa Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Päällystysohjelman kohteet on valittu mitattujen kuntotietojen ja asiakastarpeiden perusteella käytettävissä olevan rahoituksen asettamissa raameissa. Tämänhetkisen päällystysohjelman pituus on noin 340 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväyliä on 25 kilometriä. Kaikkia ohjelman kohteita ei ole vielä valittu, sillä osa kohteista valitaan keväällä uusimpien kuntomittausten tulosten myötä. Päällysteiden hintataso vaikuttaisi pysyttelevän parin edellisvuoden tasolla, jolloin korjaukseen osoitetulle rahoituksella voidaan tavoitella arviolta noin 400 kilometrin päällystysohjelmaa Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. 

Päällystyksistä arviolta 50-60 prosenttia kohdistuu Varsinais-Suomen alueelle. Merkittävä osa kunnostus- ja päällystystöistä tehdään tänä vuonna keskivilkkaalle ja vähäliikenteiselle verkon osalle. Jalankulun ja pyöräilyn väyliä päällystetään noin 13 km. Lisäksi noin 20 kilometriä huonokuntoisia päällystettyjä teitä parannetaan sorateiksi Varsinais-Suomessa. Varsinaisten päällystysurakoiden lisäksi paikataan ja täsmäpäällystetään jonkin verran lyhyitä pistemäisiä kohtia, kuten liittymäalueita, erillisen maanteiden paikkausurakan toimesta. 

Korjausvelan vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä

Korjausvelan näkökulmasta tämänkin vuoden lisärahoitus on tervetullut lisä. Se ei arvion mukaan kuitenkaan merkittävästi muuta korjausvelan määrää alueillamme, sillä alueillamme on paljon ikääntyneitä ja huonokuntoisia päällysteitä, joita kuluneen talven sääolosuhteet kurittivat entisestään lisäten vaurioiden määrää. Vähäliikenteisimmällä verkon osalla lähes kolmasosa päällysteistä on huonokuntoisia. Vastaava luku vilkasliikenteisellä tieverkolla on alle 10 prosenttia. Lisärahoituksen turvin korjausvelan kasvu saadaan kyllä taittumaan, mutta sen vähentäminen vaatisi, että rahoitusta saataisiin vuosittain siinä määrin, että päästäisiin vuositasolla noin 500 kilometrin päällystysmääriin. 

Maanteiden korjausvelkaa löytyy eniten juuri tieverkon vähäliikenteisimmältä osalta. Tänä vuonna korjausten ja päällystysten painopistettä on pystytty siirtämään vilkkaasti liikennöidyltä verkolta enemmän myös keskivilkkaalle ja vähäliikenteiselle verkon osalle, jotka muodostavat paikallisesti tärkeän yhteysverkon sekä ihmisten liikkumisen, että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. 

Lisärahoituksella toimenpiteitä myös pintaa syvemmälle

Erityisesti vähäliikenteisellä verkolla pelkkä uudelleen päällystäminen ei yleensä ole riittävä vaihtoehto tien kuntoon saattamiseen, vaan kunnostustoimet vaativat myös erilaisia rakenteenparantamistoimia ja tierakenteiden kuivatuksen kuntoon saattamista, jotta myös päällysteistä saataisiin kestäviä. Tällöin kunnostuskustannukset ovat suurempia, jolloin päällystettäviä kilometrejä saadaan toisaalta vähemmän, mutta tehdään päällysteen elinkaaren näkökulmasta kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen. 

Vähäliikenteiseltä verkon osalta löytyy myös kohteita, joiden liikennemäärä on niin pieni, ettei raskaampiin rakenteenparantamistoimiin ole nykyisellä rahoitustasolla järkevää ryhtyä. Tällöin päällystetty vähäliikenteinen tie on toimintalinjat huomioiden kannattavampaa kunnostaa soratieksi. Soratieksi parantamisesta kunnostustoimenpiteenä on käyty myös kuntien ja kaupunkien kanssa vuoropuhelua, ja osin yhteistuumin todettu, että soratieksi parantaminen kunnostustoimenpiteenä on parempi vaihtoehto kuin että tien kunto säilyisi nykyisellään.

Kesän 2025 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa riippuen kevään etenemisestä. 

Valta- ja kantateiden päällystyskohteita vuonna 2025:

• Vt 2 Murto – Saarenmäki, Loimaa, 4,4 km
• Kt 41 Aura – Riihikoski, Aura, 9,9 km
• Kt 52 Perniö – Linnakoski, Salo, 7,5 km

Seutu- ja yhdysteiden päällystyskohteita vuonna 2025:

• St 110 UUDELY raja – Suomusjärvi, Salo, 10,8 km
• St 180 Lauttaranta – Nauvon keskusta, Parainen, 14,3 km
• Yt 1930 & 1931 Rauduinen – Livonsaari, Naantali, 11,7 km
• Yt 2020 Tarvainen – Yläne, Mynämäki,Pöytyä, 24,4 km

Alla liitteissä on listattu tarkemmin päällystekohteet. Päällystysohjelmaan voi tulla vielä muutoksia. 

Osa kohteista päällystetään yötyönä

Liikenteellisesti vilkkaimmat kohteet päällystetään yötyönä liikennehaittojen vähentämiseksi. Yötyötä tehdään silloin, kun se parantaa työntekijöiden ja tienkäyttäjien turvallisuutta. Jos liikenne sujuu päivällä työn aiheuttamista järjestelyistä huolimatta, ei työtä ole syytä teettää yötyönä. Yötyön tarve harkitaan aina tarkkaan, sillä yöaikaan tehtävien päällystystöiden kustannukset ovat tavallista korkeammat ja niihin sisältyy aina myös suurempi työturvallisuusriski. Lisäksi päällystystöiden liikennehaittoja pyritään vähentämään välttämällä töiden tekemistä ruuhka-aikoina erittäin vilkkailla teillä.

Kesällä uusitaan myös tiemerkintöjä

Tiemerkintöjä tehdään liikenteen seassa, joten autoilijoiden kannattaa muistaa riittävät turvaetäisyydet tiemerkintäautoja ja -työmaita ohittaessa. Tiemerkintätyöt voivat hetkellisesti hidastaa liikennettä, mutta lopputuloksena on tie, jonka tiemerkinnät näkyvät paremmin. Paremmin näkyvät tiemerkinnät parantavat liikenteen turvallisuutta.

Liiku oikein tietyömaalla

• Hidasta vauhtia - näin turvaat omasi ja muiden turvallisuuden.
• Varaudu poikkeuksellisiin liikennejärjestelyihin.
• Ole kärsivällinen, ajoittaista jonoutumista ei voida välttää.
• Ole valmis pysähtymään.
• Noudata liikennemerkkejä.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta ajoneuvojonot mukaansa ja opastaa ne työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää jonossa olleet ajoneuvot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin päällystystyömaasta varoittavat liikennemerkit ovat pystyssä.

Ongelmakohdat ovat tiedossa, mutta raha ei riitä kaikkiin korjauksiin

Päällysteiden kunnon kehitystä seurataan vuosittain toistuvilla kuntomittauksilla. Vilkkailla teillä vaaditaan parempaa kuntoa kuin muualla. Alemmissa kuntoluokissa päällysteen ei edellytetä olevan uuden veroinen. Päällysteessä voi olla halkeamia ja epätasaisuutta ilman, että se alittaisi päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset.

Pääteiden suuremmilla ajonopeuksilla pienemmätkin päällystevauriot, kuten urat, aiheuttavat suuren onnettomuusriskin etenkin märillä ajokeleillä, ja kovemmilla ajonopeuksilla onnettomuuksien seuraukset ovat yleensä vakavammat. Vähäliikenteiset tiet eivät samalla tavalla uraudu, mutta ajan myötä päällysteeseen tulee erilaisia vaurioita, kuten halkeamia ja kuoppia, epätasaisuutta ja myös kantavuuspuutteita. Päällysteessä voi olla halkeamia ja epätasaisuutta ilman, että se alittaisi päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset. Liikennettä vaarantavat urat ja vauriot korjataan kuitenkin parin viikon kuluessa paikkaamalla päällyste.

Ongelmalliset tieosuudet ovat kyllä tienpitäjän tiedossa, mutta vuosittaiseen päällystysohjelmaan mahtuu rahoitussyistä vain osa huonokuntoisista päällysteistä. Päällystysohjelman kohdevalintaan vaikuttavat kuntomittausten lisäksi muun muassa tien liikennemäärä ja saadut asiakaspalautteet. Lisärahoituksen turvin tänäkin vuonna voidaan päällystää reilusti tavanomaista enemmän, mutta sillä ei kuitenkaan vielä kurota umpeen vuosien saatossa kerääntynyttä korjausvelkaa.