Hyppää sisältöön

Yhteystiedot

ELY-keskus

projektipäällikkö

Vesa Virtanen

  • 040 583 2078

E18 Turun kehätie

Tiehanke Suunnitteilla Varsinais-Suomi

Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Se kuuluu myös Euroopan laajuisen TEN-T tieverkon ydinverkkokäytävään. TEN-T tieverkko halutaan kehittää yhtenäiseksi liikenneverkoksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n vaatimaan laatutasoon vuoteen 2030 mennessä. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi. Tietä kehitetään korkeatasoiseksi yhteydeksi Naantalin ja Turun satamista pääkaupunkiseudulle. Turun kehätietä parannetaan kolmessa eri osahankkeessa (Naantali-Raisio, Raision keskustan kohta, Kausela-Kirismäki) ja ne etenevät kukin omassa tahdissaan.

Karttakuva EU:n päätöksen mukaisista ydinverkkokäytävistä Suomessa.

E18 Turun kehätie (kt 40) kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia - Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T satamat ja toisen Suomen TEN-T lentokentistä, Turun lento-aseman, ydinverkkokäytävään. Lisäksi Turun kehätie yhdistää Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtateiden vt 8, vt 9, vt 10 ja vt 1 välistä liikennettä. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja pääkaupunkiseudun välillä. Yhteysväliä on aiemmin kehitetty sekä Turun ja Helsingin välillä, että Helsingistä itään. Turun kehätien osuudelle ei kuitenkaan ole viime vuosien aikana toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja tiejakso on palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi.

Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen tehtävänsä lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa. Turun kaupunkiseudun alueelle on laadittu rakennemalli 2035, jonka mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään painottuen asumisessa kehätien sisäpuolelle ja työpaikoissa kehätien varteen. Lisäksi tavoitteena on vähentää raskasta läpikulkuliikennettä Turun ja Raision keskustoista ja siirtää satamaliikenne käyttämään enenevissä määrin kehätietä.

Kehittämisen lähtökohdat

Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut kehittämisselvityksen E18 Turun kehätien parantamisesta välillä Naantali-Kaarina. Kehätiellä on Varsinais-Suomen suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Ehdotettujen toimenpiteiden valintaan ovat vaikuttaneet käyttäjien palvelutasotarpeet, maankäytön kehittämissuunnitelmat sekä TEN-T ydinverkon vaatimukset. Kehittämisselvitys sisältää myös kehätien tehokkaampaa käyttöä edistäviä liikenteen ohjauksen sekä liikkumisen ohjauksen toimia. Suunnitelma on laadittu vuorovaikutuksessa Turun kaupunkiseudun rakennemalliin pohjautuvan liikennejärjestelmätyön kanssa ja kehätien kehittäminen on yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkitehtävistä sekä maakunnallisessa (Varsinais-Suomen liikennestrategia) että Turun kaupunkiseudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Turun kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat sen liittymiin. Valo-ohjatuissa liittymissä toimivuus ruuhka-aikoina on äärirajoilla ja mm. kuljetukset sekä muu päätien liikenne joutuu toistuvasti pysähtymään. Huonoin toimivuus kohdistuu satamayhteyksien solmupisteenä olevaan Raision eritasoliittymään (E8 / E18), jonka läpäisee n. 50 000 autoa/vrk. Sujuvuuden lisäksi liittymissä on turvallisuuspuutteita. Liikenteen edelleen kasvaessa ongelmat laajenevat merkittävästi ja tie ruuhkautuu yhä enemmän liittymien sekä kaksikaistaisten osuuksien osalta estäen sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä haitaten erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia.

Kuvassa alla näkyy, miten E18 Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja kasvu jatkuu kovana edelleen.

Kaaviokuva liikennemäärien kehityksestä vuosivälillä 2001 - 2019 Turun kehätiellä viidessä eri laskentapisteessä. Hauninen: Liikennemäärä kasvanut vuosivälillä 2002 - 2019 noin 22000 ajoneuvosta vuorokaudessa yli 35000 ajoneuvoon vuorokaudessa.  Oriketo: Liikennemäärä kasvanut vuosivälillä 2002 - 2019 noin 19000 ajoneuvosta vuorokaudessa yli 35000 ajoneuvoon vuorokaudessa.  Vanto: Liikennemäärä kasvanut vuosivälillä 2001 - 2019 noin 14000 ajoneuvosta vuorokaudessa noin 18000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tuulissuo: Liikennemäärä kasvanut vuosivälillä 2001 - 2019 alle 10000 ajoneuvosta vuorokaudessa noin 14000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Oriketo: Liikennemäärä kasvanut vuosivälillä 2005 - 2019 noin 9000 ajoneuvosta vuorokaudessa yli 11000 ajoneuvoon vuorokaudessa.

Merkittäviä parantamistarpeita on välillä Vanto-Raisionkaari, Raision keskustassa ja Raision eritasoliittymässä sekä välillä Kausela-Kirismäki. Lisäksi puutteita on rinnakkaisväyläverkossa, jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen järjestelyissä.

Turun kehätien kehittäminen TEN-T ydinverkon vaatimuksia vastaavaksi arvioidaan maksavan noin 450 M€. Kehätietä on mahdollista kehittää vaiheittain kohti vaadittua tasoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut ehdotuksen kehätien vaiheittaisesta toteutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Kaaviokuva Turun kehätien kehittämisen yleis- ja tiesuunnittelun sekä rakentamisen aikataulusta eri jaksoilla. Naantali-Raisio väli: Yleissuunnitelma 2015-2017. Tiesuunnitelma 2021-2023. Toteutus 2026-2028 (158 M€). Raision keskusta: Tiesuunnitelma 2017-2020. Toteutus 2023-2025 (187 M€). Kausela-Kirismäki 1. vaihe: Tiesuunnitelma 2016-2018. Toteutus 2019-2020 (39 M€). Kausela-Kirismäki 2. vaihe: Tiesuunnitelma 2016-2018. Toteutus 2020-2023 (59 M€). Komission välitarkastus vuoden 2022 lopussa. TEN-T ydinverkko valmis vuonna 2030.