Äänekosken liikenneyhteydet

10/2020 Hankkeen loppuesite (pdf)

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitettiin Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Hankkeessa parannettiin sekä rata- että tieyhteyksiä. Kesällä 2015 alkaneet parannustyöt valmistuivat ratatöiden osalta vuonna 2017 ja uudistettu valtatie 4 välillä Hirvaskangas-Mämme avattiin liikenteelle 2019. Viimeistelyöt saatiin valmiiksi vuoden 2020 aikana. 

Entistä paremmat, laadukkaat liikenneyhteydet vastaavat Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen kasvavien liikennemäärien tarpeisiin. Samalla ne vahvistavat koko Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja teollisuuden toimintaedellytyksiä.

Alueen elinkeinoelämä on vahvassa kehitysvaiheessa, sillä Metsä Group rakensi Äänekoskelle biotuotetehtaan, joka on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Uuden tehtaan toiminta käynnistyi syksyllä 2017.

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja kuntien kanssa. Kokonaisuuteen kuului sekä rata- että tietöitä. Tavoitteena oli entistä sujuvampi ja turvallisempi liikenne.

Valtatiellä 4 oli sujuvuus- ja turvallisuushaasteita ja lähialueen alemmalla tieverkolla oli kunto- ja kantavuuspuutteita. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisäsi raskaan liikenteen määrää alueella entisestään.

Välillä Myllyntaus–Äänekosken keskustan liittymä valtatie 4 muutettiin kolmen kilometrin matkalla 2 + 2 kaistaiseksi. Muilla hankkeeseen sisältyvillä osuuksilla tie muutettiin keskikaiteelliseksi 1 + 2 ja 1 + 1 kaistaiseksi tieksi.

Tiehankkeeseen kuului vuonna 2017 valmistunut eritasoliittymä Huutomäkeen Saarijärventien risteykseen nykyisen valtatien itäpuolelle. Äänekosken kaupunkiin vievän eritasoliittymän rakentaminen ajoittui vuosille 2018–2019. Kotakennään salmen ylittävän 200 metriä pitkän Tärttämäen silta rakennettiin 2018–2019. Uusi valtatie 4 avattiin liikenteelle 2019. Viimeistelytyöt saatiin valmiiksi vuoden 2020 aikana. 

Raskaan liikenteen lisääntyminen edellytti myös alemman tieverkon vahvistamista ja kuivatuksen parantamista. Vuonna 2015 käynnistettiin maanteiden 627 ja 633 sekä kantatien 69 päällystyöt. Teiden 627 ja 633 huonokuntoisten osuuksien parantaminen muun muassa kantavuuden lisäämiseksi jatkui vuosina 2016 ja 2017.

Sujuvuuden ja turvallisuuden lisääntymisen lisäksi tiehanke paransi raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä ja pienensi meluhaittoja.

Vt 4 parantaminen välillä (Hirvaskangas) Kuorejoki - Mämme (Kevätlahti)

Tutustu karttaan, jossa kuvattu työosuuden eri vaiheet ja aikataulu

Raskas liikenne lisääntyi myös Äänekosken taajamassa. Hankkeeseen sisältyi liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyjä keskusta-alueella nykyisen rakennuskannan ja liikennejärjestelyjen sallimissa puitteissa.

Muun muassa Viiskulman liittymä sekä Kotakennääntien ja Tehtaankadun liittymä muutettiin kiertoliittymiksi. Lisäksi rakennettiin Asematien korvaava katuyhteys.

Ratakuljetusten määrä kasvoi merkittävästi, kun Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas aloitti toimintansa. Kuljetukset suuntautuvat Vuosaaren satamaan Helsinkiin.

Hankkeessa sähköistettiin Jyväskylän ja Äänekosken välinen rataosuus ja peruskorjattiin sen rakenteita. Tampereen ja Jyväskylän välillä parannettiin radan rakenteita, tunneliosuuksia ja turvalaitteita.

Ratatyöt keskittyivät vuosiin 2016 ja 2017. Työt tehtiin pääasiassa normaalia junaliikennettä häiritsemättä, mutta tarvittaessa tavaraliikennöinti ohjattiin rajoitetusti kiertoreiteille.

Toimenpiteet paransivat rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, lisäsivät niiden varmuutta ja sujuvuutta sekä pienensivät päästöjä.

Hankkeen rataosuus toteutettiin allianssimallilla. Allianssimallissa Väylävirasto ja VR Track Oy muodostivat työryhmän, joka suunnitteli ja toteutti rataurakan yhteistyössä.

Rataosuus valmistui vuonna 2017. Lue lisää valmistuneesta ratahankkeesta: https://vayla.fi/aanekosken-ratahanke

 

Hanke valmistui kokonaisuudessaan vuonna 2020. Ratatöiden osalta hanke valmistui vuonna 2017 ja tietyöt vuonna 2020.  

Koko hankkeen kustannukset olivat 173 miljoonaa euroa, josta tiehankkeen osuus oli 81,5 miljoonaa euroa ja ratahankkeen 91,5 miljoonaa euroa.