Valtatien 9 Hankasalmi-Ylämylly kehittämisselvitys

Valtatien 9 kehittämisselvitykset tuovat raamit osuuksien Jyväskylä-Kuopio ja Kuopio-Joensuu pitkäjänteiselle kehittämiselle

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa valtatien 9 osuuksille Jyväskylä–Kuopio ja Kuopio–Joensuu valtatietä kokonaisuutena tarkastelevat kehittämisselvitykset, joihin on koottu tieosuuksien kehittämistarpeet ja toimenpideperiaatteet. Selvityksiä käytetään niin jatkosuunnittelun ohjelmoinnissa kuin toimenpiteiden pitkäjänteisessä edistämisessä.

Valtakunnallisesti tärkeä kattavaan TEN-T-verkkoon sekä maanteiden pääväyläverkkoon kuuluva valtatie 9 on osa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ja niiden maakuntakeskusten välistä pääyhteyttä ja valtakunnallisesti tärkeää poikittaisyhteyttä. Lisäksi valtatiellä on kaupunkiseuduilla huomattava merkitys työmatkaliikenteen reitteinä. Valtatiellä 9 onkin käynnistymässä useita investointiohjelmiin sisältyviä hankkeita muun muassa Rissalan lentoaseman liittymässä Siilinjärvellä ja Ylämyllyllä Liperissä.

Valtatien kehittämisen tärkeimpänä lähtökohtana pidetään elinkeinoelämän kuljetusten ja päivittäisen työmatkaliikenteen palvelutason turvaamista sekä pitkäjänteistä kehittämistä. Puutteet korostuvat kaupunkiseutujen tuntumassa, erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudulla, mutta myös vähäliikenteisemmillä jaksoilla. Ohitusmahdollisuuksien vähäisyys, huono tiegeometria sekä kapea poikkileikkaus vaikuttavat molempien yhteysvälien liikenteeseen. Kuopio-Joensuu-osuudella on paljon 60 km/h-tiejaksoja. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat tiejaksot Jyväskylä–Hankasalmi, Suonenjoki–Kuopio sekä Kuopio-Joensuu-välin vilkasliikenteisimmät jaksot. Leppäveden itäinen silta ja Metsolahden silta Keski-Suomessa sekä Riistavedellä Kivisillansalmen silta Pohjois-Savossa on tunnistettu maanteiden isoiksi kriittisiksi siltahankkeiksi, joissa ilman merkittävää parantamista tulee olemaan riski painorajoituksen asettamiselle. Suojelualueet rajoittavat kehittämistä välillä Hankasalmi–Suonenjoki ja pohjavesialueet välillä Kuopio-Joensuu.

Toimenpiteitä esitetään vastaamaan havaittuihin puutteisiin. Turvallisuuteen vastataan erityisesti liittymätoimenpiteillä ja priorisoitujen tiejaksojen parantamisella. Valtatien alle 80 km/h nopeusrajoitustiejaksot pyritään poistamaan, alle 100 km/h tiejaksot minimoimaan sekä ohitusmahdollisuuksia parantamaan. Puolustusvoimien tarpeet varalaskupaikoille on otettu toimenpiteissä huomioon. Kuopion ja Joensuun seutujen tärkeimmille työmatkajaksoille pyritään täydentämään yhtenäiset kävelyn ja pyöräilyn väylät. Piennarlevennyksiä esitetään tiejaksoille, joilla ei esitetä muita toimenpiteitä. Pohjavesialueiden suojaustarve ja -tapa ratkaistaan jatkosuunnittelussa hankekohtaisesti.

Tärkeimpiä valtatien kehittämistoimenpiteitä tiejaksolla Jyväskylä-Kuopio ovat Lievestuoreen kohdan kehittäminen sekä koko tiejakso Kanavuori-Lievestuore-Hankasalmi huomioon ottaen kehitettävät sillat Leppävedellä ja Metsolahdessa. Suonenjoki-Kuopio-välillä esitetään Suonenjoen eritasoliittymän parantamista sekä Lempyyn kohdalle ohituskaistaparin ja varalaskupaikan rakentamista.

Tiejaksolla Kuopio-Joensuu ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita Rissalan lentoaseman liittymä (Lotteinen-Jännevirta), väli Vartiala-Riistavesi, Ylämylly (Välikangas-Honkalampi) ja Viinijärven kohdan jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt. Jatkosuunnittelussa tärkeää on arvioida tiejakson Hankasalmi-Suonenjoki ohituskaistajärjestelyjen sekä Kuopio-Joensuu -välillä tiejakson Tulijärvi-Tuusniemi, Tulisalmen kohdan sekä Kuusjärven oikaisun yksityiskohtaisia ratkaisuja sekä ajoitusta. Lisäksi pieninä kehittämistoimenpiteinä esitetään piennarlevennyksiä, liittymäjärjestelyjä sekä melu- ja pohjavesisuojauksia.

Selvityksessä esitettyjen valtatien kehittämistoimenpiteiden kustannuksiksi on arvioitu Jyväskylä-Kuopio-välillä 187-287 M€ välin Kanavuori-Lievestuore parantamisratkaisusta riippuen. Kuopio-Joensuu-välin kustannuksiksi on arvioitu 150-180 M€ Kuusjärven oikaisun ratkaisusta riippuen.

Valtatien kehittämisen ohella tulee huolehtia joukkoliikenteen turvaamisesta sekä kehittämisestä. Linja-auto- ja junaliikenteen kysyntää pitää kehittää koronapandemian tuotua haasteita markkinaehtoisen joukkoliikenteen pysyvyydelle. Junaliikenteen vuorotarjonnan turvaaminen Jyväskylän ja Kuopion välillä tulee varmistaa. Informaation saatavuutta kannattaa kehittää.

Päästöjen vähentämisen keinot ovat osa kaikkea suunnittelua ja ne on otettava huomioon kaikissa suunnitteluvaiheissa. Parantamisratkaisuissa varaudutaan älyliikenteen ja automaation vaiheittaiseen kehittymiseen.

Esitetyt toimenpiteet parantavat erityisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueiden sisäistä sekä maakuntakeskusten välistä saavutettavuutta. Poikittaisten yhteyksien taso paranee. Pitkien matkojen sekä kuljetusten palvelutaso paranee erityisesti matka-ajan ennakoitavuuden osalta. Kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyky paranee erityisesti Kuopion ja Joensuun kaupunkiseutujen tuntumassa. Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee liikennepalvelujen kehittämistoimenpiteillä. Vaikka ajonopeuksien tasoittumisesta saavutettavaa hyötyä vähentääkin ajonopeuksien kasvu, tulevat liikenteen päästöt vähenemään ajoneuvokannan uusiutumisen ansiosta.

Kehittämisselvitysraportit:

Vt9 Jyväskylä-Kuopio kehittämisselvitys
Vt9 Kuopio-Joensuu kehittämisselvitys