Maanteiden arvokohteet: museotiet ja -sillat

Vanhat kulkuväylät ovat osa suomalaisten menneisyyttä ja nykypäivää. Keskiajan polveilevat maantiet ja 1700-luvulla rakennetut, rannikoiden ja sisämaan maakuntia yhdistävät tiet ovat edelleen liikenneympäristömme perusta. Holvatut kivisillat, kansanrakentajien puusillat ja teollisen yhteiskuntamme betonisillat kertovat teknisen osaamisemme kehittymisestä.

Maantieverkon erikseen nimetyt museotiet ja –sillat muodostavat yhdessä arvokohteiden joukon. Nykyiset kohteet edustavat kohtuullisen hyvin tieverkon ja siltojen kehitystä keskiajalta toiseen maailmansotaan saakka. Pääosa museoteistä ja –silloista on valittu 1980-luvulla. Tuolloin niiden valinnan perusteina olivat  valtakunnallinen  kulttuurihistoriallinen ja  tie- ja siltatekninen merkitys sekä  paikallinen maisemallinen tai matkailullinen merkitys.

Maantieverkon museoteitä ja -siltoja pidetään kunnossa elinkaaritehokkaasti kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen. Jotta arvokohteiden kunnossapito olisi suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, kullekin museotielle ja ‑sillalle on tavoitteena laatia oma kunnossapitosuunnitelmansa. Näitä suunnitelmia on jo laadittu yli 20 museokohteelle. Kunnossapidossa lähtötilanteena pidetään sitä ajankohtaa, jolloin tie tai silta on nimetty museokohteeksi. Käytössä olevalla maantieverkolla museoteihin ja –siltoihin on mahdollista tehdä liikenteen tai liikenneturvallisuuden edellyttämiä, välttämättömiä muutoksia.

Tutustu Aikamatkalla Suomessa -tarinakarttaan

reaktionapit
Sivu päivitetty 15.07.2019