Pohjois-Karjalan suunnitteluhankkeet
Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä olemassa olevat ja suunnitellut jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankinta-alueilla.
Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköt keskittyvät ja sijoittuvat kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin.
Vesistöisyys on aiheuttanut Itä-Suomelle tyypillisen hajautuneen aluerakenteen laajoine maantie- ja yksityistieverkkoineen sekä mahdollistanut houkuttelevan vapaa-ajanasumisen ja matkailuelinkeinojen syntymisen. Alue- ja väestörakenteen vuoksi Itä-Suomessa henkilöautolla on vahva ja välttämätön asema myös tulevaisuudessa. Sorateiden osuus koko alueen tiestöstä on Itä-Suomessa 46% eli 7360 kilometriä. Kelirikko on jokavuotinen "riesa" ja aiheuttaa soratiestölle ongelmia sekä syksyisin että keväisin.
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa tiehankkeiden suunnittelusta Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueilla. Itä-Suomen päätiestöllä on lukuisia kehittämistä vaativia yhteysvälejä, joiden suunnitelmavalmiutta pyritään edistämään. Kehittämishankkeiden suunnittelu edellyttää kuitenkin valtakunnallisen keskitetyn suunnitteluohjelman rahoitusta. ELY-keskuksen suunnitteluohjelman pienemmät suunnitteluhankkeet sisältävät pääasiassa liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten liittymien parantamista ja kevyen liikenteen väyliä.
Itä-Suomen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) yhteinen liikennestrategia (pdf)