Usein kysyttyä tärinästä

1. Yleistä tärinästä

Mikä on Väylän rooli tärinänhallinnassa?

Väylä toimii valtion rataverkon haltijana. Väylä vastaa rautateiden kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Millä muilla tahoilla on rooli tärinänhallinnassa ja millainen rooli on?

Junaliikennettä valtion rataverkolla ohjaa Finrail Oy. Tavaroiden ja mm. raaka-aineiden kuljettamisesta vastaavat rautatieyritykset. Kunta vastaa oman alueensa yleis- ja asemakaavoituksesta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää ratakalustolle käyttöönottoluvan.

Mistä tärinä johtuu? Miksi rautatie tärisee?

Rautateiden häiritsevän tärinän syntymiseen vaikuttavat mm. liikennöivän junakaluston tyyppi ja kunto, paino ja nopeus, maaperä, radan rakenne ja perustamistapa sekä radan kunto. Lisäksi tärinän siirtymiseen ja vahvistumiseen rakennuksessa vaikuttavat rakennuksen koko, perustamistapa ja rakenneosien massat ja jäykkyydet.

Mitä tärinäongelmille aiotaan eri alueilla tehdä?

Helppoja ratkaisuja tärinän poistamiseen ei valitettavasti ole.

Ratkaisua tärinäongelmaan haetaan muun muassa elokuussa 2019 Porin seudulla tehdyistä koeajoista saadun tiedon pohjalta. Porin seudun koeajoista on kerrottu lisää alempana kohdassa 3 Porin seudun koeajot.

Selvitämme aktiivisesti eri toimijoiden ja asiantuntijoiden avulla keinoja tärinän hallintaan ja kehitämme tärinäriskikohteiden kartoitusta, jotta voimme jatkossa paremmin ennakoida ja vähentää tärinästä aiheutuvia haittoja koko rataverkolla.

Mikä on rautatieliikenteen nopeusrajoitus paikassa x?

Maksiminopeudet ovat nähtävissä rataverkkoa kuvaavassa rautateiden verkkoselostuksessa. Kalusto- ja junakohtaisia nopeusrajoituksia on, esimerkiksi Vainikkalan ja Porin välillä. Tavarajunien suurin sallittu nopeus on, ilman erillistä nopeusrajoitusta, kuormattuna 70 km/h ja tyhjänä 80 km/h.

Miksi raskaille junille ei aseteta nopeusrajoituksia? Mitkä ovat kriteerit nopeusrajoitusten laskulle?

Raskailla junilla on matalammat nopeusrajoitukset kuin henkilöjunilla. Yksiraiteisella rataverkolla on harvassa ohitus- ja kohtaamispaikkoja, minkä johdosta nopeuden lasku vähentää radan liikennöintikapasiteettia. Nopeusrajoitukset vaikuttavat aina siihen, kuinka paljon henkilö- ja tavaraliikennettä mahtuu radalle.

Porin seudulla elokuussa 2019 tehtyjen koeajojen tavoitteena oli selvittää, millä nopeudella junat aiheuttavat vähemmän tärinää. Tavoitteena on selvittää, voidaanko nopeutta laskemalla vähentää tärinähaittoja ja kuitenkin pitää liikennöintikapasiteetti ennallaan.

Voiko kansalainen vaatia / ehdottaa nopeusrajoituksen laskua tietyllä alueella? Jos voi, niin miten? Mihin otan yhteyttä?

Tärinäyhteydenotot on keskitetty Liikenteen asiakaspalveluun. Liikenteen asiakaspalvelusta yhteydenotot siirtyvät Väylän käsiteltäväksi. Kaikki liikenteen asiakaspalveluun tulleet yhteydenotot käsitellään.

Kaikki tärinän vaimentamiseksi tehtävät toimenpiteet arvioidaan. Toimenpiteiden arvioinnissa huomioidaan mm. radan kunto, liikenneturvallisuus, kuljetuskapasiteetti sekä muut ympäristönäkökohdat.

Miksi täristävää kalustoa päästetään radalle? Miksei kaikki junia tarkasteta?

Kaikilla radalla liikkuvilla vaunuilla on käyttöönottolupa ja siten oikeus liikkua rataverkolla.

Kaikki ulkomailta tulevat vaunut tarkastetaan Suomen rajalla. Rajanylitysluvan saaneissakin vaunuissa on eroja, mutta niiden tekninen kunto täyttää kaikki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asettamat kriteerit. Vaikka vaunut olisivat ulkomaisia, ovat veturit suomalaisia ja niissä on kulunvalvontajärjestelmä, johon ohjelmoidaan mm. suurimmat sallitut nopeudet eri rataosille.

 

2. Tärinäyhteydenotot Väylässä

Miten otan yhteyttä Väylään tärinäasioissa (esimerkiksi jos kotonani tärisee)?

Tärinäyhteydenotot on keskitetty Liikenteen asiakaspalveluun. Liikenteen asiakaspalvelusta yhteydenotot siirtyvät Väylän käsiteltäväksi. Kaikki liikenteen asiakaspalveluun tulleet yhteydenotot käsitellään.

Tehdäänkö tärinämittauksia?

Tärinämittauksia tilataan kohteisiin, joissa Väylän asiantuntijoiden arvion perusteella mittauksille on tarvetta. Mittaustulosten perusteella saadaan tarkempi käsitys tärinän suuruudesta ja mm. onko tärinä haitallista esimerkiksi rakenteille, minkä jälkeen arvioidaan mahdolliset toimenpiteet. Mitattavia kohteita on tällä hetkellä jonossa paljon, minkä vuoksi tilaamme mittaukset ensisijaisesti kiireellisimpiin kohteisiin.

Ennen tärinämittausten suorittamista Väylä tai Väylän tilaama konsultti ilmoittaa asiakkaalle, milloin tärinämittauksia tullaan suorittamaan. Tarkkaa mittausten aikataulua ei tällä hetkellä pystytä antamaan, koska tärinämittauksissa on ruuhkaa.

Vuonna 2018 tärinämittauksia tehtiin noin 60 kohteessa. Nyt vuoden 2019 aikana mittauksia on tehty noin 30 kohteessa.

Miten tärinämittaus suoritetaan?

Tärinämittauskonsultti ottaa teihin yhteyttä ennen mittausta ja sopii kanssanne tarkemmin mittausajankohdasta ja -järjestelyistä. Tyypillisesti mittauksissa rakennuksen perustuksiin sekä sisätiloihin asennetaan tärinämittarit. Mittarit asennetaan siten että ne eivät haittaa muuta asumista. Mittausaika on tyypillisesti 10 vuorokautta. Mittausten jälkeen asiakkaalle toimitetaan mittausraportti, jossa kuvataan mittaustapa ja mittaustulokset.

Miten otan yhteyttä Väylään, jos katson tärinän aiheuttaneen vaurioita rakennuksessani?

Jos katsotte, että tärinä on aiheuttanut vaurioita kiinteistöllänne, voitte toimittaa Väylän kirjaamoon vapaamuotoisen korvaushakemuksen, missä perustelette vaatimuksenne eli miksi katsotte, että vauriot johtuvat raideliikenteestä sekä korvausvaatimuksenne yksilöitynä.

On harvinaista, että liikennetärinä aiheuttaa vakavia vaurioita rakenteissa. Asiantuntemusta arvioimaan vaurioiden vakavuutta voi saada rakennusalan ammattilaisista ja mahdollisesti myös kuntanne rakennusvalvonnasta. Väylä ei osallistu näihin kustannuksiin.  Väylällä ei ole rakennusten kuntotarkastuksiin erikoistunutta henkilöstöä.

3. Porin seudun koeajot

Porin ja Harjavallan välillä tehtyjen koeajojen tavoitteena oli löytää ratkaisukeinoja havaittuun tärinäongelmaan siten, että asukkaiden asumisviihtyvyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat tasapainossa. Koeajoissa kerättiin lisää tietoja siitä miten muun muassa junien ajonopeudet sekä muut ympäristöolosuhteet vaikuttavat tärinän syntyyn ja etenemiseen.

Koeajoissa mitattiin muun muassa junan nopeuden vaikutusta meluun ja tärinään. Koeajot tehtiin mahdollisimman normaalilla käytössä olevalla kalustolla ja kuormalla. Ensimmäisenä viikonloppuna vaunut ajettiin kuormattuina nopeuksilla 40, 50, 60 ja 70 km/h. Toisena viikonloppuna ajettiin tyhjillä vaunuilla samoilla nopeuksilla sekä lisäksi 80 km/h nopeudella.

Koeajojen aikana Porin seudulla oli mittauslaitteita kahdessa yksityistalossa ja yhdessä tehdasrakennuksessa. Lisäksi mittauspisteitä oli maastossa radan varrella sekä junissa. Mittauspisteillä pyrittiin saamaan riittävän laaja kuva alueen tärinätilanteesta.

Mittausaineistoa saatiin kerättyä runsaasti ja sen käsittely on vielä kesken. Tiedotamme koeajojen tuloksista niiden valmistuttua.

reaktionapit
Sivu päivitetty 04.10.2019