Usein kysyttyä rautatieliikenteen aiheuttamasta tärinästä
Kuka vastaa rautatieliikenteen aiheuttamista tärinähaitoista?
Väylävirasto toimii valtion rataverkon haltijana vastaten rautateiden kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Vaikka emme harjoita varsinaista liikennöintiä radoilla vastaamme radanpitäjänä myös pääsääntöisesti radan vaikutuksista ympäristöön mukaan lukien tärinästä.
Kuka vastaa kuljetuksista ja liikenteen ohjaamisesta?
Junaliikennettä valtion rataverkolla ohjaa Väyläviraston toimeksiannosta Fintraffic Oy. Tavaroiden ja mm. raaka-aineiden kuljettamisesta vastaavat rautatieyritykset.
Tarkastetaanko ulkomaisten vaunujen kunto?
Kaikki ulkomailta tulevat vaunut tarkastetaan Suomen rajalla. Rajanylitysluvan saaneissakin vaunuissa on eroja, mutta niiden tekninen kunto täyttää kaikki Traficomin asettamat kriteerit. Vaikka vaunut olisivat ulkomaisia, ovat veturit suomalaisia ja niissä on kulunvalvontajärjestelmä, johon ohjelmoidaan mm. suurimmat sallitut nopeudet eri rataosille.
Kuka päättää rautatien tavarakuljetuksista?
Tavarakuljetuksista päättävät mm. tavaran toimittajat sekä kuljetuksista vastaavat yritykset. Rautatieyritykset hakevat kuljetuksille vapaana olevaa ratakapasiteettia ja aikatauluttavat kuljetukset kapasiteetin mukaan.
Mistä tärinä johtuu?
Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän syntymiseen ja voimakkuuteen vaikuttaa monta asiaa. Junan kulkiessa radalla, rata liikkuu junan painosta johtuen edestakaisin joitakin millimetrejä. Tietyissä tilanteissa, jos esimerkiksi maapohja on riittävän joustavaa, voi radan liike ulottua maaperään ja aiheuttaa maaperässä etenevän värähtelyliikkeen. Jos värähtely on riittävän voimakasta ja värähtelyn taajuus on sopiva, voidaan värähtely aistia läheisissä rakennuksissa tärinänä. Junan painon lisäksi myös radan tai vaunupyörien epätasaisuudet voivat aiheuttaa tärinää ympäristöön.
Miten tärinää voidaan vaimentaa?
Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaimentaminen on haastavaa. Joillakin alueilla on radan viereen asennettu maahan upotettu teräsponttiseinä, jolla on pyritty estämään värähtelyn etenemistä maaperässä. Tulokset näistä seinämistä ovat olleet vaihtelevia. Osalla alueista tärinä radan varren asunnoissa on vähentynyt ja osassa vaikutusta ei ole juurikaan havaittu. Tällaisen ponttiseinän asentaminen on kallista ja se voidaan asentaa vain, jos radan vieressä on riittävästi tilaa sekä maaperä soveltuva ponttiseinän asentamiseksi.
Osalle tärinästä kärsiville alueille on asetettu raskaille junille nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitukset ovat pääosin vähentäneet tärinähaittoja, mutta yksiselitteistä yhteyttä nopeuden ja tärinän voimakkuuden välillä ei ole havaittu. Nopeusrajoituksia ei voida asettaa kaikille alueille, sillä nopeusrajoitukset vaikuttavat koko rataosan liikenteeseen, myös henkilöjunien liikenteeseen. Etenkään vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla nopeusrajoituksia ei voida asettaa, sillä rajoitukset vähentävät radan välityskykyä sekä lisäävät aikataulurakenteen häiriöherkkyyttä.
Ratapölkyn alle asennettavien vaimennusmateriaalien (mm. kumi tai muovi -elastomeeri) eli pölkyn pohjainten vaikutusta tärinään on selvitetty koerakenteissa. Alustavien tulosten perusteella näiden on havaittu vaimentavan maapohjan tärinää jopa 40 prosenttia. Pölkynpohjainten asentaminen vaatii radan päällysrakenteen uusimisen, mikä on itsessään merkittävä investointi. Tämän johdosta pohjaimia voidaan asentaa käytännössä vain niille alueille, joille on tulossa esimerkiksi radan perusparannushanke. Pohjainten vaimennustehosta ei ole vielä kattavasti tutkittua tietoa Suomen rataverkolla.
Liikenteen aiheuttama tärinä on hyvä ottaa huomioon rakennettaessa radan varten. Rakennuksen suunnitteluratkaisuilla voi olla merkittävä vaikutus tärinään. Esimerkiksi, jos rakennuksen rungon ominaisvärähtelytaajuus on lähellä maaperän ominaisvärähtelytaajuutta, voi liikenteen aiheuttama tärinä voimistua rakenteissa.
Haluan rakentaa radan viereen. Miten rautatieliikenteen tärinä tulee huomioida?
Ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä on syytä selvittää alueen kaavamääräykset. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdolliset ympäristön häiriötekijät mukaan lukien liikenteen aiheuttama tärinä. Tilanteissa jossa kaavoituksen yhteydessä ei ole selvitetty liikenteen tärinähaittaa tai rakennushanke ei sijaitse kaava-alueella on mahdollista esimerkiksi tilata tärinäselvitys asiaan perehtyneeltä konsultilta. Junaliikenteen tärinä voi ulottua savimailla usean sadan metrin etäisyydelle.
Mistä saan tietoa junaliikenteen nopeusrajoituksista?
Nopeusrajoitukset ovat nähtävissä vuosittain julkaistavassa rataverkkoa kuvaavassa rautateiden verkkoselostuksessa. Näiden rajoitusten lisäksi on kalustokohtaisia nopeusrajoituksia. Esimerkiksi Venäjän ja Suomen välisten tavarajunien suurin sallittu nopeus on kuormattuna 70 km/h ja tyhjänä 80 km/h. Suomalaiset tavarajunat voivat kulkea 100 km/h nopeudella ja joissakin tapauksissa jopa 120 km/h nopeudella.
Minne otan yhteyttä, jos haluan antaa palautetta tärinästä?
Rautatieliikenteen tärinää koskevat yhteydenotot on keskitetty Liikenteen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelussa ohjataan ja neuvotaan liikenteeseen sekä liikenteen aiheuttaman tärinään liittyvissä kysymyksissä.
Tehdäänkö tärinämittauksia?
Teetämme vuosittain tärinämittauksia useissa kohteissa. Mittausta voi pyytää Liikenteen asiakaspalvelun kautta. Mittauksia ei tehdä kaikille mittausta pyytäneille, vaan mitattavat kohteet päätetään alueittain. Kohteista päätettäessä on tavoitteena saada kattava alueellinen kuva tärinän voimakkuudesta.
Miten tärinämittaus suoritetaan?
Mittaukset tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Mittaukset suorittavan yrityksen edustaja ottaa yhteyttä mitattavaan kohteeseen ennen mittausta ja sopii tarkemmin mittausajankohdasta ja -järjestelyistä. Tyypillisesti mittauksissa rakennuksen perustuksiin sekä sisätiloihin asennetaan mittarit. Mittausaika on yleensä 10 vuorokautta. Mittausten jälkeen toimitetaan mittausraportti, jossa kuvataan mittaustapa ja mittaustulokset. Mittausraportti toimitetaan noin 3 kuukauden sisällä mittauksen suorittamisesta, riippuen mittaajien työtilanteesta.
Minne otan yhteyttä, jos huomaan että rautatieliikenteen tärinä on aiheuttanut vauriota kiinteistölläni?
Liikenteen asiakaspalvelu neuvoo myös tilanteessa, jossa epäilette tärinän aiheuttaneen vauriota kiinteistöllänne.