Tietoa saaduista CEF Liikenne -tuista
CEF Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) -ohjelma-asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisen infrastruktuurin tukemiseksi.
Käynnissä on ohjelmakausi 2021-2027. CEF-liikenteen osuus budjetista on 25,8 mrd. euroa. Vuoden 2023 ydin- ja kattavan infrahankkeita sekä sotilaallista liikkuvuutta koskevat haut olivat tällä tietoa ohjelmakauden viimeiset. Verkon modernisoinnin haku (esim. ERTMS, ITS) järjestetään vielä vuonna 2024. Alla olevat tuet koskevat vain CEF liikennettä. Näiden lisäksi on mahdollista hakea tukea CEF energian ja CEF digitaalisen infrastruktuurin hauissa.
CEF Liikenne ohjelmakausi 2021-2027
Vuoden 2024 haut (2024-2025)
Yleinen haku 2024
Vuoden 2024 ei ollut mahdollista hakea tukea perinteisille infrahankkeille eikä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille. Suomen valtio ja muut toimijat hakivat tukea yhteensä noin 73,36 miljoonaa euroa 11 liikennehankkeelle. Lisäksi EU-rahoitusta haetaan uuden jäänmurtajan hankintaan. Haun tulokset julkaistaan heinäkuussa 2025.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden haku, 1. hakukierros / 2024
Plugit Finland Oy sai 3,32 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen liikenteen suuritehoisten latausasemien rakentamiseen. Neste Markkinointi Oy sai 2 miljoonaa euroa rahoitusta Suomeen rakennettavalle raskaan liikenteen sähköiselle suurteholatausverkostolle. Seuraava vaihtoehtoisten käyttövoimien AFIF-haku on käynnissä ja päättyy 11.6.2025.
Vuoden 2023 haut (2023-2024)
Suomi sai tukea vuoden 2023 haussa tukea 20 hankkeelle 84,878 M€ (yleinen haku 39,11 M€, sotilaallinen liikkuvuus 39,45 M€, vaihtoehtoiset käyttövoimat 6,1 M€).
Yleinen haku 2023
Suomi sai yleisessä haussa 39,11 miljoonaa euroa tukea 11 hankkeelle. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset (20,16 M€):
- Riihimäki-Tampere-radan kohtauspaikkojen suunnittelu, 1,75 M€
- Karjalan radan suunnittelu Imatran ja Joensuun välillä, 3,0 M€
- Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu 2,25 M€
- Digirata– varustelu eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä 12,83 M€
- C-Roads Extended, 0,3315 M€
Lisäksi kuudelle yksityiselle toimijalle myönnettiin noin 18,96 M€ rahoitusta. Porin satamalle myönnettiin 1,89 M€ rahoitusta maasähkön ja aurinkovoimalan rakentamiseen, Kemin satamalle 1,34 M€ maasähkön rakentamiseen, Raahen satamalle 7,99 M€ infran parantamiseen merituulivoiman tarpeisiin, Helsingin Satamalle 5,2 M€ maasähköhankkeeseen, Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:lle 0,4249 M€ eurooppalaisen merenkulkualan palveluympäristön toteuttamiseen ja Kouvola Innovationille, Vediafi Oy:lle ja Ahola Groupille 2,12 M€ sähköisen kuljetustiedon laajennukseen.
- Digirata 17.7.2024: Digiradalle CEF-rahoitusta
- LVM 16.7.2024: Kilpailu EU-rahoituksesta koveni - Suomen liikennehankkeille 39,11 miljoonaa euroa
- LVM 18.1.2024 tiedote tuen hakemisesta
Sotilaallinen liikkuvuuden haku 2023
Suomi sai 39,45 miljoonaa euroa EU-rahaa seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset (31,18 M€):
- Tornionjoen silta, 3,2 M€
- Oulu-Laurila-radan kehittäminen kaksoiskäyttöä varten, 16,78 M€
- Valtatie 6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa eli Korian kohta, Kouvola, 7,75 M€
- Valtatie 4 parantaminen Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi-välillä, 2,3 M€
- Kantatie 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi, 1,15 M€
Lisäksi Rauman sataman lastausrampin rakentamiseen myönnettiin 4,66 miljoonaa euroa ja Porin sataman lastausrampin rakentamiselle 3,62 miljoonaa euroa.
- LVM 24.1.2024: Suomeen 39,45 miljoonaa euroa EU-rahaa seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle
- LVM 7.9.2023 tiedote tuen hakemisesta
Vaihtoehtoisten käyttövoimien haku 2023
Neste Oyj ja Neste Markkinointi Oy saivat sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen Baltiaan yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Vireon Hydrogen Oy sai rahoitusta raskaan liikenteen vihreän vedyn tankkausasemien rakentamiseen Suomeen ja Tanskaan yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, josta Suomeen tulevan rahoituksen osuus on 4,2 miljoonaa euroa.
- LVM 10.4.2024: EU myönsi suomalaisyrityksille 6,1 miljoonaa euroa sähkön ja vedyn jakeluasemien rakentamiseen
- 26.10.2023 tiedote tuen hakemisesta
Vuoden 2022 haut (2022-2023)
Suomi sai CEF Liikenne-rahoitusta 96,135 miljoonaa euroa 11 hankkeelle (yleinen haku 61,33 M€, sotilaallinen liikkuvuus 25,13 M€, vaihtoehtoiset käyttövoimat 9,68 M€).
Yleinen haku 2022
Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset (53,4 M€)
- Helsinki-Riihimäki-radan rakentamisen 2. vaihe 40,34 M€
- Oulun sataman Poikkimaantien kehittäminen 9,34 M€
- Karjalan radan suunnittelu välillä Luumäki-Joutseno 2,25 M€
- WINMOS3 (talvimerenkulun kehittäminen) 1,43 M€
Lisäksi tukea Suomesta saivat sähköisen kuljetustiedon yhteensovittamista kehittävä hanke 14,18 M€, lentoradan suunnittelu 2,75 M€ ja merenkulun kansallisen tiedonhallintajärjestelmän toteuttaminen 2,72 M€.
- LVM 22.6.2023: Suomen liikennehankkeille EU-rahoitusta yli 60LVM miljoonaa euroa
- LVM 15.12.2022 tiedote tuen hakemisesta
- Väylävirasto 10.10.2023: Oulun satamalle tärkeän Poikkimaantien parantamiseen yli 9 miljoonaa euroa EU:lta
- Väylävirasto 17.8.2023: Helsinki–Riihimäki-ratahanke sai CEF-tukea 40,34 miljoonaa euroa
Sotilaallinen liikkuvuuden haku 2022
Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemus (25,13 M€) valtatie 9 Kelttu, Siilinjärvi eli Rissalan lentokentän tieyhteydet.
- LVM 21.12.2022: Suomi sai EU-rahoitusta 25,13 miljoonaa euroa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle
- LVM 15.9.2022 tiedote tuen hakemisesta
Vaihtoehtoisten polttoaineiden haku 2022
Suomalainen energiayhtiö St1 oy sai rahoitusta 4,38 M€ sähköautojen pikalatausverkoston rakentamiseen. Teslan Suomen tytäryhtiölle Roadster Finland Oy:lle sähköautojen latausverkon laajentamiseksi myönnettiin tukea Suomeen 5,3 M€.
- LVM 12.9.2023 Suomeen EU:n rahoitusta sähköautojen latausverkon laajentamiseksi,
- LVM 14.3.2023: Suomalainen hanke sai EU:n rahoitusta sähköautojen latausverkoston rakentamiseen
- LVM 20.10.2022: Suomalainen hanke hakee EU:n rahoitusta sähköautojen latausverkoston rakentamiseen
Vuoden 2021 haku (2021-2022)
CEF Liikenne-rahoitusta myönnettiin 13 suomalaiselle hankkeelle yhteensä 102,478 M€ (yleinen haku 78,658 M€, sotilaallisen liikkuvuuden haku 18,12 M€, vaihtoehtoisten polttoaineiden haku 5,7 M€).
Yleinen haku 2021
Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset (63,7 M€)
- Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminen 22,98 M€ (yhteishakemus Turun kaupungin ja VR:n kanssa)
- Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelu 6,26 M€ (yhteishakemus Tampereen kaupungin ja VR:n kanssa)
- Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminen 3,23 M€
- Oulu–Kontionmäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminen 7,25 M€
- Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfran parantaminen 26,12 M€ (yhteishakemus Kemin sataman kanssa)
Lisäksi Helsingin ja Tallinnan satamien hankkeelle myönnettiin 6,8 M€, Kokkolan satamalle 3 M€, Porin satamalle 7,5 M€, sekä Rauman ja Ystadin satamien hankkeelle 2,08 M€.
- LVM 29.6.2022: Suomi sai EU-rahoitusta liikennehankkeille ennätykselliset 80,78 miljoonaa euroa
- LVM 16.12.2021 tiedote tuen hakemisesta
Sotilaallisen liikkuvuuden haku 2021
Väyläviraston hakemukset saivat 18,12 M€ rahoitusta. Tukea myönnettiin Laurila–Tornio-radan sähköistykselle 11,0 M€ (lisäksi Ruotsille myönnettiin 3,85 M€) ja Oritkarin kolmioraiteelle 7,12 M€.
- LVM 8.4.2022: Suomi sai EU-rahoitusta 21 miljoonaa euroa liikennehankkeille
- LVM 16.12.2021 tiedote tuen hakemisesta
Vaihtoehtoisten polttoaineiden haku 2021
Vaihtoehtoisten polttoaineiden haussa myönnettiin Nesteen pikalatauksen runkoverkon rakentamiselle 3 M€ ja K-Auto Oy:n ylläpitämä K-Lataus-verkostolle yhdessä saksalaisen Ionity GmbH:n kanssa 2,7 M€.
CEF Liikenne ohjelmakausi 2014-2020
Vuoden 2020 haku (2021)
Ohjelmakauden viimeisessä haussa myönnettiin kolmelle liikennehankkeelle CEF-rahoitusta yhteensä 10,9 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset
- Tampere–Oulu-kehittämissuunnittelu 2,5 M€
- Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamissuunnittelu 2,8725 M€
Lisäksi tukea myönnettiin Turun Sataman infrastruktuurin kehittämisen suunnitteluun.
- LVM 15.7.2021: Suomelle 10,9 miljoonaa euroa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta liikennehankkeiden suunnitteluun
- LVM 11.3.2021: Suomi hakee EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitustukea liikennehankkeiden suunnitteluun kaupunkiseuduilla
Vuoden 2019 haut (2019-2020)
Vuoden 2019 hauissa tukea myönnettiin 12 hankkeelle yhteensä 71,0 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset
- Turun tunnin junan ratasuunnittelu 37,5 M€ (tukisopimus siirretty myöhemmin hankeyhtiölle)
- Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu 11 M€
- Helsinki-Riihimäen radan 2. vaiheen rakentamissuunnittelu 6,5 M€
- Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnittelu 1,68 M€
- Oulu–Laurila–Tornio -radan suunnittelu 1,6 M€
Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Rauman, Oulun, Kokkolan, Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.
- LVM 16.7.2020: Suomi sai merkittävän potin EU-rahoitusta – 58,3 miljoonaa euroa raidehankkeille eri puolille maata
- LVM 20.2.2020: Suomi hakee EU:n rahoitustukea Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun
- LVM 13.2.2020: Suomi hakee EU:n rahoitustukea useille liikennehankkeille
- LVM 8.10.2019: Rauman, Oulun ja Kokkolan satamille yhteensä 5,9 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea
- LVM 4.4.2019: Satamat hakevat EU:n rahoitustukea 10,3 miljoonaa euroa
Vuoden 2018 haku (2018-2019) Suomelle myönnettiin noin 10 M€ CEF-rahoitusta liikennehankkeisiin. Valtio ja Kouvola saivat Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalihanke tukea 7,8 M€ sekä Meritaito Oy, Naantalin ja Tukholman satamien hanke 1,5 M€. Muut tukea saavat kansainväliset työyhteenliittymät ovat pohjoismaista automaatiokehitystyötä edistävä NordicWay3, satamien matkustajaliikenteen turvallisuusratkaisuja pilotoiva SecurePax sekä tavarakuljetusten tehostamiseen digitaalisin keinoin tähtäävä Federated-hanke.
- LVM 26.3.2019: Suomen liikennehankkeille 10 milj. euroa EU:n rahoitustukea
- LVM 18.10.2018: Suomi hakee EU:n rahoitustukea liikennehankkeille
Vuoden 2017 haut (2018)
Suomi sai 46,9 M€ EU:n rahoitustukea liikennehankkeille. Valtion Vuosaaren satamahanke sai noin 6,7 M€. HaminaKotkan satama sai tukea 11,1 M€, Gasum Oy 2,9 M€, Helsingin satama 15,8 M€ ja ANS Finland Oy 90 000 €. Muiden suomalaisten toimijoiden hankkeet saivat yhteensä noin 11 M€ rahoituksen. Hankkeet ovat Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman multimodaalinen matkakeskus ja MEGA-E: Metropolitan Greater Areas – Electric -hanke, jossa Fortum Oyj on mukana.
- LVM 4.10.2018: Suomi saa 29,9 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea liikennehankkeille
- LVM 28.3.2018: Suomi hakee EU:n rahoitustukea liikennehankkeille
- LVM 13.12.2017: Suomi sai liikennehankkeille 17 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea
Vuoden 2016 haku (2017)
Vuoden 2016 haussa tukea saatiin Suomelle noin 18 M€. Tukea saivat valtion hankkeet Helsinki-Turku radan yleissuunnittelu 1,4 M€, North European cross-border ITS 3 1,4 M€, NordicWay2 2,8 M€ sekä Turun satamahanke 11,0 M€, Hangon satamahanke 1,2 M€ ja ANS Finland Oy 80 000 €.
Vuoden 2015 haku (2016)
Vuoden 2015 haussa tukea saatiin Suomelle noin 40,1 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion WINMOS II 7,8 M€, Containershipsin DOOR2LNG 12 M€, ESL Shipping, SSAB Europe ja Raahen sataman yhteishanke 6,3 M€ ja ANS Finland Oy 16 M€.
Vuoden 2014 haku
Vuoden 2014 haussa tukea saatiin Suomelle noin 65,7 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion ratahankkeiden suunnittelu (Helsingin ratapiha, Pisara ja Pasilan lisäraide) 16,3 M€ ja Helsingin sataman Twin-Port2 19,2 M€.
