Tietoa saaduista CEF Liikenne -tuista

CEF Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) -ohjelma-asetuksessa määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisen infrastruktuurin tukemiseksi. 

Verkkojen Eurooppa -asetus kaudelle 2021-2027 tuli voimaan heinäkuussa 2021. CEF-liikenteen osuus budjetista on 25,8 mrd. euroa. Työohjelma vuosille 2021-2023 tarkentaa CEF-asetusta ja määrittää ohjelman painopisteet.

Alla olevat tuet koskevat vain CEF liikennettä. Näiden lisäksi on mahdollista hakea tukea hauissa CEF energia ja CEF digitaalinen infrastruktuuri.  

Vuoden 2023 haut (2023-2024)

Haut avautuvat 5-9/2023 välisenä aikana. Tulevista ja avoinna olevista hauista löytyy tietoa CINEA:n sivuilta. Tietoa kansallisista aikatauluista ja vaatimuksista löytyy Traficomin sivuilta.

Vuoden 2022 haut (2022-2023) 

Suomi sai sotilaallisen liikkuvuuden haussa Rissalan lentokentän tieyhteyksille 25,13 M€ eli hankkeelle valtatie 9 Kelttu, Siilinjärvi. Yleisen CEF-haun tulokset julkaistaan kesällä 2023. Valtio hakee rahoitusta yhteensä 56,3 miljoonaa euroa seitsemälle hankkeelle.

• LVM 21.12.2022: Suomi sai EU-rahoitusta 25,13 miljoonaa euroa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle
• LVM 15.12.2022: Suomesta haetaan EU-rahoitusta 90,5 miljoonaa euroa 13 liikennehankkeelle
• LVM 20.10.2022: Suomalainen hanke hakee EU:n rahoitusta sähköautojen latausverkoston rakentamiseen
• LVM 15.9.2022: Suomi hakee EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta kolmelle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle

Vuoden 2021 haku (2021-2022)

CEF Liikenne-rahoitusta myönnettiin 13 suomalaiselle hankkeelle yhteensä 102,478 M€. Rahoitusta saivat Väyläviraston hakemukset Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminen 22,98 M€, Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelu 6,26 M€, Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminen 3,23 M€, Oulu–Kontionmäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminen 7,25 M€, Laurila–Tornio-radan sähköistys 11,0 M€, Oritkarin kolmioraide 7,12 M€ sekä Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfrastruktuurin parantaminen 26,12 M€. Lisäksi Helsingin ja Tallinnan satamien hankkeelle myönnettiin 6,8 M€, Kokkolan satamalle 3 M€, Porin satamalle 7,5 M€,  sekä Rauman ja Ystadin satamien hankkeelle 2,08 M€.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden haussa myönnettiin Nesteen pikalatauksen runkoverkon rakentamiselle 3 M€ ja K-Auto Oy:n ylläpitämä K-Lataus-verkostolle yhdessä saksalaisen Ionity GmbH:n kanssa 2,7 M€. 

• LVM 23.9.2022: EU tarjoaa rahoitusta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamiseen – Suomeen rahoitusta sähköautojen latauspisteille
• LVM 29.6.2022: Suomi sai EU-rahoitusta liikennehankkeille ennätykselliset 80,78 miljoonaa euroa
• LVM 8.4.2022: Suomi sai EU-rahoitusta 21 miljoonaa euroa liikennehankkeille
• LVM 16.12.2021: Suomi hakee EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta useille liikennehankkeille

Vuoden 2020 haku (2021) 

Ohjelmakauden viimeisessä haussa myönnettiin kolmelle liikennehankkeelle CEF-rahoitusta yhteensä 10,9 M€. Rahoitusta saatiin pääradan yhteysvälin Tampere–Oulu-kehittämissuunnitteluun sekä Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamissuunnitelmiin. Lisäksi tukea myönnettiin Turun Sataman infrastruktuurin kehittämisen suunnitteluun. 

• LVM 15.7.2021: Suomelle 10,9 miljoonaa euroa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta liikennehankkeiden suunnitteluun
• LVM 11.3.2021: Suomi hakee EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta rahoitustukea liikennehankkeiden suunnitteluun kaupunkiseuduilla

Vuoden 2019 haut (2019-2020)

Vuoden 2019 hauissa tukea myönnettiin 12 hankkeelle yhteensä 71,0 M€. Suomessa viidelle raidehankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 M€. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila–Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta. Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Rauman, Oulun, Kokkolan, Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

• LVM 16.7.2020: Suomi sai merkittävän potin EU-rahoitusta – 58,3 miljoonaa euroa raidehankkeille eri puolille maata
• LVM 13.2.2020: Suomi hakee EU:n rahoitustukea useille liikennehankkeille
• LVM 8.10.2019: Rauman, Oulun ja Kokkolan satamille yhteensä 5,9 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea
• LVM 4.4.2019: Satamat hakevat EU:n rahoitustukea 10,3 miljoonaa euroa

Vuoden 2018 haku (2018-2019) 

Suomelle myönnettiin noin 10 M€ CEF-rahoitusta liikennehankkeisiin. Valtio ja Kouvola saivat Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalihanke tukea 7,8 M€ sekä Meritaito Oy, Naantalin ja Tukholman satamien hanke 1,5 M€. Muut tukea saavat kansainväliset työyhteenliittymät ovat pohjoismaista automaatiokehitystyötä edistävä NordicWay3, satamien matkustajaliikenteen turvallisuusratkaisuja pilotoiva SecurePax sekä tavarakuljetusten tehostamiseen digitaalisin keinoin tähtäävä Federated-hanke.

• LVM 26.3.2019: Suomen liikennehankkeille 10 milj. euroa EU:n rahoitustukea
• LVM 18.10.2018: Suomi hakee EU:n rahoitustukea liikennehankkeille

Vuoden 2017 haut (2018)

Suomi sai 46,9 M€ EU:n rahoitustukea liikennehankkeille. Valtion Vuosaaren satamahanke sai noin 6,7 M€.  HaminaKotkan satama sai tukea 11,1 M€, Gasum Oy 2,9 M€, Helsingin satama 15,8 M€ ja ANS Finland Oy 90 000 €. Muiden suomalaisten toimijoiden hankkeet saivat yhteensä noin 11 M€ rahoituksen. Hankkeet ovat Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman multimodaalinen matkakeskus ja MEGA-E: Metropolitan Greater Areas – Electric -hanke, jossa Fortum Oyj on mukana.

• LVM 4.10.2018: Suomi saa 29,9 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea liikennehankkeille
• LVM 28.3.2018: Suomi hakee EU:n rahoitustukea liikennehankkeille
• LVM 13.12.2017: Suomi sai liikennehankkeille 17 miljoonaa euroa EU:n rahoitustukea

Vuoden 2016 haku (2017)

Vuoden 2016 haussa tukea saatiin Suomelle noin 18 M€. Tukea saivat valtion hankkeet Helsinki-Turku radan yleissuunnittelu 1,4 M€, North European cross-border ITS 3 1,4 M€, NordicWay2 2,8 M€ sekä Turun satamahanke 11,0 M€, Hangon satamahanke 1,2 M€ ja ANS Finland Oy 80 000 €.

Vuoden 2015 haku (2016)

Vuoden 2015 haussa tukea saatiin Suomelle noin 45,1 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion WINMOS II 7,8 M€, Containershipsin DOOR2LNG 12 M€, ESL Shipping, SSAB Europe ja Raahen sataman yhteishanke 6,3 M€ ja ANS Finland Oy 16 M€.

Vuoden 2014 haku 

Vuoden 2014 haussa tukea saatiin Suomelle noin 65,4 M€. Suurimmat tuen saajat olivat valtion ratahankkeiden suunnittelu (Helsingin ratapiha, Pisara ja Pasilan lisäraide) 16,3 M€ ja Helsingin sataman Twin-Port 2 192 M€.