Hyppää sisältöön

Kupittaa–Turku-ratahankkeen asukastilaisuus 12.11.2024

Tilaisuudessa kysymyksiin vastasivat projektipäällikkö Erkki Mäkelä ja osastonjohtaja Jussi Lindberg Väylävirastosta sekä projektijohtaja Antero Mäkilä ja hankepäällikkö Mika Rajala Turun kaupungilta. Lisäksi kysymyksiin vastasivat rakennuttajakonsultit Ville Larkamo VSS Infralta, rakennuttajakonsultit Sami Natunen, Suvi Salmela Arkokselta sekä VR:n Head of CX Services Julia Flovén.

Tilaisuuden esitys (pdf)

Tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja vastaukset
  • Sillat suunnitellaan yleensä kestämään noin sata vuotta, ja niiden kunnostus tehdään tyypillisesti pari kertaa elinkaarensa aikana. Tällä hetkellä Puistokadun sillalle ei ole tarvetta tehdä korjaustoimenpiteitä.

  • Rautatiesilta kestää vähintään yhtä kauan kuin edellinen silta, eli todennäköisesti noin 70 vuotta. On mahdollista, että noin 50 vuoden kuluttua tarvitaan pieni pintaremontti, mutta rakenteellisesti silta kestää todennäköisesti pidempäänkin.

    Edellinen silta kesti 70 vuotta, ja vaikka se olisi kestänyt teknisesti vielä kauemmin, kaksoisraiteiden toteuttaminen teki sillan uusimisen tässä vaiheessa järkeväksi. Uusi silta on rakennettu vastaamaan vähintään samoja kestävyysvaatimuksia kuin edeltäjänsä.

  • Vuoden 2024 loppuun ja tammikuuhun 2025 asti tehdään porapaalutuksia, jotka kuuluvat äänekkäimpiin työvaiheisiin. Muita töitä, kuten uuden sillan rakentamista ja viimeistelytöitä, tehdään rinnalla.

  • Kyllä, laitureille tulee penkit juuri kuten kuvassa esitettiin.

  • Tällä hetkellä junamatkustajia palvelevat asemapalvelut ja odotustilat sijaitsevat Logomon tiloissa.

  • Kaksoisraide parantaa merkittävästi liikennesuunnittelua ja ennen kaikkea junaliikenteen häiriönsietokykyä. Se tarjoaa enemmän pelivaraa liikenteenohjaajille, mikä tarkoittaa, että vaikka osa junista olisi myöhässä, muut junat voivat silti kulkea aikataulussa.

  • VAK-raiteet sijoitetaan tavararatapihalle. Tällä hetkellä VAK-kuljetuksia ei seisoteta asemalla, vaan VAK-junat kulkevat henkilöratapihan ohi. Pidempiaikaista säilytystä ei ole ollut käytössä vähään aikaan. VAK-junat eivät enää palaa henkilöratapihalle, vaan viimeistään vuoden 2025 lopussa ne siirtyvät uudelle paikalleen tavararatapihalle.

  • Päärautatieaseman ratapihan ympäristössä on ollut vyöhyke, jolla on ollut vaatimus vaarallisten aineiden huomioimisesta. Päärautatieaseman ympäristöstä tämä vaatimus poistuu ja se siirtyy uudelle vyöhykkeelle Iso-Heikkilän ratapihan ympäristöön. Turun kaupungin rakennusjärjestyksessä on ohjeistus vaarallisten aineiden huomioon ottamisesta.

    Väylävirasto on ilmoittanut vaarallisten aineiden tilapäisen säilytyksen päättyneen Turun päärautatieaseman ratapihalla. Ilmoituksen myötä vaatimus vaarallisten aineiden huomioon ottamisesta, mm. rakennusluvissa, on siirtymässä päärautatieaseman ratapihalta uudelle alueelle.

  • Kun VAK-riski on virallisesti alueelta poistunut, myös huoltovelvoitevaatimus poistuu.

  • Logomonsillalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla rullaportaita.

  • Uusien matkustajalaitureiden toiseen päähän Aninkaistensillan kupeeseen on suunnitteilla matkakeskus, josta rakennetaan esteettömät kulkuyhteydet laiturialueille. Siihen asti matkustajien käytössä ovat Logomonsillan kulkuyhteydet.

    Matkakeskuksesta järjestettävän hankekehityskilpailun kautta ratkeaa, toteutetaanko kulku matkustajalaitureille silta-, kansi- vai tunneliyhteyden kautta. Tavoitteena on samalla myös yhdistää ratapiha-alueen erottamat kaupunginosat paremmin toisiinsa.

    Matkakeskushanke on esiselvitysvaiheessa, ja hankekehityskilpailun valmistelu on käynnissä. Tavoitteena on, että matkakeskus valmistuu vuosikymmenen vaihteessa, eli vuoden 2030 tienoilla.

  • Rakentamisen aloitus riippuu hankekehityskilpailun etenemisestä ja sopivan kumppanin löytymisestä. Matkakeskushanke on laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään asemapalveluihin. Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat siihen, miten hanke etenee ja toteutuu kokonaisuudessaan.

    Hankkeen ensivaiheen tavoitteena on matkustajapalveluiden toteutus. Suurikokoinen hanke toteutuu todennäköisesti vaiheittain, ja rakentaminen tulee kestämään pitkän aikaa.

  • Satamaraide rakennetaan tukemaan kaupungin maankäytön kehittämistä Linnaniemen alueella, johon on suunnitteilla mm. museo sekä kaavoitus- ja rakentamishankkeita.

    Turun satama valmistelee parhaillaan laiturihanketta, jossa on tavoitteena rakentaa kaksi uutta laituria sekä uudet kenttäalueen järjestelyt satama-alueella. Lisäksi käynnissä on kilpailutus uudesta kaksoisterminaalista, jolloin vanhat terminaalit poistuvat käytöstä.

    Satamaraiteen tarkoituksena on varmistaa uuden terminaalin ja Linnaniemen alueen saavutettavuus. Satamaraide parantaa liikenneturvallisuutta, kun useita tasoristeyksiä poistuu Turun keskustasta ja samalla se vapauttaa tilaa vanhan raiteen poistamisen yhteydessä tulevalle kaupunkikehitykselle.

  • Suunnittelijat ovat todenneet, ettei tässä vaiheessa ole suunnitelmia katoksellisille ratkaisuille. Mikäli tilanne alkaa näyttää siltä, ettei nykyinen kapasiteetti riitä, lisätilan tarvetta täytyy arvioida. Tilannetta seurataan aktiivisesti, mutta valmista ratkaisua ei ole vielä tiedossa.

  • Mikäli raakapuujunia seisotetaan, se vaikuttaa rakentamiseen. Tarvitaan yhteensovitusta, mutta pystymme jatkamaan rakentamista, vaikka alueella olisi enemmän junia. Tällöin rakentamisen suunnitelmat täytyy vain sovittaa tilanteen mukaan uudelleen.

  • Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia samanlaisen konttiratkaisun toteuttamisesta henkilöratapihalle.

  • Itäharjun Teollisuuskadulla sijaitseva Kupittaa–Turku-ratahankkeen toteuttama väliaikainen liityntäpysäköintialue poistuu käytöstä sen jälkeen, kun Helsingin junat alkavat liikennöidä henkilöratapihalle. Alueella on käynnistymässä Kupittaan kärki -hankkeen rakennustyömaa, mikä saattaa tarkoittaa, että pysäköinti alueella tulee tulevaisuudessa päättymään.

  • Satamaan menevä raide on raide numero 100, ja se näkyy kuvassa vasemmassa reunassa, jossa pensaita on aiemmin ollut. Pensaat on raivattu pois, ja parhaillaan alueella tehdään alusrakennetöitä.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.