Suunnitelman lähtökohdat
Petteri Orpon hallitusohjelmassa päätettiin laatia selvitys Merenkurkun (Vaasa– Uumaja) kiinteästä yhteydestä. Esiselvityksen laatimisesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Väylävirasto. Esiselvityksen on tarkoitus valmistua keväällä 2025.
Suunnittelun lähtöaineistona ovat aiemmat selvitykset Merenkurkun kiinteästä yhteydestä.
Suunnitelman tavoitteet
Esisuunnittelun tavoitteena on löytää vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Mihin Merenkurkun kiinteää yhteyttä tarvitaan?
- Millaisia vaikutuksia Merenkurkun kiinteällä yhteydellä olisi?
- Onko sekä raide- että tieyhteydelle kysyntää?
- Kuinka paljon liikenteelle (henkilö- ja tavaraliikenne) olisi kysyntää?
- Kiinteän yhteyden tekninen suunnittelu, toteutustapa ja kustannusarvio?
- Olisiko kiinteä yhteys paras toteuttaa penkereenä, siltana, tunnelina tai niiden yhdistelmänä?
- Yhteyden sijainnin vaihtoehdot, joihin vaikuttaa mm. rakennettavuus, maaperä, merensyvyys, ympäristövaikutukset ja talvimerenkulun olosuhteet.
- Kiinteän liikenneyhteyden kytkennät ja synergiat tulevaisuuden energiajärjestelmään?
- Hankkeen riskit eri näkökulmista? Esimerkiksi huoltovarmuus, toteuttaminen ja talvimerenkulku.
- Suunnitelmaa laadinnassa on mukana myös Ruotsin Trafikverket ja alueellisia viranomaisia.
- Esisuunnitelman lopussa tehdään tiekartta, ehdotus toteuttamispolusta, jossa kuvataan seuraavat suunnittelutarpeet sekä hankkeen edellyttämät hallinto- ja lupaprosessit.
- Hankkeen toteuttamisen rahoitusmalleista tehdään erillinen selvitys Merenkurkun neuvoston toimesta.
Suunnittelualue
Suunnittelualue koskee Vaasan ja Uumajan väliä Merenkurkussa.
Suunnitelman sisältö
Esisuunnitelmaan kuuluvat seuraavat osaselvitykset:
- Tarveselvitys
- Toteutettavuusselvitys
- Hankkeen tiekartta
- Yhteenveto ja johtopäätökset sekä ehdotukset etenemisestä
Suunnittelun eteneminen ja aikataulu
Esisuunnittelu on aloitettu alkuvuodesta 2024 laatimalla työohjelma. Tarveselvitys ja toteutettavuusselvitys kilpailutettiin ja niiden tekijäksi valittiin WSP Finland. Selvityksiä on laatimassa monialainen asiantuntijatiimi, jossa on tekijöitä sekä Suomesta että Ruotsista. Esiselvitys valmistuu keväällä 2025.
Ajankohtaista suunnittelussa
Vuoden 2024 syksyn aikana olemme selvittäneet liikenteen kysyntää ja laatineet skenaariot. Olemme myös pohtineet yhteyden toteutettavuutta. Alla lisätietoa.
Skenaariot
Liikenteen kysynnästä on laadittu kaikkiaan viisi erilaista skenaariota. Skenaarioissa tarkasteluvuosi on 2045. Skenaarioissa vaihtelee talouskasvu ja alueen väestön ja työpaikkojen määrät sekä käytettävissä oleva rata-, tie- ja satamakapasiteetti. Vertailuvaihtoehtona on nykyinen lauttayhteys ja liikenteen kysynnän ns. perusennuste.
- VE 0, (vertailuvaihtoehto), nykyinen lauttayhteys ja liikenteen kysynnän perusennuste.
- VE 1, Kiinteä tie- ja ratayhteys, liikenteen kysynnän perusennuste
- VE 2a, Voimakas talouden, väestön ja työpaikkojen kasvu, vain kiinteä tieyhteys
- VE 2b, Voimakas talouden, väestön ja työpaikkojen kasvu, vain kiinteä ratayhteys
- VE 3, Voimakas talouden, väestön ja työpaikkojen kasvu, sekä tie- että ratayhteys, ei kapasiteettirajoituksia rataverkolla tai satamissa Ruotsissa eikä Norjassa
- VE 4, sama kuin VE3 lisäksi satamat HaminaKotkasta Naantaliin suljettu
Liikenteen kysyntä
Tavaraliikenteen kysynnän arvioinnissa on käytetty työkaluna Ruotsin Trafikverketin Samgods-liikennemallia. Liikennemallia on laajennettu Suomeen ja siihen on lisätty Suomen ulkomaankaupan tiedot tavaralajeittain ja maakunnittain. Tavaraliikenteen määrää on sitten arvioitu erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa. Tuloksena on tarkoitus saada arvio siitä, millainen osuus Suomen ulkomaankaupasta voisi siirtyä Vaasa-Uumaja -väille, jos yhteysvälillä olisi käytettävissä tie, rata tai molemmat.
Henkilöliikenteen kysynnän arvioinnissa on käytetty työkaluna Ruotsin Trafikverketin Sampers-liikennemallia. Vastaavasti henkilöliikenteen mallia on laajennettu Suomeen ja liikenteen kysyntää on arvioitu erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa.
Kaikkea ei voi kuitenkaan arvioida pelkällä mallilaskennalla, esim. tavaraliikenteen kauttakulku Ruotsin läpi pitää arvioida erikseen ja henkilöliikenteen osalta kaupunkiseutujen välistä pendelöintiä on tarkasteltu myös Ruotsin ja Suomen verrokkikaupunkiseutujen avulla.
Yhteyden toteutettavuus
Kiinteän yhteyden linjausta on haettu sellaisiin kohtiin, joissa merensyvyys olisi mahdollisimman matala. Toisaalta on haluttu löytää reitti, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja kulttuuriympäristölle. Suomen päässä kiinteä yhteys voisi alkaa Mustasaaren Raippaluodon länsiosista. Ruotsissa kiinteä yhteys alkaisi Uumajan sataman kohdalta.
Yhteydelle etsitään muutama vaihtoehto. Vaihtoehtojen valintaan vaikuttaa suunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot: mm. tekninen toteutettavuus, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, meriväylät, toteuttamisen kustannusten suuruusluokka ja arvio liikenteen kysynnästä.
Tarkasteluissa on ollut mukana penger-, silta- ja tunneliyhteys sekä tie- että ratayhteytenä. Kullakin toteutustavalla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Penger on käyttökelpoinen ratkaisu, kun merensyvyys on alle 10 metriä. Penkereen rakentamis- ja käyttökustannukset ovat alhaisempia kuin sillan tai tunnelin. Penger kuitenkin katkaisee merialueen ja sillä on lähinnä negatiivisia hydrologisia vaikutuksia. Penger katkaisee myös meriväylät.
Silta tarvitaan, jos merensyvyys on yli 10 metriä. Sillan alikulkukorkeus on yleensä 10 metriä. Jos sillan ali halutaan meriväylä, sillan alikulkukorkeus pitäisi nousta 65 metriin merenpinnasta. Tämä edellyttäisi todella pitkää, noin 5 km, siltaa. Pitkä silta on paitsi hyvin kallis, sen turvallisuuteen avomerellä liittyy erilaisia, mm. sääolosuhteisiin liittyviä riskejä.
Yhteys voidaan toteuttaa myös tunnelina. Tunneli voidaan toteuttaa myös vain osalle yhteyttä esim. laivaväylän kohdalle. Merellä tunneliin meno edellyttää keinosaarien rakentamista. Tunnelin ja merenpohjan välillä tulee olla vähintään 40 metrin etäisyys.
Kuva: Merenkurkun kiinteän yhteyden suunnittelun reunaehtoja, vältettäviä alueita ympäristöarvojen perusteella.
Kuva: Merenkurkun kiinteän yhteyden suunnittelun reunaehtoja.