Hanke toteutetaan Raision ja Naantalin välisen pääväylän laatutason parantamiseksi sekä liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi. Tiesuunnitelman laatiminen on tärkeä asia monista näkökulmista. Liikenneverkkoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä EU-tason tavoitteita. Lisäksi pääteiden parantamishankkeiden taustalla on merkittäviä seudullisia ja paikallisia tarpeita.

Turun kehätie on osa E18-kehityskäytävää, joka toimii Suomen yhtenä tärkeimmistä poikittaisliikenteen yhteyksistä sekä henkilöautoliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Se on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. E18 Turun kehätie kuuluu myös eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon. EU on asettanut TEN-T-liikenneverkolle kehittämisen vaatimukset ja laatustandardit liittyen liikenneturvallisuuteen ja -sujuvuuteen. Suomen pitää kehittää TEN-T-verkkoon kuuluvia väyliä näiden velvoitteiden mukaisesti.

Turun kaupunkiseudulla E18-kehätiellä on valtakunnallisen liikenteen välittämisen lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään. Lisäksi tavoitteena on vähentää satamien läpikulkuliikennettä Turun keskustassa ja siirtää satamaliikenne käyttämään enenevissä määrin kehätietä.
Paikallisella tasolla Naantalin ja Raision välisen pääväylän parantamisella, eritasoliittymien rakentamisella ja liikennejärjestelyillä ratkaistaan merkittävällä tavalla Naantalin ja Raision keskustojen saavutettavuuteen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä ongelmia.

Nykyinen liikenneverkko vaatii muutoksia ja selkeytystä. Myöskään nykyisen liikenneverkon kapasiteetti ei tule riittämään tulevaisuudessa. Tavoitteena on poistaa nykyisellä tie- ja katuverkolla havaitut ongelmat ja turvata liikenteen toimivuus myös tulevaisuudessa. Lisäksi parannetaan liikenneturvallisuutta ja pyritään siirtämään raskas liikenne sekä osa seudullisesta liikenteestä käyttämään enenevissä määrin kehätietä.

Maanteitä suunnitellaan vaiheittain ja edellinen vaihe määrää seuraavan vaiheen sisällön. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2017 ja hyväksyttiin vuonna 2020. Yleissuunnitelma on lähtökohtana tiesuunnitelman laatimisessa. Tiesuunnitelma on se vaihe prosessissa, jossa toimenpiteet suunnitellaan sijainniltaan ja periaateratkaisuiltaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Tiesuunnittelun lopputuloksena on maantielain mukaan hyväksyttävä suunnitelma, josta tehtävä päätös mahdollistaa rakentamisvaiheen aloituksen. Tiesuunnitelma antaa tienpitäjälle oikeuden ottaa haltuun ja lunastaa tien tekemiseksi tarvittavat tiealueet ja aloittaa hankkeen toteutus.

Tiesuunnitelmassa suunnitellaan kantatien ja muiden maanteiden tiealueet, liittymät, katujärjestelyt, sillat, jalankulun- ja pyöräilyn järjestelyt sekä meluntorjunta. Tiesuunnitelmaan kuuluu yksityiskohtia kuten tien suoja- ja näkemäalueet, maa-ainesten sijoitusalueet, laskuojat, linja-autopysäkit ja muut tiehen kuuluvat rakennelmat ja laitteet. Tiesuunnitelma on se vaihe, jossa suunnitellaan myös yksityistie- ja katujärjestelyt. Suunnitelmat esitetään tarkalla pohjakartalla ja yleensä mittakaavassa 1:2000.

Maankäytön suunnittelun näkökulmasta tiesuunnitelma vastaa asemakaavan tarkkuutta. Maankäyttöä suunnitellaan asemakaavoituksessa samanaikaisesti tiesuunnitelman kanssa yhteensovittaen maankäytön ja liikenteen tarpeita.

Lisätietoja tiesuunnitelman sisällöstä Väyläviraston nettisivuilta ja esitteestä tiesuunnittelun kulku.

Maanteiden tienpidosta vastaa valtio ja sen viranomaisena lähtökohtaisesti alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus. Yleensä tiesuunnitelman teettää paikallinen ELY-keskus. Poikkeuksellisesti hankkeesta vastaa tässä tiesuunnitelmassa Väylävirasto. Hankkeen vastuuhenkilönä Väylävirastossa on projektipäällikkö Vesa Virtanen.

Hankkeen suunnittelua ohjaa hankeryhmä, jossa ovat edustettuina Raision kaupunki, Naantalin kaupunki, Turun kaupunki, ympäristöviranomainen eli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, Varsinais-Suomen liitto ja museoviranomaiset. Hankeryhmän tehtäviin kuuluu hankkeen välipäätösten tekeminen ja suunnitteluratkaisujen aktiivinen työstäminen yhteistyössä konsultin kanssa. Hankeryhmän jäsenet toimivat oman vastuualueensa asiantuntijana ja viranomaisena. Hankeryhmä kokoontuu säännöllisesti kokouksiin.

Suunnittelukonsulttina toimii Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta. Rambollissa tiesuunnitelmaa laatii laaja asiantuntijajoukko, jonka vetäjänä toimii projektipäällikkö Seppo Parantala.

Hyödyt ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Keskeisimmät vaikutukset ovat, että liikkumisen turvallisuus ja sujuvuus paranevat hankealueella merkittävästi. Välillisesti hyvistä tieyhteyksistä on hyötyä koko Turun kaupunkiseudun kehitykselle.

Päätiehankkeelle, kuten Naantali–Raisio-välin tiesuunnitelmalle, on tyypillistä, että toimenpiteistä on sekä hyötyä että haittaa ympäristölle ja ihmisille, näkökulmasta riippuen. Haittoja pyritään kuitenkin torjumaan osana suunnitelmaa. Haittavaikutukset luonnonympäristöön ovat hallittavissa melko hyvin, koska tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Haittoja voi olla esimerkiksi vaikutukset kiinteistöihin; melutilanteen huonontuminen, teiden ja katujen lisätilantarve ja niiden kulkuyhteyksien muuttuminen kiertomatkoineen tai maiseman muuttuminen mm. tiekäytävän leventymisen ja uusien eritasoliittymäjärjestelyjen takia.

Rakentaminen tehdään pääosin vilkkaasti liikennöityjen nykyisten teiden ja katujen kohdalla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tiesuunnitelman aikana määritellään rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyjen periaatteet niin, että haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi niin autoliikenteelle kuin jalankulku- ja pyöräliikenteellekin sekä varataan mm. työnaikaisille kiertoteille tarvittavat alueet. Yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt liittyen työmenetelmiin ja työvaiheisiin suunnitellaan myöhemmin hankkeen rakentamisvaiheessa ja niissäkin tavoitteena on mahdollisimman sujuva ja turvallinen liikkuminen rakentamisen aikana. Myös muut rakentamisen aikaiset haitat pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä hankkeen rakentamista koskevien vaatimusten kautta.

Monin tavoin. Haitallisten vaikutusten torjunta ja lieventäminen ovat kiinteä osa suunnitelmaa. Esimerkkejä tiesuunnitelman keinoista ovat seuraavat:

• Meluntorjunta.
• Laadukkaat väyläarkkitehtuurin ratkaisut (esim. pintamateriaalien ja reunakivien materiaalivalinnat sekä meluesteiden, siltojen, tukimuurien, tie- ja katuvalaisimien ja tiekaiteiden ulkonäkö).
• Maiseman huomioon ottavat maaston muotoilut ja istutukset.
• Hulevesien luonnonmukainen käsittely.
• Vesistökohteiden huolellinen suunnittelu.
• Luonnonsuojelukohteiden ja niidenerityisvaatimusten huomioon ottaminen.
• Pilaantuneiden maiden kunnostus.

Tiehankkeen toteuttamisen aiheuttamista menetyksistä, haitoista ja vahingoista maksetaan korvauksia. Asuinrakennusten ja elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömien rakennusten lunastamisesta pyritään sopimaan vapaaehtoisin kaupoin. Tien rakentamista varten tarvittavasta maa-alasta, tien aiheuttamista kiertohaitoista tai muista haitoista ja mahdollisista vahingoista maksettavat korvaukset ratkaistaan Maanmittauslaitoksen pitämässä maantietoimituksessa, joka aloitetaan ennen tien rakentamista ns. haltuunottokatselmuksella.

Maanmittauslaitos on tehnyt maanlunastus- ja korvausasioista esitteen tietoa maantietoimituksesta, jossa on kuvattu tarkemmin mm. toimitusmenettelyä, korvauksia ja niiden maksamista.

Tiesuunnitelman laatimisen aikana palaute ja toiveet ovat erittäin tervetulleita. Palaute voidaan ottaa paremmin huomioon, mitä aikaisemmassa vaiheessa se saadaan. Suunnittelun aikana ratkaisut tarkentuvat vähitellen, ja jokaisesta vaiheesta halutaan keskustelua.

Konkreettisiin ehdotuksiin suhtaudutaan vakavasti. Kaikki palautteet käsitellään ja ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tiehankkeeseen kuuluu erilaisten intressien yhteensovittaminen ja lopputulos on yleensä kompromissi. Kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, sillä suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset laaja-alaisesti. Myös yksittäisen ratkaisun kustannukset voivat olla rajoitteena suunnittelussa.

Tavoitteena on laatia yleisesti hyväksytty tiesuunnitelma, jonka pohjalta rakennetaan taloudellisesti, teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvälaatuinen tie, joka vastaa myös Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien tavoitteita. Palautetta kannustetaan antamaan siten jo suunnittelun aikana, vaikka valmiista suunnitelmasta on aikanaan mahdollista jättää muistutus.

Hankkeen etenemisestä saat tietoa hankkeen internet-sivuilta. Jonkun verran hanke näkyy myös kuntien internet-sivuilla ja kuntien, ELY-keskuksen ja Väyläviraston sosiaalisen median kanavilla. Yleisötilaisuuksista ja työpajoista ilmoitetaan alueen sanomalehdissä ilmoituksilla, sähköpostilistalla ja hankkeen internet-sivuilla. Lisäksi edistämme medianäkyvyyttä kuten lehtijuttujen kirjoittamista samoihin aikoihin lehdistötiedotteilla. Yleisötilaisuuksissa voit kulloisestakin toteutusmuodosta riippuen tulla paikan päälle tai etäyhteyden kautta keskustelemaan ja kuulemaan hankkeesta tai tutustua aineistoihin jälkikäteen videoesittelyn kautta.

Sähköiset viestintävälineet ovat nykypäivään kuuluva osa vuorovaikutusta, mutta myös niiden ulkopuolelle jäävät voivat valita kokonaisuudesta oman osallistumisen muodon. Tärkeimmät asiat eivät jää ainoastaan sähköisen viestinnän varaan ja hankkeella on useita mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käsitellä asioita. Suunnittelijoille voi lähettää palautetta myös postitse tai ottaa yhteyttä puhelimella.

Vaihtoehtoja palautteeseen on useita, mutta pähkinänkuoressa ne ovat seuraavat:

- Osallistumalla tilaisuuksiin ja tapaamisiin, joista tiedotetaan erikseen.

- Olemalla yhteydessä suunnitteluryhmään puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse.

Yhteystiedot alla.

Suunnitteluryhmä
 

HANKEVASTAAVA
Väylävirasto Projektipäällikkö Vesa Virtanen
[email protected]
puh. 040 583 2078
Postiosoite: PL 33, 00521 Helsinki

SUUNNITTELUKONSULTTI
Seppo Parantala
[email protected]
puh. 040 8441912
Postiosoite: PL 25, 02601 Espoo

Tieverkon parantamista suunnitellaan pitkäjänteisesti. Suunnitteluvaiheesta toiseen etenemiseen ja hankkeen toteutumiseen saattaa kulua aikaa vuosia tai jopa yli kymmenenkin vuotta. Hankkeen tiesuunnitelma on tavoitteena valmistua vuoden 2023 lopulla. Käsittely lausuntokierroksineen ja päätöksentekoineen vie aikaa noin vuoden. Tiesuunnitelman hyväksyminen edellyttää myös alueen asemakaavojen laatimista ja hyväksymistä.

Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä hankkeita, joiden rahoitus osoitetaan valtion talousarviossa. Naantali – Raisio välin parantamiselle ei ole vielä osoitettu rahoitusta, joten rakentamisen ajankohdasta ei voi antaa tällä hetkellä varmaa arviota. Asian tärkeydestä kertoo se, että hankkeen tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Suomi on sitoutunut saattamaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n asettamien laatuvaatimusten mukaiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Tiesuunnitelman laatimisen aikana hankkeen rakentamisen rahoituspäätöstä pyritään edistämään. Rakentamisvaihe olisi aloitettavissa suunnitelmavalmiuden puolesta noin vuonna 2025. Tällä hetkellä hanke ei ole valtion tiehankkeiden toteuttamisohjelmissa, mutta tiesuunnitelman valmistuminen edistää sen mahdollista saamista seuraavan hallituskauden ohjelmaan.

Hankkeen kustannusennuste on 160 M€. Kustannusarvio tarkentuu suunnittelun edetessä.