Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennettiin 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen. Hanke käsitti meriväylän ja satama-altaan syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja louhintatyöt sekä niihin liittyvät turvalaitetyöt. Louhe kuljetettiin meriteitse Helsingin kaupungin Hernesaaren itärantaan ja Melkinlaiturin jatkeelle, missä se hyödynnettiin uuden asuinalueen esirakentamisessa. Hyötykäyttöön sopimattomat maamassat kuljetettiin Vuosaaren meriläjitysalueelle.

Ruoppaustyöt alkoivat kesäkuussa 2020 ja uusi väylä otettiin käyttöön 30.11.2021. Väylällä työskenneltiin ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä avovesikausina 2020 ja 2021.

Hanke toteutettiin Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.

Meriväylä ja satama-allas syvennettiin laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi ja siten vahvistetaan Helsingin sataman kilpailukykyä.

Väylän syventämisen myötä käyttöön voidaan ottaa suurempia laivoja. Osalla rahtialuksista konttilastikapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa. Tämä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.

Hankkeen kokonaiskustannus oli 26,5 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjettiarvio oli yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän. 

20 % hankkeen kustannuksista katettiin Euroopan unionin CEF (Connecting Europe Facility) -tuella. Väylävirasto osallistui kustannuksiin 12,5 miljoonalla eurolla ja Helsingin satama 8,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi Helsingin kaupunki osallistui 4,2 miljoonalla eurolla kaupungin meritäyttökohteisiin kuljetettavan louheen kuljetuskustannuksiin.

Hankkeessa syntyvän louheen hyödyntäminen Helsingin kaupungin aluerakentamisessa, sekä louheen kuljetus meriteitse toivat kaupungille yli 10 miljoonan euron kustannussäästöt.

Vuosaaren hankkeessa merenpohjasta ruopattiin noin 1,0 miljoonaa kuutiota maamassoja. Lisäksi vedenalaisessa kalliolouhinnassa muodostui 0,8 miljoonaa kuutiota (n. 8 eduskuntatalon verran) louhetta, jota hyödynnettiin Helsingin kaupungin uuden asuinalueen meritäyttötöissä Hernesaaren itärannassa sekä Melkinlaiturin jatkeella. Hyötykäyttöön sopimattomat maamassat kuljetettiin Vuosaaren meriläjitysalueelle.   

Kaupungille meritäyttöjen toteuttaminen hankkeessa muodostuvilla louheilla sekä louheen kuljettaminen meriteitse tarkoitti yli 10 miljoonan euron kustannussäästöä asemakaavassa arvioituun esirakentamiseen, joka on laskettu ostettavan louheen hinnalla. Katuverkon sijaan louhe kuljetettiin meriteitse proomuilla, mikä kustannussäästöjen lisäksi vähentää kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta sekä pöly- ja liikennehaittoja katuverkolla. Merikuljetus korvasi noin 40 000 kuorma-autolastia ja vähentää polttoaineen kulutusta 1,1 miljoonaa litraa. Hiilipäästöjä säästyy noin 2500 tonnia.  

Hernesaareen rakennetaan 2020-luvulla noin 7500 asukkaan merellinen kaupunginosa. Vuosille 2020-2021 ajoittuvat ruoppaus ja meritäyttö kalliolouheella ovat osa asuinalueen rakentamista. Lisätietoa Hernesaaren aluerakennushankkeesta löydät Helsingin kaupungin kanavissa: https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/hernesaari-ja-telakkaranta

Hyötykäyttöön kelpaavat vedenalaisessa kalliolouhimisessa syntyvät massat kuljetettiin Hernesaareen ja Jätkäsaareen aluerakentamisen tarpeisiin. Hyötykäyttöön kelpaamattomat kantamattomat savi- ja silttimassat vietiin meriläjitysalueelle. 

Hankkeen toteuttamiseksi oli olemassa vaadittavat vesilain mukaiset luvat. Vaikutuksia vesistöön seurattiin ELY-keskuksen hyväksymien vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmien avulla koko hankkeen ajan. Veden samenemisvaikutukset pyrittiin minimoimaan ja vaikutuksia seuratiin hankkeen aikana. Urakointialueen läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000-alueiden tarkkailuun kiinnitettiin erityistä huomiota.

Vesistötyöt rajoitettiin arvokkaiden linnustokohteiden läheisyydessä lintujen pesimäajan (15.4.-31.7.) ulkopuolelle, mikä vähensi myös kevätkutuisten kalalajien poikastuotannolle aiheutuvaa haittaa. Hankkeen aikana istutettiin 40 000 kalanpoikasta vuosittain.

Louheen kuljetus meriteitse täytettäville alueille säästi hiilidioksidipäästöjä noin 2500 tonnia. Lisäksi meriväylän ja satama-altaan syventämisen jälkeen rahtilaivojen kuljetuskapasiteettia voidaan kasvattaa, mikä pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.

Ks. myös kysymykset: Aiheuttavatko työt veden samenemista? Kuinka hanke vaikuttaa kalastukseen?

Sedimentin ruoppaus aiheuttaa väistämättä veden väliaikaista samentumista. Minimoimme työn aikaiset samentumat tehokkaan ruoppauskaluston avulla. Samenemisvaikutuksia  esiintyi Vuosaaressa, Melkin laiturilla sekä Hernesaaren edustalla. Kesän 2020 ruoppaukset keskittyivät satama-altaaseen ja väylän pohjoisosiin ja syyskuussa 2020 louhinnat alkoivat väylän pohjoisosissa.

Samenemisvaikutukset voivat ulottua kilometrin päähän rakennusalueesta, mutta näkyvimmät vaikutukset ulottuvat muutaman sadan metrin päähän. Samenemisvaikutus on selkeä, mutta väliaikainen, ja päättyy kun ruoppaustyöt alueella päättyvät ja kiintoaines laskeutuu pohjaan.

Veden laatua seurattiin vesinäytteenotoin ja pintasamentuman leviämistä kuukausittain tehtävillä ilmakuvauksilla sekä päivittäisellä satelliittikuvien seurannalla. Hankkeen aikana tehtiin ruoppauskaluston ympärillä samentuman mittauksia. Seuranta-aineistosta saatiin visuaaliseen havainnointiin ja mittauksiin perustuvan datan yhdistelmä, joka hyödyttää tulevaisuuden ruoppaushankkeiden vaikutusten arviointia ja erityisesti vaikutusalueen laajuuden määrittämistä.

Hankkeen vaikutuksia kalastolle tarkkailtiin ennen hankkeen rakentamisen aloittamista, rakentamisen aikana ja vielä hankkeen valmistuttua. Kalataloustarkkailusuunnitelmaan kuului kutuhabitaattikartoitus, Coastal-verkkopyyntitutkimus, sekä ammatti- ja vapaa-ajan kalastajien kyselyitä. Kalat saattavat kaikota väliaikaisesti työalueiden läheisyydestä – toisaalta sameasta vedestä pitävät lajit saattavat hakeutua alueelle. Työn aikaisista haitoista maksetaan ammattikalastajille vesilupaehtojen mukaiset korvaukset. Kalaistutusvelvoitteen mukaisesti alueelle istutettiin syksystä 2020 alkaen siianpoikasia.

Lähimpien rantakiinteistöjen alueella saattoi esiintyä satunnaisia samentumisvaikutuksia, kun meren pohjan savi ja lieju nousevat ruoppaustöiden vuoksi pintaan. Aurinkolahden uimaranta säästynee samenemisvaikutuksilta, sillä ranta sijaitsee urakointialueeseen nähden melko kaukana niemen takana, ja vallitsevat tuulensuunnat ovat suotuisat.

Urakoitsija kehitti työkoneiden melutasoa alentavia ratkaisuja, kuten vedenalaista uppovasaraa sekä äänieristyksiä työkoneisiin. Tämä vähensi töistä aiheutuvaa melua lähialueilla.

Työkohteen läheisyydessä uiminen ja sukeltaminen oli kielletty, ja veneilijöiden tuli pitää työkalustoon turvallisuussyistä vähintään 150 metrin varoetäisyys.

Kansalaiset pystyivät seuraamaan hanketta karttapalvelusta, jossa näkyivät työlauttojen ja proomujen sijainnit reaaliajassa, sekä jo valmistuneet ja keskeneräiset työalueet. Karttapalveluun sisältyi myös palautetyökalu.

Ks. myös kysymykset: Aiheuttavatko työt veden samenemista? Kuinka hanke vaikuttaa vesillä liikkumiseen?

Vesillä liikkuja pystyi seuraamaan töiden etenemistä hankesivustolta löytyneestä karttapalvelussa. Palvelussa näkyivät jo valmistuneet ja keskeneräiset työalueet, työlauttojen ja proomujen sijainnit reaaliajassa, sekä meriväyliä koskevat poikkeukset.

Veneväylät risteävät useassa kohdassa Vuosaaren meriväylän kanssa. Urakointi aiheutti myös tilapäisiä väylä- ja merimerkkimuutoksia. Alusliikenteen, työkoneiden ja vapaa-ajan liikenteen yhteensovittamisen turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja poikkeusjärjestelyistä viestittiin hankesivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Yleiset ohjeet vesillä liikkujalle:

• Pidä vähintään 150 metrin varoetäisyys työkalustoon liikkuessasi ruoppausalueella.
• Sukeltaminen ja uiminen työkohteen läheisyydessä on kielletty.
• Räjäytyksistä annetaan merkkiääni.

 

Väylällä työskenneltiin jokaisena viikon päivänä avovesikausina 2020 ja 2021. Työt aloitettiin satama-altaasta. Tämän jälkeen siirryttiin ruoppaamaan ja louhimaan väylälle. Työtä tehtiin useampaa työkalustoa käyttäen. Väylällä liikkui tämän vuoksi useita työlauttoja sekä proomuja ja hinaajia.

Räjäytysten yhteydessä lähetettiin lähestyvästä räjäytyksestä varoittavan äänisignaalin. Äänisignaalin kuulee hankkeen esittelyvideolla. 

Karttapalvelu kertoi reaaliajassa töiden etenemisestä sekä työkaluston sijainnista.  

Räjäytykset suunniteltiin ja toteutettiin siten että ne eivät aiheuttaneet vahinkoja olemassa oleville rakenteille. Satamarakenteisiin asennettiin tärinäantureita, joiden avulla seurattiin louhintatärinää. Kiinteistöihin tehtiin lainsäädännön mukaiset katselmukset, joissa tarkkailtiin rakenteita ennen ja jälkeen räjäytysten. Mikäli vaurioita havaittiin, tuli urakoitsijan muuttaa työmenetelmiään ja korvattava aiheutuneet haitat.

Asukkaille ilmoitettiin, kun rakennusten katselmuksia tehtiin ja tärinämittarit asennettiin kesän 2020 aikana ennen louhintojen aloitusta.  

Meriväylä ja satama olivat rakentamisen ajan normaalisti alusliikenteen käytössä.  Työn aikana pidettiin viikoittaisia liikennepalavereja, joissa käytiin läpi ajankohtainen työtilanne sekä sovittiin liikenteeseen vaikuttavista toimenpiteistä, merkinnöistä, viitoituksista, ym.

Ennen hankkeen toteuttamista ja sen jälkeen suoritettiin asiamukaiset katselmukset. Hankkeen lupamääräyksissä oli myös otettu huomioon mahdolliset lupaa myönnettäessä ennakoimattomat edunmenetykset.

Musta Hevosen edustalla (työalueet n. 500-600 m päässä saaresta) tehtiin ruoppaus- ja louhintatöitä syyskuun 2020 puolivälistä talveen sekä vuoden 2021 kesällä. Lisätietona, että yleissuunnitelmavaiheesta poiketen Mustan Hevosen rannalle ei rakenneta eroosiosuojauksia, eikä mitään muutakaan. 

Tilaajan vaatimuksesta satama-altaan ruoppauksessa hyödynnettiin hiljaisempia työmenetelmiä. Louhinta-alueilla työtä tehtiin asuinalueiden lähellä syyspainotteisesti. Myös louhinnan melutasoa laskettiin porausmenetelmän valinnalla (nk. down-the-hole drilling). Melun suhteen noudatettiin asetuksia ja normeja. Vuorokauden ympäri työskentelemällä pyrittiin lyhentämään häiriötä aiheuttavaa kokonaistyöaikaa

Suurin osa tekijöistä oli kotimaisia. Yhtiö on globaali, joten töitä kuitenkin tehdään kansainvälisesti.

Lähtökohtaisesti toimitaan alustavan aikataulun mukaisesti. Mikäli avovesikausi jatkuu talveen, katsotaan töiden jatkamista tapauskohtaisesti. Talvisin voimakas tuuli kuitenkin usein häiritsee urakointia, vaikka meri olisi sula. 

Vedenalaisessa louhinnassa käytettävät langat saadaan vedettyä vedestä suoraan ylös räjäytysten yhteydessä, joten roskaantumista ei ole odotettavissa. Urakoitsija on merkinnyt käyttämänsä langat, ja siivoaa omansa pois, mikäli roskaantumista ilmenee. Tilaajan valvonta tarkkailee roskaantumista. Mikäli havaitsette roskaantumista, voi karttapalvelun kautta laittaa palautetta ja liittää myös kuvia.

Drone -kuvaukset hoidettiin kerran kuukaudessa työkoneiden lähettyvillä. Ne tehtiin lähtökohtaisesti muun lentoliikenteen ehdoilla, ei niin että ne rajoittaisivat muuta lentoliikennettä. 

Töiden aikana jouduttiin työturvallisuussyistä rajoittamaan alusten nopeuksia niiden ohittaessa työkoneiden ohituspaikoilla. Syvempi kulkusyvyys mahdollistaa suurempien laivojen kulut, ja näille suurille aluksille tulee pieniä rajoituksia nopeuksiin urakan valmistuttua. Töiden aikana Vuosaaren 11 m väylään tuli väliaikaisia kavennuksia, joista sovittiin viikoittaisissa alusliikennepalavereissa. Muuten väylät pysyvät samana.

Kalustoa säilytettiin huoltolaiturissa Vuosaaren satamassa.

Hanketta voit seurata Väylän hankesivustolta tai Facebook-sivuillamme. Hankesivustolta löydät Live-karttapalvelun, jossa voit seurata töiden etenemistä ja näet työskentelyalueet sekä työlauttojen ja proomujen liikkeet reaaliajassa. Karttapalvelussa voit myös antaa palautetta hankkeesta.

Hankesivusto: vayla.fi/vuosaaren-merivayla

Karttapalvelu: https://maps.ramboll.fi/vuosaari/

Facebook: facebook.com/vuosaarenmerivayla 

 

Lisätietoa hankkeesta antavat:

 

Seppo Paukkeri

Projektipäällikkö

Väylävirasto

[email protected]

p. 029 534 3361