Valtatien 9 parantaminen välillä Korpilahti-Keljonkangas, YVA ja yleissuunnitelma, Jyväskylä ja Muurame
Hankkeessa tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa arvioidaan kahden valtatien 9 parantamisvaihtoehdon ympäristövaikutukset välillä Korpilahti-Keljonkangas, alueella Jyväskylä ja Muurame. YVA-menettely antaa tietoa hankkeen jatkosuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tilaajana on Keski-Suomen ELY-keskus.
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -hankkeen perustiedot
Valtatielle 9 laaditaan YVA-menettelyssä kehittämisvaihtoehdot, joiden tekniset tavoitteet ovat:
- moottori- tai moottoriliikennetie
- nopeusrajoitus 100 km/h
- poikkileikkaus Painaa-Korpilahden taajama välillä 2+1 kaistainen ja Korpilahden taajaman kohdalta Keljonkankaalle 2+2 kaistainen
- kaikki liittymät eritasoliittymiä
- koko välillä yhtenäinen rinnakkaistie (maantie, asemakaava-alueilla katu).
Vaihtoehtojen pohjalta toteutetaan ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain mukaisesti, sisältäen arviointiohjelman sekä myöhemmin laadittavan arviointiselostuksen.
Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välin toimenpiteet on määritelty laadittavana olevassa tiesuunnitelmassa Valtatien 9 ohituskaistojen parantaminen välillä Patalahti – Lahdenvuori (vayla.fi).
Tutustu hankkeen esitteeseen (pdf).
Hankkeen tausta
Valtatien 9 kehittäminen on ollut esillä pitkään ja sen parantamiseksi on tehty useita suunnitelmia viime vuosien aikana. Hankkeen jatkosuunnittelun ja päätöksenteon tueksi tietoa antava YVA-menettely kuuluu liikennejärjestelmistä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen yleissuunnitelman laatimisprosessin alkuvaiheeseen.
Valtatie 9 on merkittävä valtakunnallinen poikittaisyhteys Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Niiralan rajanylityspaikalle. Valtatie 9 on vilkkaasti liikennöity tie, joka on pääväyläasetuksen mukainen palvelutasoluokan I väylä. Valtatiellä 9 on merkittävä rooli myös Keski-Suomen liikennejärjestelmässä ja se kuuluu sekä TEN-T kattavaan verkkoon, että suurten erikoiskuljetusten täydentävään verkostoon.
Yleissuunnitelma
YVA-menettelyn jälkeen aloitetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisen yleissuunnitelman laatiminen, arviolta vuonna 2027. Yleissuunnitelmaksi viimeisteltävän vaihtoehdon valinta perustuu YVA-menettelyn tuloksiin ja YVA-selostuksesta yhteysviranomaiselta saatuun perusteltuun päätelmään.
Hankkeen suunnittelualueen kuvaus
Valtatien 9 rooli Keski-Suomen liikennejärjestelmässä on huomattava, palvellen sekä teollisuuden että henkilöliikenteen pitkämatkaista, seudullista ja paikallista liikennettä.
Suunnittelualue, joka on noin 27 kilometriä pitkä, ulottuu etelässä Korpilahdelta Painaanjärven kohdalta pohjoiseen Jyväskylään, Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolelle. Vuonna 2023 keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vaihtelivat seuraavasti:
- Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välillä: noin 8 700 ajoneuvoa
- Korpilahden taajaman ja Muuramen välillä: noin 10 700 – 12 100 ajoneuvoa
- Muuramen ja Keljonkankaan välillä: noin 16 200 ajoneuvoa
Raskaan liikenteen osuus on 6,5–8,5 %. Nopeusrajoitukset alueella ovat 80–100 km/h, ja talvella pääosin 80 km/h.
Ajankohtaista 2025
Yhteysviranomainen on antanut 17.6. lausunnon YVA-ohjelmasta. Siirry yhteysviranomaisen verkkosivulle ja tutustu lausuntoon (ymparisto.fi).
YVA-ohjelma nähtävillä
YVA ohjelma oli nähtävillä 16.4.-23.5.2025, jolloin saatu lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta.
YVA-ohjelman ja sitä koskevan kuulutuksen löytää yhteysviranomaisen verkkosivuilta. Siirry yhteysviranomaisen verkkosivuille ja tutustu YVA-ohjelmaan (ymparisto.fi).
YVA-ohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.5.2025
YVA-ohjelmaa esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Muuramen valtuustosalissa keskiviikkona 7.5.2025.
Tutustu tilaisuuden esitykseen (pdf) ja muistioon (pdf).
Arvioitavat parannusvaihtoehdot
YVA-menettelyssä arvioidaan kahden eri parantamisvaihtoehdon (VE1 ja VE1b) ympäristövaikutuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa valtatie parannetaan moottori- tai moottoriliikennetieksi, Painaa-Korpilahti osuus 2+1 kaistaiseksi ohituskaistatieksi ja Korpilahti-Keljonkangas osuus 2+2 kaistaiseksi. Koko osuudelle toteutetaan yhtenäinen rinnakkaistie. Valtatielle liittymiseen tarjotaan vain eritasoliittymiä. Vaihtoehto VE1b eroaa vaihtoehdosta VE1 vain sen osalta, että VE1b sisältää yhden eritasoliittymän enemmän.