Maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivittäminen

Nopeusrajoitusohje määrittelee, missä raameissa alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset asettavat nopeusrajoitukset maanteille eli valtion tieverkolle, jota on yhteensä noin 78 000 kilometriä. Ohje ei ota kantaa yksittäisten tieosuuksien nopeusrajoituksiin, vaan ELY-keskukset toimeenpanevat ohjekokonaisuutta määrittäessään nopeusrajoituksia tiekohtaisesti. 

Ohjetyön taustalla on valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia, jossa Väylävirastolle on vastuutettu nopeusrajoitusohjeen päivitys ja Ruotsin mallin tarkastelu. Ruotsissa tiet, joilla on 100 km/h nopeusrajoitus, on erotettu fyysisesti toisistaan esimerkiksi keskikaiteella. Ohjetyössä on keskitytty liikenneturvallisuusstrategian toimeksiannon mukaisesti 100 km/h nopeusrajoituksen kriteerien määrittelyyn, koska sillä nopeudella on valtakunnallisesti suurimmat vaikutukset sekä liikenneturvallisuuteen että saavutettavuuteen.  

Ohjeen suurimmat muutokset ja tarkastelutarpeet koskevat seuraavia 100 km/h rajoituksen teitä:
-liikennemäärältään 500-2500 ajoneuvoa/vuorokaudessa tiet, joiden päällysteleveys on alle 7,0 metriä
-yksittäiset vilkasliikenteiset ja riskialttiit tiejaksot, joilla on kohonnut kohtaamisonnettomuusriski 

Näillä kriteereillä nopeusrajoitus laskisi 100 km/h -> 80 km/h noin 1 800 kilometrillä. Tämä on 4,5 % siitä tieverkosta, joka ei ole yleisrajoituksen piirissä. Tämä vaihtoehto valittiin, sillä se edistää strategisia tavoitteita, osoittautuu tietopohjaisessa tarkastelussa yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi ja on muutoksena kohtuullinen. 

Virasto järjestää kaksi saman sisältöistä esittelytilaisuutta sekä pyytää lausuntoja muutoksen vaikutuksista. 

Esittelytilaisuuksien aineisto 31.5. ja 4.6. (pdf)
Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa 4.6-4.7.2024

Mistä nopeusrajoitusohjeessa on kyse?

Nopeusrajoitusohje määrittelee, missä raameissa alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset asettavat nopeusrajoitukset maanteille eli valtion tieverkolle, jota on yhteensä noin 78 000 kilometriä. Ohje ei ota kantaa yksittäisten tieosuuksien nopeusrajoituksiin, vaan ELY-keskukset toimeenpanevat ohjekokonaisuutta määrittäessään nopeusrajoituksia tiekohtaisesti.

Väyläviraston ohje koskee vain maantieverkkoa, eli taajama-alueiden katuverkon nopeusrajoituksista päättävät kaupungit ja kunnat kuten tähänkin asti.

Liikenneympäristöön sopivat nopeusrajoitukset vaikuttavat eniten moottoriajoneuvoilla liikkuvien matka-aikoihin ja liikenneturvallisuuteen, mutta myös suojattomien liikkujien, kuten kävellen tai pyörällä liikkuvien, kokemaan turvallisuuden tunteeseen. 

Miksi ohjetta päivitetään?

Nykyinen ohje on vuodelta 2009. Ohjeen laatimisen jälkeen on tapahtunut muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä (kuten uusi tieliikennelaki) ja liikennejärjestelmän toimintaa ohjaavat strategiat, kuten Liikenne 12 -kokonaisuus, valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia ja fossiilittoman liikenteen tiekartta on laadittu nykyisen ohjeen voimaantulon jälkeen.  

Liikenneturvallisuusstrategian mukaan Suomella on tavoitteena liikenneturvallisuuden nollavisio vuoteen 2050 mennessä eli 0 kuolemaa liikenteessä. Päivitettävän ohjeen muutokset ovat askel kohti tätä visiota. 

Tavoitteena on johdonmukainen nopeusrajoitusjärjestelmä, joka on linjassa nykyisten liikenne- ja ympäristöolosuhteiden kanssa. Siten ohjeella pyritään varmistamaan yhteneväinen palvelutaso eli saavutettavuus ja turvallinen liikenne koko maassa. 

Ohjeen päivittäminen ja Ruotsissa käytössä olevan 100 km/h nopeuskriteerin tarkastelu on kirjattu kansallisen liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteeksi ja Väyläviraston vastuulle.  

Ohjetyössä on keskitytty liikenneturvallisuusstrategian toimeksiannon mukaisesti 100 km/h nopeusrajoituksen kriteerien määrittelyyn, koska sillä nopeudella on valtakunnallisesti suurimmat vaikutukset sekä liikenneturvallisuuteen että saavutettavuuteen.  

Lisäksi uuden ohjeen piiriin otetaan maantiet, joiden keskimääräinen liikenne on 500–2500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Aikaisemmassa ohjeessa näiden maanteiden nopeusrajoituksia ei ole ohjeistettu.  

Yleisrajoitusten (maanteillä 80 km/h ja taajamissa 50 km/h) piirissä on 38 000 km maantieverkkoa, jolla tienpitäjä ei ole tiekohtaisesti asettanut nopeusrajoitusta. Näiden tieosuuksien nopeusrajoitusperiaatteet säilyvät ennallaan. Yleisrajoitukset varmistavat, että kaikilla Suomen teillä on joku nopeusrajoitus.  

Millä aikataululla muutokset tulevat voimaan? 

Nopeusrajoitusohjeen päivitys ja muutosten voimaantulo on pitkä prosessi, jota on tehty tiiviissä yhteistyössä alueellisesta tienpidosta vastaavien ELY- keskuksien sekä keskeisten tienpidon toimijoiden kanssa. Työn aikana on varmistettu riittävä ja ajantasainen tieto nopeusrajoitusten vaikutuksista eli vaikutuksista matka-aikaan, liikenneonnettomuuksiin ja päästöihin.  

Toukokuun lopussa ja kesäkuussa 2024 sidosryhmillä on mahdollisuus lausua nopeusrajoitusmuutosten vaikutuksista omaan toimintaansa. Lausuntokierrosta edeltää muutosten esittely sidosryhmätilaisuudessa. Tieverkolla muutoksia voidaan nähdä aikaisintaan 2025. 

Alenevatko vai nousevatko maantienopeudet, entä luovutaanko talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista?

Maanteiden nopeusrajoitukset kytketään jatkossakin tiiviisti sekä onnettomuus- ja riskitietoon sekä tiestön ominaisuustietoon maantieteellinen saavutettavuus huomioiden. Ajoneuvojen nopeustasolla on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen ja onnettomuuksien seurausten vakavuuteen. Keskeisinä kriteereinä nopeusrajoitukselle on tien leveys ja liikennemäärä sekä vilkkaimmilla maanteillä kohonnut onnettomuusriski. Esimerkiksi päällysteeltään alle 7 metriä leveällä tiellä on korkeintaan 80 km/h nopeus, jos liikennemäärä on 500–2500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hyvin vähäliikenteiset tiet, joiden liikennemäärä on alle 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, jätetään edelleen alueelliseen harkintaan. 

Talvi- ja pimeänajan nopeusrajoituskäytännön vaikutukset turvallisuuteen ovat tutkitusti merkittävät ja niiden hyväksyttävyys tienkäyttäjien keskuudessa on jo pitkään ollut hyvä. Päivitystyössä ei noussut esiin seikkoja, jotka puoltaisivat talvi- ja pimeänajan rajoituksista luopumista, sen sijaan kesänopeudet mahdollistavat kesäajaksi hiukan korkeammat nopeudet. 

Mitä kriteerit tarkoittavat käytännössä? 

Valtakunnallisesti nopeusrajoitus laskee 100 km/h:sta 80 km/h:aan noin 1800 kilometrillä. Tämä on 4,5 % siitä tieverkosta, joka ei ole yleisrajoituksen piirissä. Muutos kohdistuu teihin, joilla onnettomuusriski on kohonnut. Näitä teitä ovat kapeat maantiet (alle 7 m leveät) ja vilkasliikenteiset tiejaksot, joilla kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut. Nopeusrajoitusohjeen jalkautuksen yhteydessä voidaan myös tarkastella liikenneolosuhteita parantavia toimenpiteitä, joilla 100 km/h nopeusrajoitus voitaisiin palauttaa.

Muutokset jakautuvat maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomea, mutta kohdistuvat kilometrimäärällisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle johtuen näiden alueiden maanteiden kapeudesta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä. Vaikutukset maakuntakeskuksien saavutettavuuteen ovat pienet, suuri osa tienkäyttäjistä saavuttaa lähimmän maakuntakeskuksen edelleen alle tunnissa. Esimerkkilaskelmana matka Rovaniemeltä Kittilään kantatie 79 pitkin tulisi kestämään 5–8 minuuttia aiempaa kauemmin. Tienkäyttäjistä suurin muutos kohdistuu Kouvolaan ja Lahteen aiemmin tunnissa ajaneisiin tienkäyttäjiin. Esimerkkilaskelmana vaikkapa matka Rovaniemeltä Kittilään kantatietä 79 pitkin tulee kestämään 5–8 minuuttia aiempaa kauemmin.  

Liikenneturvallisuushyötyinä muutos tarkoittaa 14,1 miljoonaan euron lisäsäästöä onnettomuuskustannuksina. Arvioitu kuolemien (3,8) ja vakavien loukkaantumisten (3,4) vuotuinen vähenemä on yhteensä noin 7. Aikavaikutuksina muutos tarkoittaa 12,5 miljoonan euron lisäkustannuksia. 

Polttoainekustannuksina muutos tuo lisäsäästöä 4,1 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästösäästöjä 0,4 miljoonaa euroa.  

Liikenneturvallisuushyödyt ovat siis aikakustannusmenetyksiä suuremmat. Kokonaisuudessaan positiivinen kustannusvaikutus on 6,1 miljoonaa euroa. 

Miten muutokset vaikuttavat ambulanssi- ja pelastusajoneuvojen matka-aikoihin? 

Nopeusrajoitukset eivät koske hälytysajossa olevia ambulanssi- ja pelastusajoneuvoja. Liikenteen keskinopeuksien laskiessa hälytysajoneuvo pystyy ohittamaan muun liikenteen turvallisemmin ja autoilijoilla on enemmän aikaa reagoida poikkeustilanteisiin, kuten esimerkiksi hälytysajoneuvon havaitsemiseen ja kohtaamiseen.  

Onko arvioitu 90 km/h rajoituksen käyttöönottoa? Miksi sitä ei ehdoteta vaihtoehdoissa? 

Suomessa ei koskaan ole ollut käytössä 90 km/h rajoituksia, minkä takia sen turvallisuusvaikutuksista ei ole tutkittua tietoa Suomen olosuhteissa. Tienpidossa 90 km/h rajoituksen vaikutuksia ja edellytyksiä on kuitenkin arvioitu ohitusturvallisuuden, risteysturvallisuuden ja raskaan liikenteen nopeuden näkökulmista. Väylävirasto on käynnistämässä päivitetyn ohjeen käyttöönoton yhteydessä pilotin, jossa valituille tiejaksolle asetetaan 90 km/h nopeusrajoitus. Pilotissa karttuu tarvittavaa tietoa 90 km/h nopeusrajoituksen arviointiin. Pilottikohteet valitaan loppuvuoden 2024 aikana.

Miten nopeusrajoitusohje huomioi eri alueiden ominaispiirteet ja –liikennetarpeet? 

Nopeusrajoitusohjeessa keskeistä on luoda valtakunnallisesti yhtenäinen ja tienkäyttäjälle ymmärrettävä nopeusjärjestelmä. Kun peruskriteereinä ovat maanteiden onnettomuusriskitutkinnassa merkittäviksi nousseet tien päällysteen leveys ja toisaalta liikennemäärä, päädytään kokonaisuuteen, joka ottaa huomioon erilaiset liikennemäärät suhteessa tien ominaisuuksiin. Myös alueiden saavutettavuus on päätöksenteossa otettu huomioon.   

Miten rakentamishankkeet vaikuttavat nopeusrajoituksiin? Entä nopeusrajoitukset suunniteltuihin rakentamishankkeisiin? 

Väyläviraston rakentamishankkeiden merkittävät vaikutukset kohdistuvat pääosin saavutettavuuden osatekijöihin (nopeuteen, sujuvuuteen, häiriöttömyyteen) ja sitä kautta edelleen matkojen ja kuljetusten palvelutasoon eli suoriin käyttäjähyötyihin. 

Hankkeet suunnitellaan Väyläviraston suunnitteluohjeiden mukaisesti ja yleensä suunnitteluperusteet valitaan niin, että tien parantamishanke luo edellytykset korkeammalle nopeusrajoitukselle. Nopeusrajoitusohjetta sovelletaan olemassa olevalle maantieverkolle sen hetkisen liikenne- ja väyläverkon tilanteen mukaisesti. Jos ominaisuudet muuttuvat esimerkiksi parantamishankkeen myötä, asetetaan nopeusrajoitus uuden tilanteen mukaiseksi. 

Nopeusrajoitusmuutostarpeet voivat joiltakin osin vaikuttaa hankelistoihin tai niiden keskinäiseen prioriteettijärjestykseen. Investointiohjelman hankkeista sijoittuu tarkastelluille yhteysväleille viisi hanketta, joista kolmessa rakennetaan keskikaide nykyisille ohituskaistoille. 

Millaisia vaihtoehtoja on ollut tarkastelussa? 

Vaihtoehto 0, jota vasten muita vaihtoehtoja on tarkasteltu eli "Ruotsin malli": 100 km/h teillä kaistat on erotettu keskikaiteella tai muuten fyysisesti. Tämä vaihtoehto katsottiin liian radikaaliksi tässä vaiheessa, sillä muutokset olisivat kohdistuneet 9000 kilometrille. 

Vaihtoehto 1, jossa nopeusrajoitus olisi kytketty tien toiminnalliseen luokkaan, leveyteen ja liikennemäärään siten, että 100 km/h rajoitukseen liikennemäärältään alle 2 500 ajoneuvoa/vuorokaudessa teillä vaaditaan vähintään 7,0-7,5 metrin päällysteleveys toiminnallisesta luokasta riippuen. Kriteerit myös 70 km/h nopeusrajoitukselle. Tätä vaihtoehtoa ei valittu, sillä muutos liian suuri kerralla toteutettavaksi: Nopeus laskisi noin 3000 km ja muutos jakautuisi alueellisesti epätasaisesti.  

Vaihtoehto 2, jossa 100 km/h rajoitukseen liikennemäärältään 500−2 500 ajoneuvoa/vrk vaaditaan vähintään 7,0 metrin päällysteleveys. Hyvin vähäliikenteiset tiet (alle 500 ajoneuvoa/vrk) jätetty ELY-keskusten harkintaan. Nopeusrajoitus 70 km/h jätetty pois peruskriteereistä. Nopeusrajoitus laskisi 100 km/h -> 80 km/h noin 1 800 kilometrillä. Tämä on 4,5 % siitä tieverkosta, joka ei ole yleisrajoituksen piirissä. Lisäksi 100 km/h nopeusrajoituksen alentamista tulee tarkastella ns. riskialtteilla tietyypeillä sekä vilkkaamilla tiejaksoilla, joilla kohtaamis-onnettomuuksien kustannusriski ja -tiheys ovat tien toiminnallisen luokan korkeimmassa 5 %:ssa. Tämä vaihtoehto valittiin, sillä se edistää strategisia tavoitteita, osoittautuu tietopohjaisessa tarkastelussa yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi ja on muutoksena kohtuullinen. 

Vaihtoehto 3, kuten vaihtoehto 2, mutta päällysteleveysvaatimus 6,5 metriä. Nopeusrajoitus laskisi 100 km/h -> 80 km/h noin 900 kilometrillä, mikä tarkoittaa 2,3 % kyseisestä tieverkosta. Tätä vaihtoehtoa ei valittu, sillä se ei edistä tavoitteita riittävästi ja ylläpitää alueellisesti erilaista nopeusrajoituskäytäntöä. 

Miten valitun vaihtoehdon 2 muutokset kohdentuvat maantieteellisesti?

Alla olevaan karttaan on merkitty vaikutusselvityksessä mukana olleet maantiet. Tarkat,  tiekohtaiset nopeusrajoituspäätökset tehdään ohjeen mukaisesti sen valmistumisen jälkeen aikaisintaan ensi vuonna. Tästä syystä kartta on suuntaa antava ja näyttää yleiskuvan siitä, miten muutokset maantieteellisesti sijoittuvat.

Miten vaikutuksia arvioitiin?

Vaikutusarviointi tehtiin käyttäen Tarva-liikenneturvallisuusvaikutusten laskentaohjelmistoa, tutkimustietoa nopeusrajoitusmuutosten aiheuttamasta keskinopeudenalenemasta, Väyläviraston hankearviointiohjeen yksikkökustannusarvoja , European Environment Agencyn Agencyn (EEA) päästöluokkakohtaisia energiankulutuskertoimia, liikennesuoritejakaumaa talvi 36 % ja kesä 64 % sekä keskimääräisiä polttoaineen hintoja vuodelta 2023.