Kysymyksiä ja vastauksia vähäliikenteisistä radoista
Mitä tarkoittaa vähäliikenteinen rata?
Vähäliikenteisellä radalla on tyypillisesti vain yksi tavaraliikenteen junapari päivässä (tai vähemmän) tai vain muutama henkilöliikenteenteen taajamajuna päivässä. Lyhyitä haararatoja ei kuitenkaan lasketa vähäliikenteisiksi radoiksi, koska niiltä kootaan tavaravirtoja varsinaisille radoille.
Millä perusteella rata määritellään vähäliikenteiseksi?
Tavaraliikennettä on alle 300.000 nettotonnia vuodessa.
Kuka päättää radan muuttamisesta vähäliikenteiseksi?
Tästä asiasta ei varsinaisesti päätetä, vaan toteutunut liikenne määrittää tämän. Lisäksi asia tarkastellaan useamman vuoden ajalta eli pienet liikennevaihtelut eivät tähän vaikuta.
Minkälaisia selvityksiä tehdään ennen päätöksen tekemistä?
Väylävirasto tekee raportin (31/2018) mukaisia yleisselvityksiä valtakunnallisesti ja lisäksi tarveselvityksiä erikseen sovittavista kohteista. Mikäli selvitetään radan lakkautusta, on tehtävä myös ratasuunnitelma.
Voivatko alueen yritykset ja asukkaat vaikuttaa päätöksentekoon ja jos, miten?
Tarveselvityksissä ja ratasuunnitelmissa kuullaan sidosryhmiä, kuntia, teollisuutta ja muita, joita asia koskee.
Kuinka monta kilometriä valtion rataverkosta on vähäliikenteisestä rataa?
Kevytkiskoista heikointa A-luokan rataa on 365 kilometriä. Muita vähäliikenteisiä ratoja on suuruusluokaltaan saman verran, mutta niillä tilanne elää liikennemäärien vaihdellessa.
Missä nämä vähäliikenteiset radat sijaitsevat?
Väyläviraston vähäliikenteisiin ratoihin liittyvässä raportissa (31/2018) on kartat kustakin radasta, lisäksi raportissa on valtakunnallinen kartta mihin on merkitty A-luokan radat. Väyläviraston sivuilta löytyy myös sähköinen kartta koko rataverkosta.
Kulkeeko vähäliikenteisillä radoilla henkilö- ja tavaraliikennettä?
Vähäliikenteisillä radoilla on pääosin vain tavaraliikennettä, mutta joillakin radoilla on myös matkustajaliikennettä.
Pidetäänkö vähäliikenteisiä ratoja kunnossa samalla lailla kuin muita rataosia?
Tietyille nopeuksille ja akselipainoille kunnossapito-ohjeet ovat samat kaikille radoille. Käytännössä vähäliikenteisillä radoilla nopeus on kuitenkin selvästi muita ratoja pienempi, joten vaatimuksetkin ovat kevyemmät. Liikenneturvallisuus tulee kuitenkin säilyttää kaikilla nopeuksilla.
Ovatko kaikki Suomen vähäliikenteiset radat valtion omistamia?
Kyllä, radat ovat valtion. Sivuraiteita ja haararatoja on teollisuuden ja kuntien omistuksessa, mutta niitä ei lasketa varsinaisin vähäliikenteisiin ratoihin.
Voiko vähäliikenteiseen rataan suhtautua huolettomammin kuin vilkasliikenteiseen rataan?
Rautatieliikenteen turvallisuus tulee taata kaikilla radoilla liikennemääristä riippumatta. Toisaalta vähäliikenteisillä radoilla tasoristeykset voivat olla jopa riskialttiimpia kuin vilkkailla radoilla, koska autoilijat ovat tottuneet vähäisiin junaliikennemääriin. Luvaton radalla kulku on vaarallista ja kiellettyä kaikilla radoilla.
Kuinka usein rataverkon kunto tarkastetaan?
Kaikki radat tarkistetaan ja mitataan koneellisesti vähintään kahdesti vuodessa, vilkkaimmat kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi tehdään muun muassa säännöllisiä kävelytarkastuksia, vaihteiden mittauksia ja siltatarkastuksia.
Mietitäänkö rataosien muuttamista vähäliikenteisiksi vuosittain vai muutaman vuoden välein?
Niitä ei virallisesti muuteta vähä- tai vilkasliikenteisiksi, vaan toteutuma todetaan liikennetilastoista muutaman vuoden tarkastelujaksoilla.
Jos rataosan kunnossapito lopetetaan, tarkoittaako se, että sillä rataosalla myös liikenne loppuu?
Kyllä. Radalla ei voi liikennöidä, jos sitä ei kunnossapidetä.
Jos rataosan kunnossapito loppuu, mutta rataosalla on vielä liikennettä, kuka hoitaa kunnossapidon?
Radalla ei voi olla liikennettä ilman kunnossapitoa. Ja valitettavasti pelkkä päivittäinen kunnossapito ei riitä, vaan varsinkin radan yli satavuotiaat sillat vaativat korvausinvestoinnit. Radalla on tarpeen tehdä lisäksi muita kohdistettuja korjauksia.
Mitä kuljetuksille tapahtuu, jos rata ei olisi käytössä?
Jos radan kunnossapito lopetetaan, kuljetettaisiin tavara maanteitse. Tällöin liikennemäärien kasvun vaikutukset tieverkolle tulee arvioida.