Kapasiteetin ennakkosuunnittelu

TTR (Timetabling and Capacity Redesign) on eurooppalaisten infranhaltijoiden ja rautatieyritysten yhteistyössä valmistelema rautateiden kapasiteettisuunnittelun uudistus, jonka tavoitteena on rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantaminen kapasiteetin käytön ennakoitavuuden, tehokkuuden ja joustavuuden lisäämisen kautta. Suomen nykyiseen kapasiteettiprosessiin verrattuna näkyvimpiä uudistuksia on esimerkiksi kapasiteetinhaun muutosajankohdista luopuminen sekä ennakkosuunnittelun roolin kasvattaminen. Vuoden 2022 alussa käynnistetyn TTR Suomi -projektin tarkoituksena on luoda eurooppalaisen TTR-uudistuksen pohjalta Suomen olosuhteisiin sopiva versio yhteistyössä koko rautatiesektorin kanssa.

Keskeisenä tavoitteena on koota rautatieliikenteen suunnittelu yhtenäiseksi iteroituvaksi prosessiksi. Tämä edellyttää ratatöiden liikennevaikutusten suunnittelun kehittämistä ja aikaistamista, liikenteen ennakkosuunnittelun käynnistämistä sekä kapasiteetinjaon prosessien kehittämistä kapasiteetin käytön parantamiseksi kilpailluilla rautatiemarkkinoilla. EU:n komission heinäkuussa 2023 julkaiseman kapasiteettihallintaa koskevan asetusluonnoksen myötä huomioon on otettava myös lainsäädännön muutokset. 

TTR Suomi -projekti on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: kapasiteetin ennakkosuunnitteluun,  kapasiteetin jakoprosessin uudistamiseen sekä ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisen kehittämiseen. Näitä kolmea viedään eteenpäin sekä yhdessä että erikseen. Kaikkien kolmen osa-alueen kohdalla löytyy liittymäpintoja, mutta yhdenkään osa-alueen edistäminen ei riipu toisen osa-alueen etenemisestä, täten asioita voidaan viedä tuotantoon eriaikaisesti.

Kapasiteettimalli on kapasiteettistrategiaa seuraava ratakapasiteetin ennakkosuunnitteluvaihe, ja se julkaistaan 1,5 vuotta ennen kyseisen aikataulukauden vaihdetta. Kapasiteettimalli kuvaa keskimääräistä arkipäivän liikennettä. Kapasiteettimallin tarkoitus on tuoda rataverkon kapasiteetin käyttö läpinäkyvämmäksi ja tuoda esiin mahdolliset kapasiteetin käytön haasteet varhaisemmassa vaiheessa.

Kaksiraiteisilla rataosilla kapasiteetin käyttö on esitetty suunnittain, yksiraiteisilla rataosilla molemmat suunnat samassa mallissa. Kaksiraiteiset rataosat on merkitty reittikaavioihin. Kapasiteetinkäyttöraja (ICL) perustuu tilastodataan ja asiantuntija-arvioon siitä, kuinka monta junaa voi saapua rataosalle kyseisen tunnin aikana. Käyttöraja on niinikään luonnosvaiheessa ja sen määrittelyä kehitetään sidosryhmäyhteistyössä sekä tarkastellaan vuosittain myös infra- ja liikennerakennemuutokset huomioiden. Kapasiteetin käyttörajan ja junamäärän erotuksesta nähdään suuntaa antavasti arvioitu vapaan kapasiteetin määrä rataosalla tunneittain. Kapasiteetin käyttörajan voi ylittää yksittäisinä tunteina, rajan ylittäminen saattaa aiheuttaa liikennehäiriöitä. Kapasiteettimalli ei ole sitova päätös kapasiteetin käytöstä.

Tämä dokumentti on kapasiteettimalli vuodelle 2026, joka perustuu historiadataan, eikä ole ennuste vuoden 2026 kapasiteetin käytöstä. Kapasiteettimallin pohjana ovat vuoden 2024 vuosikapasiteetissa arkipäiville haetut kauko- ja lähijunat sekä 1-6/2023 arkena ajetut tilastolliset tavarajunat ja veturit. Lisäksi mallia on täydennetty liikennöitsijöiltä saaduilla tulevaisuuden suunnitelmilla.

FTIA_Capacity Model_2026_FI_EN