Pirkanmaan suunnitteluhankkeet
Pirkanmaa on liikenteellisesti valtakunnan keskeisin pääväylien ja eri liikennemuotojen solmupaikka pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maakunnan pääväylillä liikkuu erittäin paljon raskasta liikennettä. Pääväylien palvelutaso vaikuttaa siten myös laajasti elinkeinoelämän suotuisaan kehitykseen maakunnan ulkopuolellakin.
Pirkanmaa on monella eri mittarilla mitattuna yksi maan nopeimmin kehittyvistä maakunnista sekä elinkeinoelämän sijoittumisessa että asuinpaikkana. Pirkanmaa menestyy aluevertailuissa edelleen hyvin teollisuustuotannon jalostusarvon ja aluetaloudellisen arvonlisän mittareilla mitattuna. Vientimarkkinoille suuntautunut tuotantorakenne tuo edelleen merkittävästi tuloja maakuntaan.
Pirkanmaan maantieliikenne on maan keskimääräistä tasoa vilkkaampaa ja lisääntynyt muuta maata nopeammin, mutta päätiet eivät enää vastaa jatkuvasti kasvavan liikenteen palvelutasovaatimuksia. Vähäliikenteisemmällä verkolla teiden kuntotaso on heikko.
Ensisijaisiksi asetettujen kehittämishankkeiden suunnitelmavalmius on Pirkanmaalla hyvä ja odottaa toteuttamisen mahdollistavaa rahoitusta.
Pirkanmaan kautta kulkevien pääteiden kehittäminen on ollut vuosikausia pysähdyksissä. Ensisijaisiksi asetettujen kehittämishankkeiden suunnitelmavalmius on Pirkanmaalla hyvä ja odottaa toteuttamisen mahdollistavaa rahoitusta. Niiden lisäksi suunnitelmavarastoa on kertynyt myös perusväylänpidon kalliimmista päätiehankkeista, kuten ohituskaistoista. Niiden toteuttaminen nykyisellä perusväylänpidon rahoituksella ei ole enää ollut mahdollista.
Valtatie 3 Tampereen ja Vaasan välillä on vuosikausia ollut valtakunnallisissa suunnitelmissa Pirkanmaan ykköshanke. Sen kriittisimmille kohteille on olemassa valmiit tiesuunnitelmat. Marraskuussa 2022 avauttu Hämeenkyrönväylä nosti Kolmostien palvelutasoa selvästi.
Lähivuosina Pirkanmaan suunnittelu painottuu valtatie 9 Tampere–Orivesi osuuden parantamiseen. Lisäksi maankäytön kehittämisen tueksi on suunniteltu valtatie 12 kehittämistoimenpiteitä välille Tampere–Kangasala.
Pidemmällä tähtäimellä maakunnassa varaudutaan myös valtatie 3 kehittämiseen Marjamäen, Kuljun ja Pirkkalan välillä. Lisäksi kaupunkiseudun sisääntulo- ja kehäväylien liikenteellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää suunnittelua.
Perusväylänpidon rahoitus kuluu lähes yksinomaan väylien kunnossapitoon ja korjaamiseen, mikä myös edellyttää suunnittelua. Niiden osalta suunnitelmavarastoa ei juurikaan ole ehtinyt kertyä.