Etelä-Karjalan suunnitteluhankkeet
Etelä-Karjala on noin 130 000 asukkaan yliopistomaakunta, jonka keskuskaupunki on Lappeenranta. Maakuntaa on koskettanut vahvasti metsäteollisuuden ja yleensä suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos, jonka vaikutukset näkyvät alueen väestörakenteessa, työpaikkakehityksessä ja koko yhteiskunnassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu sen rinnalle uusia tukijalkoja. Investoinnit ympäristö- ja energia-alaan ja matkailuun tähtäävät tulevaisuuteen ja lisäävät maakunnan muutosjoustavuutta.
Etelä-Karjalassa on vahvasti edustettuna kaikki liikennemuodot ja niiden tarvitsemat väylät. Vuoden 2018 lopulla julkistettuihin pääväyliin sisältyvät tieverkolla kuutostie ja valtatien 13 yhteys Nuijamaan rajanylityspaikalle. Pääratoihin sisällytettiin luonnollisesti Karjalan rata. Saimaan syväväylältä on yhteys maailman merille Saimaan kanavan kautta. Lappeenrannan lentoasema on pienen hiljaiselon jälkeen taas vilkkaassa toiminnassa. Sieltä on säännöllistä liikennettä useille Euroopan kentille.
Nuijamaa on maan vilkkain henkilöliikenteen rajanylityspaikka Venäjälle ja Imatra kolmanneksi vilkkain. Vainikkalan kautta on ratayhteys Pietariin. Allegro-junalla matka Vainikkalasta Viipuriin kestää puolisen tuntia ja siihen tunti lisää niin ollaan Pietarissa.
Lähivuosina Etelä-Karjalan väyläsuunnittelu ja myös rakentaminen painottuu rataverkolle, kun kaksoisraidehanke Luumäeltä Imatralle etenee. Vahva odotus maakunnassa on ratahankkeen jatkaminen valtakunnan rajalle asti, mikä mahdollistaisi raideliikenteen kansainvälistämisen. Myös tieverkolle odotetaan merkittäviä suunnittelupanostuksia. Valtatien 13 yleissuunnitelma Lappeenrannasta Nuijamaan rajanylityspaikalle on valmis ja tiesuunnittelun käynnistymistä odotetaan. Tätä vauhdittaa osaltaan Venäjän puolella olevan uuden tieyhteyden kehittäminen Viipurin ja Nuijamaan välille. Kehittämistarpeita on myös valtatiellä 26 Taavetista etelään, valtatiellä 13 Ristiinan ja Lappeenrannan välillä sekä kuutostiellä Imatralta itään.
Pienempien toimenpiteiden osalta painotetaan seudullisten liikenneturvallisuussuunnitelmien toteuttamista. Siltojen ja tierakenteen parantamissuunnitelmia toteutetaan tarpeen ja rahoituksen mukaan.