Useimmiten kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia Ratasuunnittelu Tampere–Oulu -hankkeesta.
Miksi suunnitteluhanke toteutetaan?
Tampereen ja Oulun välinen osuus on yksi Suomen merkittävimpiä raideyhteyksiä. Väli on pitkälti edelleen yksiraiteinen ja siksi ruuhkainen. Suunnittelulla mahdollisestaan osuudelle sekä henkilö- että tavarajunien sujuvampi liikennöinti ja varaudutaan junamäärien kasvuun tulevaisuudessa.
Mitä suunnitelmia Tampere–Oulu rataosuudelle on laadittu aiemmin?
Tampere–Oulu välille on laadittu tarveselvitys ja hankearviointi vuonna 2021. Tarveselvityksessä on koostettu rataosuuden välityskykyä parantavat toimenpiteet tulevien vuosikymmenten ajalle. Liminka–Oulu välille on laadittu yleissuunnitelma 2010 ja Seinäjoki–Oulu välin ympäristövaikutusten arviointi on tehty 2005-2006. Tampereen ja Ylöjärven väliselle osuudelle on laadittu aluevarausselvitys sekä Tampere–Seinäjoki osuudelle tarveselvitys vuonna 2019. Lisäksi on tehty useita muita suunnitelmia, joilla on liityntäkohtia nyt suunniteltaviin kokonaisuuksiin.
Millä perusteilla hankkeen suunnittelukohteet on valittu?
Rataverkkoa kehitetään kokonaisuus huomioiden. Tampere–Oulu tarveselvityksen perusteella merkittävimmät välityskykypuutteet ovat Ylivieskan ja Oulun välillä sekä Lielahden ja Parkanon välillä. Valitut suunnittelukohteet ovat tarveselvityksen perusteella vaikuttavimmat ja ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat toimenpiteet, joilla matka-aikoja ja välityskykyä parannetaan.
Miksi koko rataosaa ei suunnitella kaksiraiteiseksi?
Koko Tampere–Oulu osuudella pitkän aikavälin tavoitteena on kaksiraiteisuus, mutta sen suunnittelua toteutetaan vaiheittain myönnetyn rahoituksen mukaisesti. Nyt ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan kaksoisraideosuudet Liminka–Oulu sekä Lielahti–Lakiala. Näiden suunnittelukohteiden rakentamisesta ei ole toteutuspäätöksiä.
Koska suunnitelman kohteet rakennetaan ja toteutetaanko kaikki hankkeen suunnitelmissa esitetyt kohteet?
Ratasuunnittelu Tampere–Oulu -hankkeen suunnittelukohteiden rakentaminen vaatii erillisen päätöksen. Nyt suunniteltavista kohteista ei ole toteutuspäätöstä. Lainvoimaisen ratasuunnitelman jälkeen tehdään hankkeen toteuttamiseen tähtäävä rakentamissuunnittelu. Mahdollinen rakentaminen voidaan tehdä osissa ja nyt suunniteltavasta kokonaisuudesta poikkeavassa laajuudessa.
Miksi suunnittelua tehdään nyt, jos rahoitusta rakentamiseen ei ole?
Suunnittelua tehdään useassa vaiheessa ja suunnittelu tarkentuu koko ajan. Suunnitteluvaiheet kestävät useita vuosia. Kohteiden on mahdollista saada rahoitusta vasta kun suunnittelu on riittävän pitkällä.
Miksi maastossa liikkuu työntekijöitä, vaikka hankkeella ei rakenneta vielä mitään?
Maastossa tehdään tutkimuksia ja mittauksia, joiden tuloksia käytetään suunnittelun lähtötietoina. Kiinteistöjen omistajia tiedotetaan tehtävistä tutkimuksista. Hankkeeseen liittyvät mittaukset suoritettiin pääsääntöisesti syksyn 2021 ja talven 2022 aikana. Maaperätutkimukset käynnistyivät keväällä 2022. Täydennysmittauksia suoritetaan vuoden 2023 aikana.
Kuinka suunnittelussa huomioidaan yksityisten kiinteistöt ja maat? Mille alueille hankkeella kohdistuu vaikutuksia?
Suunnittelun aikana tarkentuvat alueet, joille suunnitelman vaikutukset ulottuvat. Suunnittelussa selvitetään myös kiinteistöjen omistussuhteet. Suunnitelmista pidetään vuorovaikutustilaisuuksia, joihin kiinteistöjen omistajien ja muiden kiinnostuneiden on mahdollista osallistua.
Mitä radan yleissuunnittelu tarkoittaa ja sisältää?
Ratahankkeiden suunnittelu etenee vaiheittain. Yleissuunnittelu on yksi ensimmäisistä suunnitteluvaiheista. Yleissuunnitelmassa esitetään rautatien rakentamisen tarve, tutkitut vaihtoehdot sekä radan perusratkaisut. Lisäksi yleissuunnitelmassa määritellään rautatien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön.
Mitä radan ratasuunnitelma tarkoittaa ja sisältää?
Yleissuunnitelmaa seuraava suunnitteluvaihe on ratasuunnitelma. Ratasuunnitelman laatiminen on hankkeen toteutukseen tähtäävää yksityiskohtaista suunnittelua. Ratasuunnitelmassa esitetään mm. rautatien sijainti sekä arvio rautatien vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lainvoimaisen ratasuunnitelman perusteella otetaan haltuun tarvittavat alueet rautatien rakentamista varten.
Mitä radan rakentamissuunnittelu tarkoittaa ja sisältää?
Radan rakentamissuunnittelu on viimeinen suunnitteluvaihe ennen kohteen rakentamisen aloittamista. Rakentamissuunnittelussa laaditaan tarkat rakentamisen mahdollistavat suunnitelmat. Usein rakentamissuunnittelu tehdään juuri ennen rakentamista tai lomittain varsinaisen rakentamisen kanssa.
Mitä YVA tarkoittaa ja sisältää?
YVA tarkoittaa lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ratahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että radan käytön aikaisia vaikutuksia, jotka kohdentuvat esimerkiksi meluun ja tärinään, luonnonympäristöön, ilmastoon sekä maisema- ja kulttuuriympäristöön. YVA-menettely tehdään samanaikaisesti suunnittelun kanssa, jotta saadaan tietoon hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset. YVA-menettelystä syntyy suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaavaa tietoa.
Kuinka kiertotalous ja ympäristö huomioidaan suunnittelussa?
Ympäristö- ja kiertotalousnäkökulmat ovat mukana koko suunnittelun ajan Väyläviraston suunnitteluohjeiden mukaisesti. Kaikista suunnittelukohteista, joissa ennakkoselvityksen perusteella epäillään olevan pilaantuneita maita, tehdään erilliset pilaantuneiden maiden selvityksen (PIMA-selvitykset) ja näytteenotot. Kiertotalouden mahdollisuuksista järjestetään hankkeella myös erillinen työpaja, jossa suunnittelijat pohtivat kiertotalouden ratkaisuja Liminka–Oulu kaksoisraiteen suunnittelussa.
Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen suunnittelukohteelle tehdään yleissuunnitelman lisäksi ympäristövaikutustenarviointi (YVA). Seinäjoki–Oulu välille on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuosina 2005–2006. Aiemmin tehdyn YVA:n lisäksi ratasuunnittelussa tehdään ratalain mukainen vaikutusten arviointi. Tehtävissä ympäristöselvityksissä ja vaikutustenarvioinneissa huomioidaan YVA:n laatimisen jälkeen muuttuneet lähtötiedot.
Kuinka yleisö voi vaikuttaa suunnitelmiin ja jättää palautetta hankkeen aikana?
Hankkeella järjestetään vuorovaikutus- ja yleisötilaisuuksia, joissa yleisöllä on mahdollista tutustua suunnittelun etenemiseen sekä vaikuttaa suunnitteluun. Kun suunnitelmat valmistuvat, laitetaan ne nähtäville, jolloin niistä on mahdollisuus jättää muistutus. Nähtäville laittamisesta ilmoitetaan Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa, jossa on mahdollista antaa suunnitelmista palautetta. Suunnitelmat tulevat nähtäville myös Väyläviraston kuulutussivuilla sekä mahdollisesti myös alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä.
Palautetta voi myös jättää hankkeen verkkosivun palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään hankkeella.
Kaikista hankkeen tilaisuuksista tiedotetaan erikseen hankkeen verkkosivulla osoitteessa https://vayla.fi/ratasuunnittelu-tampere-oulu.
Milloin maiden lunastukset tehdään?
Ratasuunnitelmassa osoitetaan rautatiealueen rajat ja tarvittavat aluetarpeet.
Mikäli suunnitteluratkaisut edellyttävät lisäaluetarpeita, maanlunastukset tehdään rakentamishankkeen yhteydessä tehtävissä ratatoimituksissa. Hankkeen suunnittelukohteiden rakentamisesta ei ole olemassa rakentamispäätöstä.
Tampere–Oulu-ratahankkeen suunnittelualueilla voimassa olevissa yleis- ja asemakaavoissa on osittain jo varauduttu nyt suunniteltaviin kaksoisraideosuuksiin.
Miten suunnittelussa huomioidaan radan melu- ja tärinävaikutukset?
Kaksoisraideosuuksilla suunnittelu kohdistuu uuden lisäraiteen vaatimiin toimenpiteisiin ja vaikutuksiin. Kaksoisraide suunnitellaan nykyisen raiteen viereen.
Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelmassa esitetään arvio rautatien vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lielahti–Lakiala kaksoisraiteen osalta vaikutusten arviointi sisältyy ympäristövaikutusten arviointiin (YVA).
Kuinka hanke vaikuttaa junien käyttäjien, lähiseutujen asukkaiden ja ihmisten elämään?
Hankkeen vaikutukset riippuvat pitkälti suunnittelukohteiden mahdollisesta rakentamisesta tulevaisuudessa. Jos nyt suunniteltavat kohteet rakennetaan, niin toteutuessaan kaksoisraideosuudet sekä liikennepaikkojen uudet sivuraiteet sujuvoittavat junamatkustamista, mahdollistavat osaltaan matka-aikojen lyhentymisen sekä junamäärien kasvun. Kaikki suunniteltavat kohteet sijoittuvat nykyisen raideyhteyden viereen.
Kuinka hankkeessa huomioidaan kuntien suunnitelmat ja maankäyttö?
Suunnittelun aikana tehdään tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Kunnat huomioivat omissa kaavoissaan suunniteltavat raideosuudet. Ratasuunnittelussa puolestaan otetaan huomioon muun muassa kuntien uudet radan kanssa risteävät kulkuyhteystarpeet. Suunnittelussa voidaan varautua tulevaisuudessa rakennettaviin uusiin siltoihin tai alikulkuihin.
Mikä on rautatien suoja-alue?
Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatiealueen ulkopuolista aluetta, jolla varmistetaan rautatien turvallinen käyttö. Suoja-alueen koko on määritetty ratalaissa. Suoja-alue ulottuu 30 metrin päähän raiteen keskilinjasta. Radan nopeusrajoitus ei vaikuta suoja-alueen laajuuteen. Suoja-alueella on kiinteistön käyttämistä koskevia rajoitteita, jotka koskevat esimerkiksi rakennuksia ja rakennelmia. Väylävirastolla on oikeus poistaa esimerkiksi niin sanottua riskikasvillisuutta, esimerkiksi puustoa. Suoja-alueella liikkumista ei ole rajoitettu, mutta raiteilla ja niiden välittömässä läheisyydessä oleskeleminen on vaarallista ja kiellettyä. Voit lukea lisää rautatien suoja-alueesta Väyläviraston verkkosivulta.
Kuinka lähiliikenne huomioidaan hankkeessa?
Lähiliikenteen tarvitsemien rakenteiden suunnittelu ei kuulu hankkeeseen. Väylävirasto on kuitenkin teettänyt Liminka–Oulu välin lähiliikenteen käyttöön tarvittavien seisakkeiden sijanneista erillisen selvityksen. Selvityksen tuloksena Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnittelussa huomioidaan mahdollisuus alueelle tulevaisuudessa sijoittuviin lähiliikenteen seisakkeisiin.
Kuinka hanke vaikuttaa Suomen rataverkkoon ja junaliikenteeseen?
Tampereen ja Oulun välinen rataosuus on yksi Suomen merkittävimpiä raideyhteyksiä ja osa Helsingin ja Oulun välisen pääradan kehittämistä. Pääradan kehittämistä pyritään vastaamaan kasvaviin liikennemääriin sekä mahdollistamaan sujuva matkustaminen ja tavaraliikenne Suomen suurien kaupunkien välillä. Osuus on myös osa EU:n määrittämää ydinverkkoa. Euroopan laajuisen liikenneverkon, TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä.
Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan Unionin mielipidettä.