Rataverkko

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Väyläviraston vastuulla. Toiminnan tavoitteena on pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja tehokasta.

Ilmakuva juna-asemasta: taustalla näkyy järvi sekä kaupunkiasutusta.

Suomen valtion rataverkon pituus vuonna 2023 oli 5 915 km, josta liikennöitävissä olevaa rataa on 5 614 km. Radoista on yksiraiteista 5 201 km ja kaksi- tai useampiraiteista 714 km.

Sähköistetyn yksiraiteisen radan pituus on 2710 km ja kaksi- tai useampiraiteisen radan pituus on 714 km.

 Vuosittain kunnossapitoon käytetään noin 300 miljoonaa euroa.

Suomen rataverkon raideleveys on 1524 mm, joka poikkeaa suurimmassa osassa muuta Eurooppaa käytettävästä 1435 mm:stä. Sähköradan jännite on 25 kV ja taajuus 50 Hz. Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan 22,5 tonnin akselipaino. Osalla rataverkkoa on käytössä myös 25 tonnin akselipaino. Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa.

Suomesta on raideyhteydet Ruotsiin Tornion kautta ja Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta sekä Vartiuksesta.

Vastuut rataverkolla

Infografiikka rataverkon ja asemien vastuista. Sisältö leipätekstissä.

Väylävirasto vastaa 
- rataverkosta
- rataverkon kunnossapidosta
- laiturialueista

Fintraffic huolehtii
- laiturinäytöistä
- kuulutuksista asemilla
- liikenteen ohjauksesta

VR/HSL vastaa

- matkustajaliikenteestä rautateillä
- kuulutuksista junissa
- lipunmyynnistä