Tasoristeysten usein kysytyt kysymykset
1. Mikä on Tasoristeysohjelma?
Väyläviraston vuonna 2018 alkaneessa tasoristeysohjelmassa parannetaan tai poistetaan valtion rataverkon tasoristeyksiä. Ohjelmaan otetaan mukaan kustannustehokkaasti toteutettavia tasoristeysten poisto- ja parannuskohteita mahdollisimman laajasti eri puolelta Suomen valtion rataverkkoa.
2. Kuinka monta tasoristeystä Suomessa on?
Vuoden 2023 lopussa valtion rataverkolla oli 2 468 tasoristeystä. Valtion rataverkon lisäksi tasoristeyksiä sijaitsee yksityisraiteilla, joilla arvioidaan olevan joitakin satoja tasoristeyksiä.
3. Mitä tarkoittaa vartioimaton ja vartioitu tasoristeys?
Termit ovat kansankielisiä sekä historiallisia. Nykyisin puhutaan tasoristeyksistä, joissa on tai ei ole tasoristeyslaitoksia. Tasoristeyslaitokselliset eli ns. vartioidut tasoristeykset ovat sellaisia tasoristeyksiä, jossa on jonkinlainen tasoristeyslaitos (puomit tai valo- ja äänivaroituslaitos).
Suurin osa (72 %) tasoristeyksistä on niin kutsuttuja tasoristeyslaitteettomia tasoristeyksiä.
4. Mistä näen, missä tasoristeyksiä on?
Tasoristeysten sijainnin voi tarkistaa Suomen väylät -karttapalvelusta.
5. Miten tasoristeyksessä tulisi toimia?
- Tasoristeyksestä ilmoitetaan aina vähintään liikennemerkeillä. Ennen risteystä hidasta vauhtia niin, että pystyt tarvittaessa pysähtymään turvallisesti ennen raiteita tai puomia.
- Jos tasoristeyksessä on tasoristeyslaitos, se ilmoittaa junan lähestymisestä. Jos punaiset varoitusvalot vilkkuvat, ja puomi on alhaalla tai laskeutumassa, älä lähde ylittämään rataa. Valkoinen vilkkuvalo kertoo, kun voit ylittää radan turvallisesti.
- Jos tasoristeyksessä ei ole tasoristeyslaitosta, tarkista moneen kertaan molemmista suunnista, onko juna tulossa. Kun junaa ei ole tulossa, ylitä tasoristeys viivyttelemättä.
Kertaa täältä tasoristeyksien varoitusmerkit!
6. Miksi tasoristeyksiä on näin paljon?
Aiemmin tasoristeykset olivat luontevia radanylityspaikkoja ja kustannuksiltaan halvempia kuin yli- tai alikulkujen rakentaminen.
Monessa tilanteessa paras keino tasoristeyksien poistoon olisivat uudet tiejärjestelyt. Tasoristeysoikeus tielle on kuitenkin tienpitäjällä, joten tasoristeysten poistaminen on myös neuvottelukysymys.
Vielä 1960-luvun lopussa tasoristeyksiä oli yli 8 000 kpl, joten kehitystä on tapahtunut, mutta se on hidasta. Vuoden 2023 lopussa tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla 2 468.
7. Onko tasoristeyksiä muuallakin kuin valtion rataverkolla?
Kyllä. Yksityisraiteiden tasoristeyksiä on ja ne sijaitsevat pääosin teollisuuslaitoksilla ja satamissa, joissa kulkeminen on muutenkin rajoitettua.
8. Voisiko tasoristeyksiä korvata alikulkutunnelilla tai ylikulkusilloilla?
Kyllä voi, mutta jokainen tasoristeys on yksilöllinen ja erikseen tarkasteltava tapaus. Ali- tai ylikulku voi maksaa kalleimmillaan useita miljoonia.
9. Paljonko tasoristeyksiä poistetaan vuosittain?
Viime vuosina noin 40 kpl. Isojen hankkeiden yhteydessä poistoja voi olla kymmenittäin. Esimerkiksi Seinäjoki–Oulu -perusparannushankkeen yhteydessä poistettiin 105 tasoristeystä.
10. Paljonko tasoristeysten poistamiseen käytetään vuosittain rahaa?
Tasoristeyksiä poistetaan valtakunnallisessa tasoristeysohjelmassa, mutta myös kehittämis- ja perusparannushankkeiden yhteydessä. Tasoristeysturvallisuuden parantamiseen käytetään vuosittain keskimäärin 15 miljoonaa euroa.
11. Voidaanko kaikki tasoristeykset poistaa ja jos, koska? Jos ei voida, miksi ei?
Väylävirasto toimii sille annettujen resurssien puitteissa. Poistettavien tasoristeysten valintaan vaikuttavat hankkeiden aikataulut, nopeuksien noston tarve, tasoristeyksen vaarallisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset ko. rataosuudella, samanaikaiset teiden parannustoimet sekä kuntien intressit.
Tasoristeysten poistaminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistoimintaa: mittausten ja kartoitusten suunnittelua, lupamenettelyä mm. ELY-keskusten kanssa, sekä kuntien hyväksyntää. Lisäksi materiaalien sekä varustusten toimitusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja asetuksia, viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.
Suomen asutushistoriasta johtuen tasoristeykset ovat hyvin hajallaan pitkin rataverkkoa. Hyvin monet tasoristeyksistä ovat vähäliikenteisillä yksityisteillä sekä metsäauto- ja viljelysteillä ja vähäliikenteisillä rataosilla. Näiden tasoristeysten poistoihin paras ratkaisu olisivat uudet tiejärjestelyt, jotka kuitenkin vievät aikaa. Tapauskohtaisesti voi olla myös niin, että korvaavan tieyhteyden kustannukset nousisivat liian suuriksi, eikä tasoristeyksen poistaminen olisi millään mittapuulla taloudellisesti järkevää.
12. Millä perustella tasoristeys poistetaan?
Maankäyttöön tai liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä. Tasoristeyksiä ei sallita radoille, joiden nopeus on yli 140 km/h.
Väylävirasto poistaa tasoristeyksiä muun muassa rataosilta, joissa tavoitteena on nostaa rataosan nopeutta. Myös rataosilla tai -osuuksilla, joissa rataan rakennetaan kaksoisraide tai kohtaamispaikka, joudutaan poistamaan tasoristeyksiä. Lisäksi Väylävirasto poistaa tasoristeyksiä, joiden olosuhteet eivät salli turvallista ylittämistä. Puutteellisena olosuhteena pidetään mm. liian lyhyitä näkemiä.
Valintaa ohjaavat vaikutukset tasoristeysturvallisuuteen sekä kustannustehokkuus. Tasoristeysten turvallisuutta tarkastellaan VTT:n kehittämällä Tarva LC järjestelmällä, jossa jokaiselle tasoristeykselle on määritelty onnettomuusmääräluokka. Onnettomuusmääräluokka perustuu tasoristeyksen turvalaitteisiin, näkemiin, tien ja radan nopeuteen, tien päällysteeseen, keskivuorokausiliikenteeseen sekä vastaavan kaltaisten tasoristeysten onnettomuushistoriaan. Onnettomuusmääräluokkia on seitsemän: turvattomimmat tasoristeykset ovat luokassa 7 ja ensimmäisessä luokassa tasoristeykset, jotka eivät ole turvattomimpia.
13. Mihin voin ilmoittaa mahdollisesta tasoristeykseen liittyvästä viasta?
Kaikissa tasoristeyksissä on kyltti, josta löytyy tasoristeyksen nimi ja sijaintitiedot. Tasoristeyksissä, joissa on tasoristeyslaitos, kyltissä on lisäksi puhelinnumero, johon voi soittaa ongelmatilanteissa (esimerkiksi jos tasoristeyslaitos ei toimi). Hätätilanteissa (onnettomuus tai sen uhka, esimerkiksi tasoristeyksessä on auto jumissa tai puu kaatunut radalle) pitää soittaa hätäkeskukseen, p. 112.
Kiireettömämpiä tasoristeyspalautteita voi myös ilmoittaa Väyläviraston Palauteväylän kautta tai Liikenteen asiakaspalveluun, p. 0295 020 600.
14. Jos minulla on yksityisen tienomistajan tasoristeykseen liittyvää asiaa, kehen otan yhteyttä?
Liikenteen asiakaspalvelun kautta tieto menee kunnossapitäjälle, alueisännöitsijälle tai Väylävirastoon riippuen siitä, mitä asia koskee. Liikenteen asiakaspalvelu p. 0295 020 600.
15. Mitä toimenpiteitä tehdään tasoristeysturvallisuuden edistämiseksi?
Väylävirasto poistaa tai parantaa vuosittain useita kymmeniä tasoristeyksiä. Tasoristeysturvallisuutta parannetaan mm. rakentamalla yli- tai alikulkuja tai laittamalla tasoristeykseen puolipuomit, valo- ja äänivaroituslaitos tai tasoristeysvalo. Poistoja tehdään esimerkiksi kiertotieratkaisuin.
Väylävirasto ja muut alan toimijat järjestävät myös säännöllisesti viestintäkampanjoita muistuttaakseen tasoristeysturvallisuudesta.
16. Paljonko tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain?
Kts. tasoristeysonnettomuus-sivu.
17. Mitä Väylävirasto aikoo tehdä tietylle tasoristeykselle?
Suomen Väylät -karttapalvelusta löytyy Tasoristeyspalvelu, josta löytyy ajantasainen tieto tasoristeyksille suunnitelluista toimenpiteistä sekä sen toteutuksen aikataulusta. Tasoristeysten sijainnin ja tasoristeysten hanketietoa löytyy Suomen Väylät tasoristeyspalvelusta.
18. Miten mitataan tasoristeysten turvallisuutta?
Tasoristeysten turvallisuutta tarkastellaan VALA LC -riskienarviointisovelluksella, jolla jokaiselle tasoristeykselle määritellään onnettomuusmääräluokka. Onnettomuusmääräluokka perustuu tasoristeyksen turvalaitteisiin, näkemiin, radan nopeuteen, tien luokitukseen, keskivuorokausiliikenteeseen sekä onnettomuushistoriaan.
Onnettomuusmäärän ja onnettomuushistorian tiedot yhdistämällä saadaan mahdollisimman luotettava ennuste siitä, kuinka paljon onnettomuuksia kussakin tasoristeyksessä tapahtuu, jos olosuhteet säilyvät ennallaan. Onnettomuuksien määrällä on vaikutusta luokituksen nousevasti. Onnettomuuden jälkeen on selvitettävä tasoristeyksen ominaisuudet ja arvioitava mitkä olosuhteet onnettomuuteen ovat vaikuttaneet. Onnettomuusmääräluokkia on seitsemän: turvattomimmat tasoristeykset ovat luokassa seitsemän ja ensimmäisessä luokassa tasoristeykset, jotka eivät ole turvattomimpia.
19. Tasoristeysten vaarallisuus on tiedetty pitkään, miksi ei ole tehty mitään / on edetty niin hitaasti?
Toimenpiteitä tehdään koko ajan. Tasoristeyskohteet ovat valtaosin hankalia toteuttaa ja hallinnollisesti monimutkaisia, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen menee vuosia. Katso myös kysymys 11.
20. Mitä muita toimia voidaan tehdä tasoristeyksessä turvallisuuden parantamiseksi?
Turvallisuutta parantavia toimenpiteitä voivat olla mm. heräteraitojen lisääminen tielle, valaistuksen lisääminen sekä junien nopeuden laskeminen kohteessa.
Tasoristeyksen poiston lisäksi voidaan estää kulku ojalla ja maavallilla radan läheisyydessä. Lisäksi voidaan asentaa uusia liikennemerkkejä ilmoittamaan muuttuneista tiejärjestelyistä.
Tasoristeyksen näkyvyyttä voidaan parantaa esim. kasvuston ja puuston raivaamisella, sekä tien kulman muuttamisella. Näkemien parantamista tehdään lähinnä radan kunnossapitotoimien yhteydessä.
21. Miten tasoristeyslaitokset voivat maksaa niin paljon, jopa 300 000–450 000 euroa?
Asianmukaisesti hankintalain mukaisesti hankittuna toimintavarmojen tasoristeyslaitoksien hinta on tätä luokkaa.
22. Miksi tasoristeykseen ei voisi laittaa normaalia liikennevaloa?
Rata- ja tieverkolla on erilaiset turvalaitteet.
23. Eikö junan sijainnin GPS-tietoa voisi käyttää varoittamaan junan lähestymisestä?
Menetelmän toimintavarmuutta ei ole ainakaan vielä voitu todentaa riittävästi.
24. Millaisia tarkastuksia Väylävirasto tekee tasoristeyksissä? Miten havaintojen jälkeen määritetään toimenpiteet?
Kunnossapitotarkastuksissa katselmoidaan kaksi kertaa vuodessa mm. odotustasanteet, tasoristeyskansien kunto sekä näkemäalueilla oleva kasvillisuus. Jos katselmuksessa todetaan kunnossapidollisia puutteita, ne korjataan kunnossapidon toimesta tai ilmoitetaan puutteista vastuulliselle rataisännöitsijälle.
Lisäksi Väylävirasto teettää tasoristeysten inventointeja, joissa tarkistetaan ovatko tasoristeykset määräysten mukaisia ja ovatko tasoristeyksen tiedot oikein tasoristeysrekisterissä.