Hyppää sisältöön

Rautatien suoja-alue

Suoja-alue edistää rautatien turvallista käyttöä ja ulottuu useimmiten 30 metrin etäisyydelle raiteen tai uloimman raiteen keskilinjasta. Tälle sivulle on koottu radan suoja-alueeseen liittyvät keskeisimmät kysymykset vastauksineen.

Mikä on rautatien suoja-alue ja kuka suoja-alueen omistaa?

Rautatien suoja-alue edistää rautatien turvallista käyttöä ja sen olemassaolo perustuu ratalakiin. Suoja-alue on rautatiealueen ulkopuolella oleva ulottuvuudeltaan määrätty alue. Suoja-alue ei siis kuulu Suomen valtion omistamaan ja Väyläviraston hallinnoimaan rautatiealueeseen, vaan suoja-alueen omistus on kiinteistön omistajalla.

Suoja-alueella on kiinteistön käyttämistä koskevia kuten rakennuksiin ja rakennelmiin liittyviä rajoitteita, ja Väylävirastolla on oikeus poistaa niin sanottua riskikasvillisuutta kuten puita.

Mihin asti suoja-alue ulottuu?

Suoja-alue ulottuu ratalain perusteella 30 metrin etäisyydelle raiteen tai uloimman raiteen keskilinjasta, jos raiteita on useampia. Suoja-alue voi erillisellä päätöksellä olla myös tätä kapeampi tai leveämpi, ulottuen kuitenkin korkeintaan 50 metrin etäisyydelle. Käytännössä suoja-alueen ulottuvuuden muuttaminen on ollut harvinaista.

Kuvaan on merkitty ratalain mukainen suoja-alue. Rautatiealueiden maanomistaja on valtio, mutta suoja-alue ulottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöille. Yhteensä rautatiealueen ja suoja-alueen pituus radalta on 30 metriä.
Kuvaan on merkitty ratalain mukainen suoja-alue. Rautatiealueiden maanomistaja on valtio, mutta suoja-alue ulottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöille. Yhteensä rautatiealueen ja suoja-alueen pituus radalta on 30 metriä.

Saako suoja-alueella liikkua?

Suoja-alueen olemassaolo ei rajoita liikkumista alueella. Sen sijaan raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä liikkuminen on paitsi vaarallista myös rangaistavaa.

Onko suoja-alue merkitty jotenkin?

Suoja-aluetta ei ole merkitty maastoon. Suoja-alue tulee merkitä kiinteistörekisterikartalle ja kiinteistörekisteriin maankäyttörajoitteena niiden kiinteistöjen kohdalle, joille suoja-alue ulottuu. Rekisterimerkintöjä tehdään sitä mukaan, kun kiinteistö on osallisena jossain maanmittaustoimituksessa. Suoja-alue ja sen vaikutukset ovat kuitenkin olemassa ilman näitä merkintöjäkin.

Mitä suoja-alueella useimmiten on?

Valtion rataverkkoon rajoittuvien alueiden ja siten myös suoja-alueiden maankäyttö on monenlaista. Suoja-alue voi olla esimerkiksi metsämaata, peltoa tai pihamaata. Usein alueella on esimerkiksi puustoa ja muuta kasvillisuutta tai rakennuksia ja rakennelmia.

Mitä toimenpiteitä Väylävirasto tekee suoja-alueilla?

Tyypillisin suoja-alueella tehtävä toimenpide on liikenneturvallisuutta vaarantavan niin sanotun riskipuuston tai muun riskikasvillisuuden poisto. Riskikasvillisuudella tarkoitetaan korkeaa kasvillisuutta, joka voisi kaatuessaan aiheuttaa vaaraa liikenteelle tai haittaa radanpidolle ja rautatielle.

Käytännössä Väylävirasto poistaa suoja-alueelta puita, jotka kaatuessaan voivat ulottua radalle tai sen rakenteisiin. Suoja-alueen puusto pyritään usein poistamaan samassa yhteydessä, kun valtion omistamalta rautatiealueelta poistetaan kasvillisuutta. Väylävirasto tilaa puuston poiston kilpailuttamaltaan urakoitsijalta joko ratahankkeen yhteydessä tai erillisenä kunnossapitotyönä.

Rautatiealueelta poistetaan pääsääntöisesti kaikki puusto, kun taas suoja-alueelta poistetaan lähtökohtaisesti vain metsäalan ammattilaisen arvion mukaiset riskipuut. Puuston poistamisessa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat ja erilaiset lupatarpeet. Suoja-alueella olevat suojelualueet sekä arvokkaat luontokohteet selvitetään etukäteen ja suojelutarpeet otetaan raivaustyössä huomioon.

Saako maanomistaja kaataa itse puita suoja-alueella?

Kiinteistön omistajalla on oikeus kaataa suoja-alueen puustoa myös itse. Rautatien läheisyydessä tehtävä puuston poistaminen edellyttää kuitenkin työ- ja liikenneturvallisuussyistä erityistä ammattiosaamista. Tämän vuoksi suosittelemme vahvasti, että suoja-alueiden riskipuiden poistaminen jätettäisiin Väyläviraston tehtäväksi.

Mikäli kiinteistönomistaja kuitenkin harkitsee riskipuuston poistamista kiinteistöltään omatoimisesti, on ennen töihin ryhtymistä syytä ottaa yhteyttä Väyläviraston valtuuttamaan rataisännöitsijään. Kiinteistönomistaja ja rataisännöitsijä keskustelevat tällöin tarkemmin raivaustyön turvallisuusnäkökohdista. Pahimmillaan radalle kaatuva puu saattaa aiheuttaa junan suistumisen ja henkilövahinkoja. Vähimmilläänkin rautatieliikenteelle aiheutuu viivästyksistä ja radan tarkastamisesta kustannuksia.

Saako suoja-alueella rakentaa tai tehdä esimerkiksi kaivuutöitä?

Suoja-alueella on ratalain nojalla voimassa rakennuksen, rakennelman ja laitteen pitokielto ja maanpinnan muokkaamista koskevia toimenpiderajoituksia. Suoja-aluetta voidaan kuitenkin edelleen käyttää ja siellä olevia rakennuksia kunnossapitää tavanomaisella tavalla. Suoja-aluetta koskevat kiellot ja rajoitukset eivät myöskään ehdottomasti estä kiinteistön kehittämistä.

Rakennuksen, rakennelman ja laitteen pitokielto kieltää pitämästä suoja-alueella esimerkiksi sellaista rakennusta, rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle taikka haittaa radanpidolle. Kielto ei koske ennen 15.8.2016 rakennettujen rakennusten, varastojen, aitojen tai muiden rakennelmien tai laitteiden pitämistä ja käyttämistä suoja-alueella. Rakennusten osalta kielto ei myöskään ole voimassa asemakaavoitetuilla alueilla. Eräissä tapauksissa Väylävirasto voi kuitenkin määrätä ennen suoja-aluesäännösten voimaantuloa rakennetun rakennuksen tai istutetun kasvillisuuden poistettavaksi tai siirrettäväksi.

Toimenpiderajoitukset kieltävät maanpinnan muodon muuttamisen, ojituksen tai muun kaivuutyön tekemisen suoja-alueella siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle taikka haittaa radanpidolle. Toimenpiderajoitukset on otettava huomioon, kun suoja-alueella suunnitellaan ja toteutetaan esimerkiksi talon- tai maanrakennushankkeita, louhintatöitä ja kuivatustoimenpiteitä.

Mitä on otettava huomioon hankittaessa suoja-alueelle ulottuvaa asuinkiinteistöä?

Jos hankkii asemakaavan mukaisen tontin, rakennusten sijoittamismahdollisuudet tontille on ratkaistu asemakaavassa, eikä suoja-alue ole rakentamisen esteenä. Asemakaavan mukaisella tontilla on kuitenkin voimassa suoja-alueen toimenpiderajoitukset, joten ne on otettava huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa rakennushanketta suoja-alueella.

Hankittaessa rakennuspaikkaa asemakaava-alueen ulkopuolella, kannattaa selvittää etukäteen, rajoittaako suoja-alueen rakennuksen pitokielto suunniteltua rakentamista ja miten. Asian selvittämiseksi voi olla yhteydessä Väylävirastoon.

Rakennuslupaa suoja-alueelle hakiessa tarvitaan Väyläviraston lausunto suoja-alueelle rakentamisen osalta. Lisäksi rautatiealueen naapurikiinteistölle rakennettaessa tarvitaan tavanomaiseen tapaan naapurin lausunto myös Väylävirastolta. Lausunnoissa huomioidaan suoja-aluekysymysten lisäksi myös rautatieliikenteen melun ja tärinän torjuntaa, joka rakentajan tulee rakennustensa osalta hoitaa.