Hyppää sisältöön

Haitalliset vieraslajit

Haitallisten vieraslajien torjunnalla Väylävirasto tukee luonnon monimuotoisuutta väyläympäristöissä.

Haitallisista vieraslajeista jättiputkien torjuntaa maantie- ja rautatiealueilta on tehty jo vuosia. Runsaina esiintyvien kurtturuusun ja komealupiinin torjuntatoimia kohdennetaan vieraslajien hallintasuunnitelman mukaan. Väyläympäristöihin ei istuteta haitallisiksi säädettyjä tai tunnistettuja vieraskasvilajeja.

Tienvarsiniittojen ajoituksella voidaan vaikuttaa haitallisten vieraslajien runsauteen. Esimerkiksi kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa, jotta niiden siemenet eivät leviäisi uusille kasvupaikoille.

Haitallisten vieraslajien, kuten lupiinin tai kurtturuusun kitkeminen tai muu hävittäminen väylien varsilta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eikä sitä saa tehdä ilman lupaa. Esimerkiksi moottori- ja moottoriliikenneteille meneminen on kokonaan kielletty. Myöskään rata-alueille meneminen ei ole sallittua tässä tarkoituksessa.

Hävittämistoimia suunnittelevat voivat ottaa yhteyttä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä. Siirry Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivuille.

Mihin voin ilmoittaa vieraslajihavainnosta?

Ilmoituksen vieraslajihavainnosta voi tehdä Vieraslajit.fi-sivustolla.

Osa haitallisista vieraslajeista on todettu niin haitallisiksi, että niihin tulee kohdistaa välittömästi tehokkaita toimenpiteitä. Näistä haitallisimpia ovat jättiputket. Jättiputkihavainnoista maanteiden ja rautateiden varsilla voi ilmoittaa Palauteväylä.fi-palvelussa. Sijainnin voi merkitä kartalle. Viestit välitetään maanteiden hoidon urakoitsijoille tai rataisännöitsijöille, jotka hoitavat torjunnan käytännössä. Jos kasvusto kasvaa muualla kuin tie- tai rautatiealueella, poistamisesta on vastuussa maanomistaja.

Jättiputkina hävitettäväksi on ilmoitettu myös ukonputkia, väinönputkia ja karhunputkia. Näitä kotimaisia lajeja ei pidä sekoittaa jättiputkiin, eikä niitä ole syytä hävittää. Väinönputki on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella. Ellet varmasti pysty erottamaan näitä lajeja, on syytä kysyä tunnistusapua.

Kurtturuusu

Kesällä 2019 tuli voimaan valtioneuvoston asetus, joka velvoittaa maanomistajia torjumaan kurtturuusun ja komealupiinin kaltaisia haitallisia vieraslajeja. Kurtturuusun kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, joka päättyi 1.6.2022.

Kurtturuusu ei kuulu Suomen lajistoon ja se on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa kasvupaikassaan, voivat sen kiulukat ja siemenet kulkeutua muuttolintujen mukana tai vesistöissä veden virtauksen mukana kauaskin.

Kurtturuusua on menneinä aikoina istutettu esimerkiksi maanteiden varsille huomattavia määriä sen takia, että kurtturuusu kestää hyvin tieympäristön suolaa ja hankalia kasvuolosuhteita.

Lue tiedote 20.5.2022: Rannikoilla maantieverkon kiireellisimmät kurtturuusun torjuntakohteet

Kysymyksiä ja vastauksia kurtturuususta
  • Selvitimme vuosina 2019 ja 2020 maantie- ja rataverkolta, kuinka hyvät tiedot kurtturuusun esiintymisestä oli olemassa sekä alustavasti sitä, miten paljon ja missä kurtturuusua on istutettuna. Olemme jatkaneet inventointia maanteiden hoitourakoiden valmistelukierron mukaan.

    Maantieverkolta ei kuitenkaan ole vielä kattavaa tietoa kurtturuusun määristä koko maan tasolla. Rekisteritietojen mukaan vuoden 2022 alussa tieverkolla oli istutettuja kurtturuusuja yhteensä 1130 kohteella noin 335 900 neliömetriä. Näistä yksiajorataisilla teillä on noin 178 800 neliömetriä ja kaksiajorataisilla 151 100 neliömetriä. Rataverkon vieraslajien inventoinnin toimintamallia valmistellaan, ja inventointeja jatketaan kesällä 2022.

    Jättiputken esiintymiä on torjuttu jo kymmenkunta vuotta sitä mukaa, kun havaintoja esiintymistä on tehty. Muista haitallisista vieraslajeista tietoja on vain muutamilta alueilta Suomesta.

  • Inventoinnin lisäksi olemme selvittäneet kurtturuusun torjuntamenetelmiä sekä niiden soveltuvuutta maantieympäristöön. Olemme selvittäneet myös torjunnan kustannuksia.  Radanpidon ympäristöohjeiden uusimmassa päivityksessä on otettu huomioon vieraslajien torjunta ja annettu toimintaohjeet esiintymätietojen kokoamisesta ja vieraslajien torjunnasta.

    Väylien hankesuunnitelmiin olemme ohjeistaneet sisällyttämään mukaan vieraslajiselvityksen, vaikutusten arvioinnin ja toimenpide-esitykset vieraslajien torjumisesta.

    Maanteiden parantamishankkeissa on raportoitu vuonna 2021 vieraslajien torjuntaa noin 10 000 neliömetrin alalta. Suurimmat torjuntakohteet olivat maantiellä 101 (Kehä 1), valtatiellä 15 Kotkassa ja valtatiellä 25 Raaseporissa. Rautatiealueilta on raportoitu vuonna 2021 vieraslajien torjuntaa noin 550 neliömetrin alalta. Kanavaympäristöistä kurtturuusua on poistettu järjestelmällisesti viime vuosina.

  • Väyläviraston tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin vastuualue on käynnistämässä kurtturuusujen torjuntapilotin Salon ja Liedon hoitourakka-alueilla. Hävitettävät kasvustot inventoidaan loppukesällä 2022, ja kasvustojen torjuntaa näännyttämällä ja peittämällä aletaan tehdä jo ennen talvea. Pilottikohteissa kerätään kokemuksia torjunnan suunnittelusta, menetelmistä ja kustannuksista.

    Olemme ottaneet vieraslajeihin liittyvät asiat keskeiseksi teemaksi maanteiden viherrakentamisen ja -hoidon ohjeen meneillään olevassa päivitystyössä. Ohjeeseen sisällytetään haitallisten vieraslajien torjunnan tavoitteet ja tietoa torjuntamenetelmistä, jotka soveltuvat tieympäristöön. Ohje valmistuu loppuvuodesta 2022. Teemme jatkuvasti kurtturuusun torjuntaa mahdollisuuksien mukaan väylähankkeiden yhteydessä. Jättiputkien torjuntaa jatketaan sekä maanteiden että rautatiealueiden kunnossapidossa.

  • Toukokuussa 2022 valmistui selvityksemme kurtturuusun torjunnan priorisoinnista maantieverkolla. Priorisointi pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin ja ohjaa torjuntatoimien kiireellisyysjärjestystä. Kiireellisyysjärjestyksessä painottuvat merenrannikot ja saaristot sekä Natura- ja muiden luonnonsuojelualueiden läheisyys.

    Selvitämme myös rautatiealueiden kurtturuusuesiintymiä ja samalla kehitämme suuntaviivoja jatkotoimille. Kanavaympäristöissä vielä olevien kurtturuusujen poistoja jatketaan kesällä 2022. Teemme jatkossakin kurtturuusun torjuntaa väylähankkeiden yhteydessä.

  • Haitallisten vieraslajien torjunnassa on EU:n ja Suomen lakien ja asetusten mukaan otettava huomioon toimenpiteiden kustannukset suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Kaikkien kurtturuusuesiintymien hävittämiseen ei kustannustehokkuuden kannalta ole edellytyksiä ainakaan lähitulevaisuudessa.

    Tärkeintä laajalle levinneiden vieraslajien kuten komealupiinin ja kurtturuusun torjunnassa on estää niiden leviämistä edelleen. Hävittämisessä ensisijaisia ovat luonnonarvoiltaan merkittävät alueet ja niiden läheisyys. Väyläalueilla kasvavien kurtturuusujen hävittäminen tulee vaatimaan aikaa useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

  • Kurtturuusun hävittämiseen liittyy useita ongelmia. Tähän saakka suurimpana pullonkaulana on ollut se, ettei vieraslajijätteelle ole riittävästi vastaanottopaikkoja eri puolilla maata. Väyläalueilla joudutaan usein hävittämään kurtturuusut kaivamalla pensaat kasvualustoineen pois, jolloin syntyy suuri määrä jätettä. Kuntien jätelaitosten vastaanottopisteverkko on harva, eikä kaikilla vastaanottopaikoilla ole lupaa ottaa vastaan vieraslajijätettä.

    Kun vastaanottopaikkoja ei ole riittävästi, on hävittämisen ja siihen liittyvien kuljetusten kustannusten arviointi hankalaa. Jos jätettä hävitettäisiin epäasianmukaisesti, voisi vieraslajiongelma pahentua entisestään. Jätelaki kieltää kasvijätteenkin hautaamisen. Syntyvän kasvijätteen ja pintamaan erottelu ei helpottaisi tilannetta, koska se on niin ikään kallista mutta myös hankalaa väyläympäristössä. Siksi torjuntaa on tähän asti tehty lähinnä väylähankkeiden yhteydessä.

    Torjuntakustannukset ovat suuret, koska kurtturuusua on eri väylien varrella runsaasti. Kullekin esiintymälle soveltuvat torjuntamenetelmät joudutaan selvittämään ja suunnittelemaan tapauskohtaisesti. Vasta hyvin tehdyn suunnittelun perusteella on mahdollista arvioida torjunnan kustannukset.  Kustannuksia tulee niin torjunnan suunnittelusta, itse torjunnasta, jätteen kuljetuksesta ja jätemaksusta kuin myös seurannasta ja jälkihoidostakin.

    Yksi näkökulma ovat myös muutokset tieympäristössä tai taajamakuvassa: kun istutusalueita hävitetään, on tilalle laitettava useimmiten nurmikko, jotta voidaan seurata mahdollista torjunnan jälkeistä versojen kasvua. Tällöin tiemaisema muuttuu ja tämä voi vähentää ympäristön viihtyisyyttä.

    Lisäksi on hyvä huomioida, että esimerkiksi rautatieasemien ja niiden parkkipaikkojen mahdolliset kurtturuusuistutukset eivät välttämättä ole Väyläviraston hallinnassa. Omistajana voi olla myös esimerkiksi kunta tai jopa yksityishenkilö.

  • Olemme Väylävirastossa arvioineet, että maantieverkon kurtturuusujen hävittäminen ilman jätekustannuksia maksaisi noin 5-7,5 miljoonaa euroa ja jätekustannukset (vastaanottomaksut) huomioon ottaen kustannukset olisivat suuruusluokkaa 50 miljoonaa euroa.

  • Kurtturuusupensaat on muutaman vuoden välein leikattava alas, jotta niiden kasvusto säilyy elinvoimaisena. Kurtturuusun siemeniä sisältäviä kurtturuusun marjoja eli kiulukoita on voinut päästä siirtymään alasleikkauskaluston mukana uusille kasvupaikoille tieympäristössä. Kurtturuusun siementen leviäminen uusille kasvupaikoille esimerkiksi saaristoon on tapahtunut todennäköisesti muuttolintujen mukana ja myös vesistöjen varsilla virtaavan veden mukana.