Hankkeen taustat
Valtatie 3 kuuluu Suomen tärkeimpään päätieverkkoon. Tielle on asetettu muita pääteitä korkeampi laatutavoite, joka ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu Tampereen ja Vaasan välisellä valtatieosuudella. Liikenne tiellä kasvaa, mutta liikenneturvallisuus heikkenee.
Tampereelta Vaasaan johtavana yhteysvälinä Valtatie 3:lla on suuri merkitys etelä-pohjoissuuntaisen henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle.
Liikenteen sujuvuus Hämeenkyrön kohdalla ei täyttänyt valtatielle asetettuja vaatimuksia. Onnettomuuksia tapahtuu keskimääräisesti enemmän kuin muilla valtatiejaksoilla, ja osuus kuuluu onnettomuusriskiltään Suomen vaarallisimpiin valtatiejaksoihin.
Hankkeen tavoitteet
Uusi väylä sujuvoittaa valtatien liikennettä ja parantaa turvallisuutta. Uuden osuuden kaksikaistaisuuden ja korkeamman nopeusrajoituksen myötä matka-aika lyhenee huomattavasti. Liikenteen siirryttyä uudelle väylälle, pystyy Hämeenkyrön kunta kaavoittamaan vanhan valtatien ympäristön aiempaa monipuolisemmin.
Uusi väylä on noin 10 kilometrin pituinen kapea keskikaiteellinen nelikaistainen valtatie. Uusi kolmostie erkanee nykyisestä valtatiestä Hanhijärvenkohdalla Hämeenkyrön eteläpuolella, ja palaa takaisin Hämeenkyrön keskustan pohjoispuolella Tippavaarassa.
Uuden valtatien yhteyteen rakennettiin kolme eritasoliittymää, joilla uusi tie yhdistyy muuhun tieverkkoon. Lisäksi uusi tieosuus valaistiin koko matkalta. Tien turvallisuutta lisää myös kaiken risteävän liikenteen ohjaaminen tien ylittäville silloille, joita rakennettiin kaikkiaan 11.
Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta lisättiin myös rakentamalla uudelleen Kylmäojantietä noin kahden kilometrin matkalta sekä parantamalla kevyen liikenteen yhteyksiä ja yksityistie- ja katujärjestelyjä. Uudelle valtatielle rakennettiin yli kuuden kilometrin matkalle meluesteitä asuin- ja virkistysalueiden suojaamiseksi.
Ympäristö huomioitiin hankkeessa monipuolisesti. Valkjärven alueelle rakennettiin riistasilta ja Pappilanjoen eteläpuoleiselle osuudelle riista-aidat. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan ja Väyläviraston tahtotilana oli uusiomateriaalien käyttö hankkeessa.
Karttakuva Hämeenkyrönväylä hankkeesta.
Hankkeen eteneminen
Loppuvuodesta 2019 valittiin hankkeen urakoitsija avoimella hankintamenettelyllä ja 17.1.2020 Väylävirasto allekirjoitti kehitysvaiheen urakkasopimuksen Destia Oy:n kanssa. Helmikuussa 2020 alkoi kehitysvaihe, jossa Väylävirasto ja Destia yhdessä kehittivät rakennussuunnitelmaa sekä toteutusvaiheen aikataulua. Kehitysvaiheessa huomiota kiinnitettiin erityisesti teknis-taloudellisiin valintoihin, rakenteiden elinkaariin sekä urakan riskeihin.
Kehitysvaiheen tuloksena syntyi alustava rakennussuunnitelma, josta solmittiin erillinen rakentamisen urakkasopimus 1.7.2020. Hämeenkyrönväylän rakentaminen aloitettiin elokuussa 2020.
Reilun kahden vuoden rakentamisen jälkeen Hämeenkyrönväylä otettiin käyttöön liikenteelle vuosi etuajassa keskiviikkona 30.11.2022. Valtatieosuudella tehtiin vielä viimeistelytöitä keväästä syksyyn 2023, jolloin tehtiin muun muassa ajoneuvoväylien sekä kävelyn ja pyöräilyn väylien päällystystöitä sekä viherrakentamista.
Viimeistelytöiden valmistuttua väylän nopeusrajoitus nousi sataan kilometriin tunnissa. Hanke valmistui syksyllä 2023.