Hankkeen taustat
Maantie 170 eli entinen valtatie 7 on kapea ja sen varrella on tiheästi liittymiä. Ennen moottoritien rakentamista tien kautta Haminan ja Vaalimaan väliä ajoi päivittäin 6000 ajoneuvoa, joista 3500 ylitti rajan. Näistä 30 % oli raskasta liikennettä. Tämä aiheutti ruuhka-aikoina rajalle jopa 30 kilometrin pituisia rekkajonoja ja tien kapasiteetti ei riittänyt sitä käyttävän liikenteen tarpeisiin. Lisäksi liikennemäärien on ennustettu yli kaksinkertaistuvan tällä vuosikymmenellä. Virojoki–Vaalimaa-välillä on myös paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Tiejaksolla tapahtui vuosittain keskimäärin kuusi henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta. Liikennekuolemia tapahtui joka vuosi vähintään yksi.
Hankkeen tavoitteet
Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi moottoritie rakennettiin maantien 170 eli vanhan valtatie 7:n pohjoispuolelle. Valtatie jäi moottoritien rinnakkaistieksi ja sitä parannettiin vuoden 2018 aikana mm. rakentamalla kevyen liikenteen väylää. Moottoritie liittyy länsipäästään Haminan ohikulkutiehen ja itäosastaan Vaalimaan rajalle.
Nopeat ja sujuvat kulkuyhteydet lisäävät alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Vuoteen 2040 mennessä henkilövahinkoon johtavien liikenneonnettomuuksien määrä vähenee 60 %. Matka-aika lyhenee kahdeksalla minuutilla vuoteen 2014 verrattuna ja matkantekoa on nykyistä helpompi ennustaa.
Asukkaat valtatien varrella eivät enää kärsi raskaan liikenteen aiheuttamista päästö- ja turvallisuushaitoista. Uudet melusuojaukset vähentävät meluhaittoja merkittävästi. Pohjavedenottamisalueet on suojeltu, ja arvokkaat ympäristö- ja kulttuurikohteet huomioitu.
Sujuva tieyhteys mahdollistaa Kaakkois-Suomen monipuolisen kehittämisen. Parempien liikenneyhteyksien ansiosta kauppa, turismi ja elinkeinoelämä vilkastuvat. Moottoritie houkuttelee investoijia ja matkustajamäärät kasvavat.
Moottoritie valmistui etuajassa ja ennakoitua selvästi edullisemmin
Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) käynnisti rakentamista valmistelevat työt marraskuussa 2014. Palvelusopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2015, jonka jälkeen YIT Rakennus Oy aloitti rakentamisen. Rakentaminen tapahtui suurimmaksi osaksi kaukana asutusalueista, jolloin rakennusaikaiset häiriöt liikenteelle saatiin pidettyä mahdollisimman vähäisinä.
Raskaan liikenteen odotusalue otettiin käyttöön tammikuussa 2017, ja moottoritien ensimmäinen tieosuus Lelusta Kattilaisiin avautui liikenteelle 10. helmikuuta 2017. Tieosuus on noin viisi kilometriä pitkä, ja sen varrella sijaitsee kaksi eritasoliittymää sekä neljä siltaa: Lelun ja Kattilaisten risteyssillat sekä Hirvelänkallion ja Lelun vihersillat.
Ystävänpäivänä 2018 avattiin moottoritien toinen osuus Kattilaisista Virojoelle. Noin 20 kilometriä pitkä tieosuus sisältää kolme eritasoliittymää ja 23 siltaa. Tieosuudella sijaitsevat muun muassa E18 Hamina–Vaalimaa -moottoritien pisin, noin 120 metriä pitkä Jänismäen silta sekä Kärmekorven vihersilta.
Viimeinen ja koko Hamina–Vaalimaa välisen moottoritien viimeistelevä noin seitsemän kilometrin pituinen tieosuus Virojoelta Vaalimaalle avattiin liikenteelle 1. maaliskuuta 2018. Tieosuuden varrella on yksi eritasoliittymä, kahdeksan siltaa sekä 225 metriä pitkä Vaalimaan tunneli.
Rakentaminen jatkui Virojoella ja vanhalla seiskatiellä
Moottoritien valmistuttua työt jatkuivat maantien 170 eli vanhan seiskatien kunnostamisella. Tie päällystettiin lähes kokonaan uudelleen, minkä lisäksi rakennettiin kevyen liikenteen väylää. Työt alkoivat toukokuussa ja valmistuivat marraskuussa 2018.
Lisäksi Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) ja Virolahden kunta aloittivat Virojoen keskustassa erillisurakan. Väyliä sekä ajoneuvoille että kevyelle liikenteelle parannettiin ja maantien 170 kiertoliittymästä rakennettiin uusi sisääntulotie.
Erillisurakan työt alkoivat kesäkuussa ja valmistuivat joulukuussa 2018.
Hankkeen kustannukset
Palvelusopimuksen arvo on noin 378 miljoonaa euroa. Sopimukseen sisältyy suunnittelu, rakentaminen, tien kunnossapito ja rahoitus.
Investointikustannukset olivat kokonaissummasta 265 miljoonaa euroa (MAKU 2005, 150). Hanke sai yleissuunnitelmavaiheessa EU:n TEN-verkon rahoitustukea. Investoinnin hyötykustannussuhde on 1,1.
Palvelusopimus Liikenneviraston (nykyinen Väylävirasto) ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n välillä on solmittu vuoteen 2034 asti.
