Usein kysyttyjä kysymyksiä (Q&A)

MILLOIN HANKE RAKENNETAAN?

Hankkeen rakentamisen aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa, mutta toteutus voisi tulla kyseeseen arvion mukaan aikaisintaan vuonna 2033. Isojen väylähankkeiden käynnistämisestä ja niiden rahoituksesta päätetään eduskunnassa. Hankkeen toteuttaminen ei ole Väyläviraston tai Uudenmaan elinvoimakeskuksen toteuttamisohjelmissa. Hankkeen yleissuunnittelun tavoitteena on muodostaa toimenpiteet tieosuuden kehittämiseksi mahdollisesti vaiheittain kohti tavoitetilaa. Suunnitteluvalmiuden nostaminen lisää mahdollisuuksia saada hanke esimerkiksi toteuttamishankkeeksi valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

KETKÄ SUUNNITTELUA TEKEVÄT TAI TEETTÄVÄT?

Ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistää ja siitä vastaa taho, joka suunnittelee hanketta eli alueensa tienpidon viranomainen. Hankkeesta vastaava on tässä hankkeessa Uudenmaan elinvoimakeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, jossa hanketta johtaa Kirsi Pätsi. Elinvoimakeskus teettää maanteiden suunnittelun suunnittelualan yrityksillä eli konsulteilla. Tässä hankkeessa suunnittelukonsulttina toimii Sitowise Oy.

Yhteysviranomainen on se viranomainen, jolla on vastuu siitä, että ympäristövaikutusten arviointimenettely toteutetaan lain mukaisesti. Yhteysviranomainen laatii hankkeesta YVA-menettelyn loppuvaiheessa perustellun päätelmän. Elinvoimakeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella (hankkeesta vastaava) ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella (yhteysviranomainen) on erilliset, lakisääteiset viranomaistehtävät. Ympäristöministeriö on tehnyt YVA-lain 10 §:n nojalla 3.10.2022 päätöksen (VN/22771/2022) siitä, että tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan elinvoimakeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Yhteysviranomaisen vastuuhenkilönä toimii Erika Heikkinen.

MIKÄ ON YVA? MITEN YVA-MENETTELY ETENEE?

YVA on ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa arvioidaan tulevien laajamittaisten ja isojen hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset. Menettelyyn voivat osallistua vaikutusalueen asukkaat ja viranomaiset. YVA-menettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017 (YVA-laki). Laki edellyttää arviointimenettelyn soveltamista tiehankkeissa, joissa rakennetaan vähintään 10 kilometrin pituinen, neli- tai useampikaistainen yhtäjaksoinen uusi tie. 

YVA-menettelyyn kuuluu kaksi päävaihetta. Ensin hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman, jossa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja miten ympäristövaikutukset tullaan selvittämään. Seuraavassa vaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa selvityksistä saadun tiedon arviointiselostukseen. Selostuksessa kuvataan hankkeen eri vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot.

MIKÄ ON PERUSTELTU PÄÄTELMÄ?

Yhteysviranomainen laatii YVA-arviointiselostukselle perustellun päätelmän. Perusteltu päätelmä on yhteysviranomaisen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista tekemä perusteltu johtopäätös, joka on tehty arviointiselostuksen, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain nojalla (YVA-laki).

 

Päivitykset tammikuussa 2024:

MITEN HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN NÄKYY YVA-ARVIOINNISSA?

YVA-selostuksessa määritellään alustavat toimenpiteet. Haitallisia vaikutuksia on mahdollista ehkäistä, rajoittaa tai poistaa. Osa toimista kuuluu jo vaihtoehdon tekniseen periaateratkaisuun, jolloin ne otetaan huomioon vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Lisäksi esitetään laaja skaala haittojen lieventämisen toimenpiteitä, joiden toteutuminen voidaan ratkaista jatkosuunnittelussa tai maankäytön suunnittelussa. Tähän vastataan tunnistamalla epävarmuustekijät ja riskit sekä antamalla suositukset seuraaviin suunnitteluvaiheisiin. Merkittävien haittojen lieventämis- ja ehkäisykeinoja esitetään YVA-selostuksessa järjestelmällisesti vaikutuslajeittain sekä yhteenvetona.

VOIKO VAIHTOEHTOIHIN VAIKUTTAA? 

Palaute on olennainen osa YVA- ja yleissuunnitteluprosessia. YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Se tuo osallisille vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonvälitystä YVA-lain mukaisen vuoropuhelun kautta. Maantiehankkeen suunnittelun tavoitteena on löytää mahdollisimman hyväksyttävä suunnitteluratkaisu sovittamalla yhteen usein erilaisia tavoitteita ja näkemyksiä.  Suunnitelmien sisältöön on mahdollista vaikuttaa suunnitelmien laadinnan aikana, mutta lopputulos on kompromissi. Maantiehankkeet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja niillä toteutetaan päätöksiä, joita tehdään monessa vaiheessa ja eri tasoilla.

VOIKO KANTATIEN TOIMENPITEISTÄ TOTEUTTAA OSIA ETUKÄTEEN?

Erillistoimenpiteet ovat mahdollisia, jos saadaan rahoitusta. Esimerkiksi Sunnanvikin eritasoliittymästä on olemassa valmis tiesuunnitelma ja jos rahoitus järjestyy, eritasoliittymä voi toteutua ennen muuta kantatien parantamishanketta.

Toisaalta vaiheittain toteuttaminen kuuluu maantiehankkeeseen ja yleissuunnitelmavaiheessa katsotaan kokonaisuutta siitä näkökulmasta. Suuriin ratkaisuihin pitää varautua suunnittelulla hyvissä ajoin, sillä tilanteen korjaaminen liikenteen ongelmien kasvaessa on vaikeaa.
  
MITEN ALEMPI TIEVERKKO KÄSITELLÄÄN YVA- JA YLEISSUUNNITELMAVAIHEESSA?

YVA-menettelyssä on tärkeää tutkia rinnakkaiset väylät ja niiden vaikutus liikenteen ja maankäytön kehittämisen kokonaisuuteen.

Rinnakkaisväylillä ja yksityisteillä on myös suoria vaikutuksia ympäristöön, mutta vaikutukset ovat useimmiten päätiehankkeen mittakaavassa pieniä (esim. liikennemäärät ja häiriöt, estevaikutus).  Niiden käsittelyä myös suhteutetaan yleissuunnitelman oikeusvaikutuksiin, eli yleissuunnitelmassa lyödään lukkoon päätien likimääräinen sijainti ja pääratkaisut, kuten ajoratojen määrä ja liittymien tyypit. Alempi tieverkko suunnitellaan sitovasti vasta tiesuunnitelmassa ja lisäksi se on luonteeltaan "taipuisampaa", eli sen sijaintia säätää yleensä joustavasti (esim. siten, että ei mennä perusteetta ympäristön arvokohteen päältä).

 

Päivitykset helmikuussa 2026:

MIKSI YLEISSUUNNITELMAAN VALITTIIN NELIKAISTAINEN VAIHTOEHTO? ONKO PAKKO TAVOITELLA 100 KM/H NOPEUTTA?

Hanketta on valmisteltu pitkään ja erilaisia vaihtoehtoja on tutkittu. Hankkeen lähtökohdat on määritelty vuonna 2017 valmistuneessa aluevaraussuunnitelmassa (linkki lisätään). YVA-menettely tuotti tietoa päätöksenteon tueksi ja auttoi löytämään toteuttamiskelpoisen ratkaisun. Yleissuunnitelmaan valittu vaihtoehto VE 3B perustuu ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksiin ja perusteltuun päätelmään, palautteeseen sekä teknisiin tarkasteluihin.

Nelikaistainen ratkaisu parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta erityisesti poistamalla tasoliittymiä ja toteuttamalla eritasoliittymiä. Tien leventäminen nelikaistaiseksi käytännössä lisää ajonopeuksia, eikä 80 km/h rajoitusta todennäköisesti noudatettaisi yhtä hyvin. Nelikaistaisen tien liikenneympäristö ei tue 80 km/h rajoitusta samalla tavalla kuin nykyinen tie.  Hanke voi tuoda myönteisiä vaikutuksia elinympäristöön esimerkiksi meluntorjunnan ja päivittäisen liikkumisen kannalta. Tasoliittymien poistuminen ja eritasoliittymien rakentaminen helpottaa merkittävästi kantatielle liittymistä ja sieltä poistumista. 

YLEISSUUNNITELMASSA ON TEHTY VAIHTOEHTOTARKASTELUJA. MITEN NIISTÄ ON VALIKOITUNUT RATKAISU VIIMEISTELTÄVÄÄN LUONNOKSEEN?

Yleissuunnitelmassa on tehty vaihtoehtotarkasteluja ja punnittu ratkaisuja teknisin, liikenteellisin ja ympäristöön liittyvin perustein. Vaihtoehtoja on käsitelty tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja erityisesti rinnakkaisteiden sekä liittymien tarkentuneissa ratkaisuissa kuntien näkemykset ovat olennaisia. Huomioon on otettu tuleva maankäyttö ja ympäristöarvot. Saatu palaute on tuonut esiin kehityskohteita, joita on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan yleissuunnitelmaluonnoksen laatimisessa. Kesällä 2026 valmistuvassa yleissuunnitelmaselostuksessa esitetään tarkempi vaihtoehtojen vertailu ja perusteet ratkaisuille.