Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on yksi haasteellisimmista maailmanlaajuisista ympäristöongelmista. Se johtuu pääasiassa kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen eteneminen riippuu kasvihuonekaasupäästöjen määrän ja niitä sitovien nielujen kehityksestä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, joka syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Yli 90 prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä tulee tieliikenteestä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ja helppoa ratkaisua.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportin mukaan vähentää karkeasti jaotellen kolmella tavalla (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018):

  1. Vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.
  2. Siirtymällä liikennevälineissä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin teknologioihin (esimerkiksi sähköautot)
  3. Ottamalla käyttöön entistä vähäpäästöisempiä tai uusiutuvia polttoaineita.

Suomella tiukat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet

EU:n ei-päästökauppasektoria koskevien päästövähennystavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Suomen kansallinen osuus huhtikuussa 2018 hyväksytyn taakanjakoehdotuksen mukaan on vähentää päästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Energia- ja ilmastostrategiassa sekä ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa Suomi on asettanut 50 prosentin päästövähennystavoitteen liikenteen päästöille vuoteen 2030 mennessä. Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on ollut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja että vuoden 2030 päästövähennysvelvoitetta tiukennetaan vähintään 55 prosenttiin (verrattuna vuoteen 1990).

Liikenteen lisäksi myös väylänpito aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä

Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) on vuosina 2010-2012 selvittänyt kaikkien vastuullaan olevien väylämuotojen ja liikenteen hiilijalanjäljen. Liikenne aiheuttaa merkittävästi enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin väylien rakentaminen ja kunnossapito. Maantieinfrastruktuurin osalta hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 511 000 tonnia vuodessa, kun tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 8,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Rautateiden ja merenkulun osalta vastaavat päästöt ovat näitä selvästi pienemmät.

Väylänpito vaikuttaa energiankulutukseen suoraan toimiensa, palvelutasomuutosten, muihin toimijoihin kohdistuvien vaikutusten ja liikennejärjestelmässä tapahtuvien muutosten kautta. Väylänpidon ja liikenteen energiankulutusta voidaan vähentää väylien parantamisen, korjauksen ja hoidon avulla sekä parantamalla liikenteen palveluja (Väyläviraston julkaisu 47/2019).

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutokseen on varauduttava ja sopeuduttava, sillä päästöjen vähentämisestä huolimatta ilmasto lämpenee lähivuosina joka tapauksessa.

Väylänpidon yhtenä haasteena on suunnitella ilmastonmuutoksen vaikutusten johdosta tarpeellisia väyläverkon sopeutumistoimia. Kehittämistyö lähtee liikkeelle väyläverkon rakenteellisesta ja teknisestä varautumisesta. Se edellyttää selvityksiä nykyisten rakenteiden ja teknisten järjestelmien toimivuusrajoista, häiriönsietokyvystä ja vaurioitumisriskistä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi etenkin liikenneverkon talviajan olosuhteisiin. Maateillä talvihoito on entistä hankalampaa ja kalliimpaa olosuhteiltaan vaikeimpien ajanjaksojen lisääntyessä. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen näissä olosuhteissa edellyttää lisäpanostusta talvihoitoon. Sama koskee myös rautateitä.

Suomen merialueella muuttuvat jääolosuhteet ja voimistuvat tuulet muuttavat talvimerenkulun avustusolosuhteita vaikeammin ennakoitaviksi ja nopeasti muuttuviksi. Erimerkiksi avustusolosuhteiltaan vaativimpien ahtojää- ja sohjovyöhykkeiden määrä voi lisääntyä ja niiden sijainti muuttua aikaisemmasta, mikä edellyttää jääolosuhteiden ennustettavuuden kehittämistä.

Lue lisää

Ilmastolaki 609/2015

Ilmastolain uudistus (Ympäristöministeriön sivuilla)

Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka:

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 - Kohti ilmastoviisasta arkea (Ympäristöministeriön raportteja 21/2017)

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja / Energia 4/2017)

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja / Energia ja ilmasto 31/2014)

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja:

Hiiletön liikenne 2045 - polkuja päästöttömään tulevaisuuteen: Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 9/2018)

Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045: Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018)

LVM:n hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 (Liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmia ja strategioita 2/2009)

Väyläviraston julkaisuja:

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen radanpidossa, esiselvitys (Ratahallintokeskuksen julkaisuja A16/2008)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa, esiselvitys (Tiehallinnon selvityksiä 4/2007)

Ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpitoon (Tiehallinnon selvityksiä 8/2009)

Ilmastovaikutusten huomioon ottaminen liikennejärjestelmäsuunnittelussa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 20/2011)

Tien- ja radanpidon hiilijalanjälki (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 38/2011)

Merenkulun ja liikenteen hiilijalanjälki (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 21/2012)

Kestävämpää liikennettä ja väylänpitoa - Katse kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä (Liikenneviraston julkaisu 2016)

Infran ja väylänpidon vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin - Tilannekatsaus (Väyläviraston julkaisu 47/2019)

Opinnäytetöitä:

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys Väyläviraston toiminnassa (Väyläviraston julkaisu 49/2019)

Väylänpidon hiilijalanjälki ja sen laskeminen (Väyläviraston julkaisu 50/2019)

Liikenteen päästöistä:

LIPASTO - Suomen liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä (VTT:n sivuilla)

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut (Tilastokeskuksen sivuilla)

Muuta tietoa:

Suomen ilmastopaneeli (The Finnish Climate Change Panel)

reaktionapit
Sivu päivitetty 13.05.2020