Kouvola–Kotka/Hamina

Käynnissä

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyy 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025. 

Kouvola–Kotka/Hamina

Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuus on merkittävä TEN-T-verkon, Kouvolan sekä satamien (Kotka ja Hamina) välinen tavaraliikenteen väylä. Kouvolan ja Juurikorven väli on Suomen vilkkain tavaraliikenteen rataosuus. Kouvola–Kotka-välillä on myös henkilöliikennettä. Hankekokonaisuus kattaa Kouvola–Kotka/Hamina-välin peruskorjauksen, akselipainon noston 25 tonniin, turvalaitteiden uusimisen, Kotkan Kotolahden ratapihan raiteiston laajentamisen ja Hovinsaaren ratapihan muutostarpeet sekä Kouvola–Kotka-välin linjaosuuden välityskykyä parantavat toimenpiteet.

Nykytila

Rataosien kapasiteetin käyttöaste on nykyisellään korkea, eikä nykyinen infra mahdollista merkittävää junamäärän kasvua. Kouvolasta Juurikorpeen rataosa on kaksiraiteista,  mutta Juurikorvesta Kotkaan ja Haminaan haarautuvat osat ovat yksiraiteisia. Rataosuus on sähköistetty.

Rataosien suurin sallittu akselipaino on nykyisellään 22,5 tonnia. Itäisen yhdysliikenteen vaunukalustolle on sallittu vuoden 2020 loppuun asti 23,5 tonnin akselipaino rataosuudella Kouvola–Kotka Mussalo. Rataosilla liikkuu paljon muun muassa raskaita paperi- ja kartonkikuljetuksia. Satamien ja Venäjän transitoliikenteen tarpeissa on 25 tonnin kuljetusreitti sekä välityskyvyn parantaminen.

Radan turvalaitejärjestelmät on rakennettu 1970-luvulla eivätkä tekniseltä toteutukseltaan täytä nykyvaatimuksia ja ovat osin puutteellisia.

Hankkeen sisältö ja tavoitteet

Hankekokonaisuus koostuu useista rinnakkaisista osista:

  • Peruskorjaushanke (päällysrakenne, sillat)
  • Akselipainon nosto 25 tonniin (pehmeikkö-, silta ja rumpukorjauksia)
  • Turvalaitteiden uusiminen
  • Kehittämistoimenpiteet (Kotolahden ratapihan laajentaminen, välityskyvyn parantaminen mm. 1100 m kohtausraiteilla Juurikorven ja Kotkan välillä)

Peruskorjaus säilyttää liikennöintiolosuhteita ja omalta osaltaan varmistaa liikenteen toimivuuden. Akselipainon nosto 25 tonniin mahdollistaa raskaammat kuljetukset ja parantaa välityskykyä. Nykyaikainen kauko-ohjaukseen liitettävä turvalaitejärjestelmä mahdollistaa turvallisen ja luotettavan liikennöinnin ja tehokkaamman liikenteenohjauksen ja parantaa osaltaan välityskykyä. Kehittämistoimenpiteillä mahdollistetaan juna- ja kuljetusmäärien kasvua.

Kouvola–Kotka/Hamina-hankkeen tavoitteina on:

  • Mahdollistaa rautatiekuljetusten kasvu.
  •  Varmistaa turvallinen liikennöinti.
  • Parantaa turvalaitejärjestelmien elinkaaren tehokasta hallintaa. 
  • Parantaa välityskykyä linjaosuudella hyödyttäen sekä tavara- että henkilöliikennettä sekä lisätä merkittävästi Kotolahden ratapihan kapasiteettia.
  • Parantaa radan välityskykyä ja kuljetusten kustannustehokkuutta:
    • Nostamalla radan akselipaino 25 tonniin
    • Lyhenevien junapituuksien kautta: operaattorit voivat kuljettaa painavammilla ja lyhyemmillä junilla saman tavaramäärän kuin aiemmin pitkissä junissa.
    • Mahdollistamalla pitkien junien kohtaaminen rakentamalla 1100 metrin kohtausraiteet: operaattorit voivat kuljettaa suuremman tavaramäärän pidemmillä ja painavammilla junilla ja vähemmillä vuoroilla.
  • Pienentää tai säilyttää ennallaan kalustosta aiheutuvat melu- ja tärinähaitat.

Hankkeen aikataulu

Kohteiden rakentamissuunnittelu on pääosin käynnissä. Eduskunta myönsi vuonna 2019 II lisätalousarviossa Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamiseen 98 miljoonan euron sopimusvaltuuden. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2020-2024.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on 98 miljoonaa euroa. Kokonaisuutta voidaan toteuttaa vaiheittain eri osia yhteen sovittaen. Hankkeen eri osien kustannusarviot ovat:

  • Peruskorjaus, 26 miljoonaa euroa
  • Akselipainon nosto 25 tn, 20 miljoonaa euroa 
  • Turvalaitteiden uusiminen, 29 miljoonaa euroa
  • Kehittämistoimenpiteet, 23 miljoonaa euroa
reaktionapit
Sivu päivitetty 24.03.2020