Rataosuuksilla Kouvola-Kotka/Hamina tehdään useita päällysrakenteen, rumpujen ja siltojen sekä tärinä- ja painumakohteiden korjauksia ja perusparannusta. Lisäksi useissa kohteissa uusitaan turva- ja asetinlaitteita, kaapelireittejä ja kaapelointeja. Lisäksi Kouvolan Myllykosken liikennepaikalla ja Kotolahden ratapihalla toteutetaan merkittäviä parannuksia.
Tavoiteaikataulun mukaisesti rakentaminen käynnistyi vuonna 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2025.

Vuoden 2020 kohteet

Myllykosken liikennepaikalle rakennettiin uusi Pitkäkallion raiteenvaihtopaikka ja uusittiin nykyisen seisakkeen laiturit siten, että alikulkureitti laiturilta toiselle toteutuu olemassa olevan Myllykosken alikulkusillan (Rautakorventie) kautta. Vanhojen matalien laiturien tilalle rakennettiin korkeat, esteettömyysvaatimukset täyttävät laiturit ja nykyinen laituripolku poistettiin seisakkeiden väliltä.

Kotkan Mussalon syväsatamaa palvelevaa Kotolahden ratapihaa laajennettiin viidellä uudella raiteella vaihteineen ja toteutetaan laajennukseen liittyvät turvalaite-, sähkörata- ja vahvavirtatyöt.

Päällysrakenteen vaihtourakka (kiskot, pölkyt ja tukikerrossepeli) toteutettiin välillä Juurikorpi - Summanjoen vesistösilta, Juurikorven ja Haminan välisellä rataosalla.

Uuden turvalaitejärjestelmän vaatimia kaapelireittejä rakennettiin koko hankealueella Kouvola - Kotka ja Juurikorpi - Hamina välillä.

Melu- ja tärinäselvitykset aloitettiin hankealueella vuoden 2020 aikana ja selvitys mittaustuloksineen valmistui kesäkuussa 2021. Selvityksen ja mittausten jälkeen aloitetaan kohteisiin liittyvä varsinainen suunnittelutyö vuoden 2021 aikana.

 

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuuden ja häiriötilanteiden hallintaa, tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja  liikenneturvallisuutta. Hankkeen toteuttaminen tähtää myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.

 

Hankkeella yhteensovitetaan ja neuvotellaan liikenteeseen vaikuttavista työraoista tuleville vuosille. Junaliikenneoperaattorit, Finrail ja muut rautatiehankkeet otetaan huomioon, jolloin pyritään hakemaan kaikkia osapuolia mahdollisimman vähän haittaavat vaihtoehdot. Teollisuuden kuljetukset rataa pitkin on taattava, ja liikennekatkokset tullaan tiedottamaan hyvissä ajoin. Vaihtoehtoiset reitit esimerkiksi henkilöliikenteelle on myös otettu suunnitelmassa huomioon.

Kaikki poikkeusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä valitun urakoitsijan kanssa. Työnaikaiset jalankulku- ja pyöräilyreitit merkitään selkeästi maastoon ja työmaaliikenne pyritään pitämään mahdollisimman vähän muuta liikennettä häiritsevänä.

Hankkeesta vastaa Väylävirasto. Eduskunta myönsi vuonna 2019 toisessa lisätalousarviossa Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamiseen 98 miljoonan euron sopimusvaltuuden, ja llisärahoitusta myönnettiin 35,5 miljoonaa euroa kolmannessa lisätalousarvioesityksessä 2021. Koko hankkeen kustannusarvio on 133,5 miljoonaa euroa.

Hankkeen eri osien kustannusarviot ovat:

• Peruskorjaus, 26,5 miljoonaa euroa
• Akselipainon nosto 25 tn, 46 miljoonaa euroa 
• Turvalaitteiden uusiminen, 38 miljoonaa euroa
• Kehittämistoimenpiteet, 23 miljoonaa euroa

 

Melu- ja tärinäkohteet ovat iso ympäristötekijä - tärinäkohteita pyritään poistamaan vahvistamalla olemassa olevia pehmeikkökohteita. Meluun liittyviä toimenpiteitä ei vielä pystytä erittelemään ennen selvityksen valmistumista.

Melu- ja tärinämittaukset on suoritettu vuoden 2020 aikana, jonka jälkeen käynnistyi melu- ja tärinämallin tekeminen. Mallin perusteella arvioidaan mahdollisten suojausrakenteiden tarvetta eri alueilla. Melu- ja tärinämallinnuksista pidettiin yleisötilaisuus kesäkuussa 2021. Varsinainen suunnittelu aloitetaan lisätarkastelua vaativien melu- ja tärinäkohteiden osalta vuoden 2021 aikana.

Melu- ja tärinäselvitys laadittiin kevään ja alkukesän aikana 2021. Lähtötietoja kerättiin ja tuotettiin selvitystä varten vuoden 2020 aikana tekemällä mittauksia maastossa. Molemmat selvitykset perustuvat mallinnukseen ja laskennalliseen arviointiin, sillä se on ainoa tapa laatia näin laajan alueen kattava selvitys. Mittaustuloksia käytettiin laskennallisen selvityksen tulosten oikeellisuuden tarkistamiseen sekä laskentamallin kalibrointiin. Molemmat selvitykset perustuvat Suomessa yleisesti käytössä oleviin laskentamalleihin, joita siis muissakin selvityksissä käytetään. Tarkemmin selvitysten tekotavasta on kerrottu melu- ja tärinäselvityksen kappaleissa 5. 

Melu- ja tärinäselvityksen materiaalit löytyvät seuraavan linkin takaa: melu- ja tärinämalli 

Kysely voidaan toteuttaa esimerkiksi Facebookin kautta palautekyselyalustan avulla myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
 

Kohdennuksesta tai torjuntatoimenpiteistä ei ole vielä päätetty (pois lukien yksittäiset pehmeikkökohdat). Seuraavaksi teemme jatkotutkimuksia kohdentamisen helpottamiseksi ja haastavimpien alueiden yksilöimiseksi tarkemmin.

Melun ja tärinän torjunnalle ei ole vielä budjettia olemassa. Teemme vasta selvitystyötä, jonka perusteella myös kustannusvaikutukset pystytään arvioimaan. Ensin selvitetään ja sitten vasta budjetoidaan.

Kohdennuksesta tai torjuntatoimenpiteistä ei ole vielä päätetty.
 

Uusi turvalaitejärjestelmä takaa junakulunvalvonnan nykyaikaisuuden ja järjestelmän yhdenmukaisuuden, mikä osaltaan parantaa turvallisuutta sekä helpottaa järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa. 

Tämän hetken liikenne-ennusteiden mukaan liikennemäärät eivät kasva, koska tavaramäärän volyymi säilynee nykyisellään ja hankkeen jälkeen kuljetuksia voidaan tehdä korkeammilla akselipainoilla (25 tn) tai vaihtoehtoisesti pidemmillä junilla.

Rakentamisesta aiheutuu aina melua töitä tehtäessä. Rautateillä perusparannuksia tai laajempia remontteja tehdään normaalisti 30-40 vuoden välein. Raiteilla ja radan ympäristössä tehdään rakentamiskauden aikana (pääasiassa huhtikuusta – marraskuuhun) töitä, joista aiheutuu tavallisesta poikkeavaa melua. Osa töistä on saatu järjestymään päiväsaikaan tehtäväksi, mutta usein junaliikenteestä johtuen useita työvaiheita päästään tekemään vain yöaikaan. Luonnollisesti rakentamisen aikainen melu loppuu hankkeen päätyttyä. Töitä tekevät urakoitsijat hakevat töille aina meluluvan ja tiedottavat lähialueen asukkaita töistään melutiedotteella.